Viime joulun tienoilta jäi mieleeni, kun Allergia- ja astmaliitto toivoi tuoksukynttilöille myyntikieltoa. Vaikka en itse ole tuoksuille herkkä, niin en erityisemmin pidä tuoksukynttilöiden ympärilleen levittämistä hajuista.
Sen sijaan mehiläisvahakynttilän tuoksu on aivan eri asia. Se on mieto ja miellyttävä. Onhan se sentään aitoa tuoksua, eikä mitään esanssista vaniljaa tai havua.
Mehiläisvahaa saadaan hunajantuotannon ohessa. Se on siis ekologinen kynttilämateriaali, ja sillä on pitkä historia. Esimerkiksi keskiajalla luostareiden yhteydessä olleiden mehiläispesien tärkeä tehtävä oli tuottaa vahaa.
Kynttilät olivat silloin tietysti tärkeitä vahan käyttökohteita, mutta vahaa käytettiin myös moneen muuhun tarkoitukseen. Kansalliskirjasto kertoo esimerkiksi keskiajan kirjoitusmateriaaleista:
"Arkisessa kirjoittamisessa ja kirjoitusharjoituksissa käytettiin usein vahatauluja. Kyse oli puulevyistä, joiden pinnalle oli levitetty mehiläisvahaa ja mahdollisesti pihkaa tasaiseksi kerrokseksi, jolle oli hyvä kirjoittaa terävällä puikolla, styluksella."Mehiläisvaha sopi myös ruumiin muumiointiin, kuten YLEn uutinen kertoo:
"Verisuoniin on kaadettu punaista ainetta, jolla estettiin ruumiin mätänemistä. Tutkimuksissa aine osoittautui mehiläisvahan, kalkin ja helakanpunaisen elohopeasulfidin sekoitukseksi."Mehiläisvahan satoja vuosia sitten tapahtunut käyttö auttaa myös nykypäivän tutkijoita Turun tuomiokirjon pyhäinjäännösten äärellä:
"Esimerkiksi sineteistä voidaan selvittää, missä ja mikä mehiläislaji on tuottanut niissä käytetyn mehiläisvahan."Mehiläisvahakynttilöitä myydään valmiina, mutta niitä voi tehdä vaivatta myös kotona. Koostin pienen videon, jolla näytän kynttilän tekemisen valmiista levystä.
Muoteissa tehtävät kynttilät vaativat jo hieman enemmän taitoa. Ehkä ensi jouluna ahkeroin niitä?
Tiedoksi muuten vielä, että pienet mehiläisvahakynttilöiden jämät voi heittää biojätteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti