maanantai 28. tammikuuta 2013

Makuhunajaa moneen makuun - kerro parhaat vinkkisi

Mehiläishoitajien Talvipäivät ovat onnellisesti takana. Hämeenlinnassa pidetyssä seminaarissa oli ennätysmäärä väkeä, yli 200 kuulijaa. Hienointa oli, että paikalla oli sekä vuosikymmeniä tarhanneita, että myös paljon vasta-alkajia. Keskustelua ja neuvoja suuntaan jos toiseen riittikin! Luennoilla kuulimme mm. kuinka saada mahdollisimman suuri hunajasato vähillä työtunneilla, mikä on mehiläisten tautitilanne jne.

Huippukokki Markus Maulavirta toi aloittevan mehiläistarhaajan  ja ravintola-alan ammattilaisen näkulmaa kertoessaan, kuinka pesien hoito ensimmäisenä kesänä sujui. Rohkeutta piti kerätä pariin otteeseen, mutta lopulta Markus pääsi sinuiksi mehiläistensä kanssa ja hieno hunajasato tulikin (ja myös meni samantien innokkaille ostajille). Kerron myöhemmin lisää, kuinka kokki suhtautuu hunajaan raaka-aineena.

Vuoden tarhaaja tekee makuhunajia

Lauantaina julkistettiin myös Vuoden Mehiläistarhaaja 2013. Hän on Erkki Lappi Lapinlahdelta. Onnittelut hänelle ansiokkaasta työstä mehiläistarhaajana!

Erkki Lappi on erikoistunut makuhunajien valmistukseen. Lapin yritys, Hunajalähde, tekee niitä melkein maussa kuin maussa. Listalta löytyy mansikkaa, vaniljaa, rommia, eukalyptusta, toffeeta - vaikka mitä! Makuhunajat ovat hunajavalmisteita, eli hunajaan lisätään makuaromia tai esim. mehutiivistettä. Niitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää vaikka leivonnassa tai jäätelön päällä.
Hunajalähde myy tavallista hunajaa, makuhunajia, siitepölyä jne. nettikaupassa ja markkinoilla ympäri Suomea. Kuopion paikallisyhdistys kehuu Lappia erityisesti avoimuudestaan ja innostavasta työstä mehiläishoitajana. Lappi on hoitanut mehiläisiä pian 40 vuotta. Yrityksen pyörittäminen ja messuilla kiertäminen on tarhaajalle myös mieluista. Hunajalähteellä on yli 60 tuotemerkkiä - miten ne on kehitetty?  "Asiakasta on kuunneltava. Kysyttävä mistä makuhunajasta he pitävät eniten."

Kuulemma ehdottomasti suosituin makuhunaja on rommilla maustettu.

Kerro parhaat vinkkisi makuhunajan käyttöön

Itse olen käyttänyt makuhunajia leivonnassa. Minttu-suklaa Cup Cake -reseptissä tarvittiin minttuaromia. No, eihän minulla sellaista ollut, mutta onneksi kaapista löytyi minttuaromilla maustettua hunajaa. Loistavaa! Sain yhdellä iskulla makeutettua ja maustettua taikinan.

Mihin sinä olet käyttänyt makuhunajia? Makuja löytyy paljon - syötkö sellaisenaan vai käytätkö aromina ruuanlaitossa? Laitapa kommentteihin parhaat vinkkisi :)

maanantai 14. tammikuuta 2013

Hunaja, raakahunaja, hunajavalmiste. Ota hunajatermit haltuun


Kennohunajaa (Kuva: Tarja Ollikka)
Talven mittaan useampi on kysynyt minulta, mistä voi ostaa raakahunajaa. Olen hiukan ihmetellyt, mitä tällä raakahunajalla tarkoitetaan, koska sellaista termiä ei Suomessa tai EU:ssa virallisesti mehiläisalalla käytetä. Joissain ulkomaisissa tuotteissa termiin on törmätty, mikä on tosiaan hiukan harhaanjohtavaa. Usein kysyjä on kuitenkin tarkoittanut raakahunajalla luonnollista hunajaa, johon ei lisätä mitään. Iloksenne voin kertoa, että sellaista on helppo löytää, koska suomalainen hunaja on aina luonnontuote, johon ei lisätä mitään. Vastaavasti raakahunajalla on saatettu tarkoittaa kennohunajaa, koska sitähän ei ole edes lingottu mehiläisten vahakennosta pois.
   

Koska hunajatuotteita on monenlaista, sekoittuu helposti mitä milläkin tarkoitetaan. Asia on  askarruttavat monia, joten listasin yhteen yleisimpiä termejä selventämään asiaa.


Hunaja: Hunaja on puhdas luonnontuote. Siihen ei lisätä yhtään mitään, eli se on täysin lisäaineeton ja luonnollinen, kuumentamaton tuote. Se ainoastaan lingotaan, siivilöidään vahamurusista ja vaivataan ennen purkittamista. Mehiläinen tekee hunajan medestä lisäämällä siihen entsyymejä, jotka muuttavat meden sisältämät sokerit hedelmä- ja rypälesokereiksi, sekä muita hyödyllisiä aineita. 

Hunajavalmiste on hunajapohjainen tuote, johon on saatettu lisätä esim. marjarouhetta tai aromaattista öljyä. Hunajatuotetta, johon on lisätty jotain muuta raaka-ainetta, kutsutaan aina valmisteeksi, se ei siis ole 100-prosenttista hunajaa.

Kuumentamaton hunaja: Hunaja-asetus määrittää, ettei hunajan entsyymejä saa  tuhota tai merkittävästi heikentää kuumennuksella. Hunajan terveelliset ominaisuudet säilyvätkin parhaiten, kun sitä ei kuumenneta yli 40 asteiseksi. Kotioloissa kiinteän hunajan muuttaminen juoksevaksi esim. vesihauteella.


Villipesät ovat harvinaisia Suomen luonnossa (kuva: Tom Vilja)
Raaka hunaja ja raakahunaja: Mehiläiset kypsyttävät hunajan ennen kuin se on valmista ja mahdollisimman hyvin säilyvää. Tätä ennen hunajasta voisi sanoa, että se on raakaa hunajaa. Mehiläiset haihduttavat siitä liian veden pois ja lisäävät siihen omia entsyymejään. Kun hunaja on pörriäisten mielestä riittävän kuivunutta, ne peittävät hunajakennot vahakannella. Jos hunaja lingottaisiin ns. raakana, sen kosteuspitoisuus olisi korkea ja se alkaisi herkästi käymään.


Kennohunaja on linkoamatonta hunajaa, eli hunaja myydään omassa kennossaan. Hienoa herkkua luonnollisessa pakkauksessaan! Vahasta tehdyn kennon voi syödä tai sen voi pureskella ja heittää pois purkan tapaan.

Myös villihunajasta tulee aika ajoin tiedusteluja. Villihunajaa ei Suomesta saa, kaikki mehiläispesämme ovat tarhaajien hoitamia. Mehiläiset voivat toki kesän aikana tehdä pesän luontoon esim. onttoon puuhun, mutta se, että jossain olisi kotimaista villihunajaa myynnissä, ei onnistu näillä leveyksillä. Mehiläiset eivät yleensä talvehdi meillä luonnossa.
Luomuhunajan tuotanto eroaa hiukan tavanomaisesta hunajan tuotannosta. Luomutuotannossa mehiläistarha tulee sijoittaa siten, että lähellä sijaitsevat mesikasvit ovat pääosin luonnonmukaisesti viljeltyjä tai luonnonkasveja. Luomutarhojen on sijaittava  vähintään kuuden kilometrin päässä vilkkaista teistä tai jätteenkäsittelylaitoksista, ja luomumehiläisille talviruuaksi annettavan sokerin on oltava luomusokeria. Mehiläisille ei saa syöttää siitepölyn korvikkeeksi muuta kuin pesän itse tuottamaa siitepölyä.

Hienoa, että erilaiset hunajat ovat herättäneet kiinnostusta. Hunajasta on moneksi! 
Muistakaahan ottaa hunaja jossain muodossa avuksi nyt talviflunssan aikaan - vaikkapa teen seassa tai kennohunajana syötynä.

Päivitys 7.6.2014: Aiheesta lisää blogitekstissä "Raa'asti hunajasta eli hunajan laadusta ja sen tutkimisesta".

tiistai 8. tammikuuta 2013

Aloita vuosi kevyesti ruokaisalla kvinoasalaatilla

Uusi vuosi on taas täydessä vauhdissa. Moni on tehnyt niitä kuuluisia uuden vuoden lupauksia: urheilee, viettää tipatonta jne. Toiset ovat päättäneet joulun jälkeen myös syödä kevyesti ja terveellisesti. Tässä on  siis vuoden 2013 kunniaksi ruokaisan mutta kevyen, kvinoalla höystetyn salaatin ohje. Kokeilin itse kvinoaa nyt ensimmäisen kerran ja se toimi hyvin avokadon, fetan ja hunajakastikkeen kanssa yhteen. Kvinoa on Etelä-Amerikasta peräisin oleva, pinaatille ja punajuurelle sukua oleva yrtti, josta käytetään siemenet couscosin tai riisin tapaan/korvikkeena. Gluteenittomana se sopii myös keliaakikoille. 

Muistakaa pitää myös hunaja mielessänne, jos uusitte ruokavalioitanne kevyempään suuntaan. Hunajahan nimittäin sisältää energiaa vähemmän kuin sokeri, eli on kevyempi makeuttaja. Sokerissa energian määrä on 406 kcal/ 100 grammaa, hunajassa 330 kcal / 100 grammaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että hunaja maistuu sokeria makeammalta eli sen annostelumäärä on pienempi.

Feta-avokadosalaatti kvinoalla ja hunajakastikkeella

1,5 dl kvinoaa
3 dl vettä
ripaus suolaa

pieni kesäkurpitsaa
rasiallinen kirsikkatomaatteja
fetajuustoa
2 avokadoa
1 pieni sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
 mustapippuria
hunajaa

kastike:
½ dl oliiviöljyä
2 tl hunajaa
loraus sitruunamehua
mustapippuria
suolaa
(chiliä)

Keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan.  Anna jäähtyä.
Paloittele tomaatit, avokadot, feta ja kesäkurpitsa pieniksi paloiksi. Pilko sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä pannulla oliiviöljyssä. Ripota sipulin päälle mustapippuria, ripaus suolaa ja hiukan hunajaa ja sekoita pannulla hetken verran. Sekoita kastikkeen aineet keskenään
Sekoita salaattiaineet, sipuli ja kvinoa ja lisää sekaan kastike.