maanantai 12. tammikuuta 2015

Vegaanikin saattaa syödä hunajaa

Tämän mehiläispesän kuvasin viime kesänä
luomumansikkapellon laidalla
Pohjois-Karjalassa. Ahkerat
pölyttäjät auttavat tuottamaan runsaamman
ja laadukkaammaan marjasadon.
Lähes kaikki tuttuni ottavat mielellään vastaan hunajaa, jos sitä heille tarjoan. Toki joukossa on joku, joka sanoo saavansa hunajasta allergisia reaktioita. Ja yhden ryhmän suhteen olen tarkkana: vegaaniruokavalioon hunaja ei automaattisesti kuulu, sillä hunaja on eläinperäinen tuote ja vegaanit eivät sellaisia käytä.

Toisaalta kaveripiirin vegaaneista ja myös muualta olen havainnut, että kaikki vegaanit eivät ole hunajan ja muiden mehiläistuotteiden suhteen niin ehdottomia.

Vegaani suosii kotimaista lähihunajaa

Esimerkiksi vegaaniruokaohjeistaan tunnettu Chocochilin Elina kertoo blogissaan:
"Vaikka kutsunkin itseäni vegaaniksi, syön hunajaa. Chocochilin reseptit ovat kuitenkin aina täysin vegaanisia, joten käytän paljon myös agavesiirappia, vaahterasiirappia ja muita vegaanisia makeuttajia. Syön siis hunajaa enimmäkseen makeanhimooni lusikalla suoraan purkista.
Mehiläiset ovat myös ihan äärimmäisen kiinnostavia otuksia, ja elintärkeitä koko ekosysteemin kannalta. Olen viime aikoina tuijottanut suurella mielenkiinnolla myös mehiläisistä kertovia dokumentteja."
Kommenttiosastolla Elina kertoo lisätietona, että hänen käyttämänsä hunaja on kotimaisilta pientuottajilta. Hän voisi itsekin kuvitella pitävänsä mehiläisiä:
"Ostan itse oikeastaan aina pienten tuottajien hunajaa. Vanhempien tutuilla on mehiläisiä ja mun ’arkihunaja’ on sieltä. En itse näe hunajan pienimuotoisessa tuottamisessa mitään ongelmaa – voisinpa hyvin ajatella, että itsekin pistäisin pari mehiläispesää pystyyn jos joskus on oma piha :)

Tämä mun selittely kuulostaa kyllä ihan varmasti hunajan välttelijöiden korviin samalta kuin minun korvaani luomulihan ja -maidon suosiminen. Koen kuitenkin, että on eri asia lainata selkärangattomilta ötököiltä hunajaa verrattuna siihen, että lehmä joutuu poikimaan joka vuosi pitääkseen maidontuotannon käynnissä – ja toki selkärankaisten kipuaistimuksetkin ovat aika erilaiset."
"Mehiläiset ovat aikamoisia vapaita lentäjiä"

Kysyin myös vegaanikavereiltani näkemyksiä hunajan käyttöön Facebookissani. Siellä Elinan kaltainen ajatusmaailma sai kannatusta. Näin totesi Tea:
"Vaikka niitä litistyykin käsittelyssa jonkun verran, niin ne on kyllä muuten aikamoisia vapaita lentajiä. En myöskään koe, että se talviruokakorvike ois niille erityisen paljon huonompi kuin hunaja."
Myöskään Vegaaniliiton nettisivuilla mehiläishoitoa ei täysin lytätä, vaan siellä todetaan mehiläisten pölytystyön tärkeä merkitys.

Tosin Vegaaniliiton kirjoitus hunajantuotannosta sisältää pieniä virheitä ja kaipaisi tarkennuksia. Mutta samaa epätarkkuutta on havaittavissa myös monissa muissa mehiläishoitoa käsittelevissä teksteissä, sillä onhan tämä erikoisalaa, jonka yksityiskohtia on vaikea tietää. Esimerkiksi tuosta Tean mainitsemasta talviruokinnasta voisi kirjoittaa oman juttunsa.

Vaikka osa vegaaneista siis joustaa hunajan ja muiden mehiläistuotteiden, kuten mehiläisvahan, suhteen, niin pari kaveriani ilmoitti kieltäytyvänsä hunajasta vegaaniperiaatteiden mukaisesti.

Faktoja villien tarinoiden sijaan

Yksi vegaanikaverini viestitti, että hän oli nuorempana ollut tiukan linjan kannattaja. Silloin mehiläistarhauksesta oli kuulemma liikkunut melkoisen villejä tarinoita, joille ei ollut totuuspohjaa. Siis tyyliin "käytetään räjäytyksiä, jotta mehiläiset saadaan tuottamaan hunajaa tehokkaammin".

Nyt onneksi mehiläiset ja pölytyksen merkitys ovat näkyneet niin paljon esimerkiksi julkisuudessa, että moni vegaaniksi itseään kutsuva voi tarttua hunajapurkkiin ilman huonoa omaatuntoa.

Mutta  jos vegaani kieltäytyy hunajasta, niin mehiläistarhaajan ei kannata loukkaantua, vaan kysyä perusteita ja keskustella aiheesta. Toisten ruokavalintoja on aina syytä kunnioittaa, vaikka ei olisikaan kaikesta samaa mieltä. Vegaanien näkemyksissä eläinten hyödyntämisen nykytilaan on paljon arvostettavia ajatuksia, joita lihansyöjien olisi syytä kuunnella.


maanantai 29. joulukuuta 2014

Juustoa, hunajaa, viiniä ja hyvää uutta vuotta!


Hunaja maistuu juustojen kanssa ja sen avulla voi koristella annoksia.
Uutena vuotena kokoonnutaan ystävien ja perheen kanssa jälleen hyvän ruuan ääreen. Jouluruokien jälkeen itse ainakin kaipaan nopeaa ja helppoa (mutta hyvää) juhlaillan purtavaa. Juusto-viini-ilta onkin ihan mainio tapa juhlistaa vuoden viimeistä iltaa ja suunnitella tulevan vuoden kujeita.

Juustolautanen tarvitsee aina rinnalleen jotain makeaa. Hillot ja hedelmät ovat yleinen valinta. Myös hunajapurkki on mainio lisä juustopöytään. Laatuhunaja tuo ihanan vivahteen juustojen ja viinien kanssa.

"Hunaja korostaa juuston makua"

Hunaja sopii tiettyjen juustojen kanssa erityisen hyvin yhteen. Hesarissa oli viime vuonna resepti hunajassa dipatusta manchego-juustosta. Hunajan kerrottiin korostavan juuston hyvää makua. Pitkään olen himoinnut tätä reseptiä testattavaksi ja vihdoin koitti juustoilta. Resepti on helppo:

200 g manchegojuustoa
1/2 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä**
2 rkl juoksevaa hunajaa
**

Leikkaa tai murra juusto paloiksi. Murskaa pistaasipähkinät huhmareessa tai veitsellä kevyesti leikaten. Pyöritä juustopalat hunajassa ja sitten pähkinärouheessa.

Niin helppoa ja niin hyvää! Juusto tosiaan maistui hunajan kanssa paremmalta kuin pelkästään syötynä. Ja vihreä pistaasirouhe tekee ruuasta oikein fiinin näköisen.

Käytin manchegon kanssa vaaleaa juoksevaa hunajaa. Jos hunajasi on kiteytynyttä, saat sen juoksevaksi esim. vesihauteessa.



Hunajaa kannattaa juustopöytään laittaa muutenkin tarjolle. Välillä siitä voi sipaista makeaa keksin päälle, jos suolaiset juustot alkavat liikaa painamaan.

Hyvää uutta vuotta!
Vinkkejä juustopöytään:
-Varaa 3-5 eri juustoa maisteltavaksi (Jälkiruoaksi juustoa kannattaa varata n. 50-100g/henkilö, mutta aterian koostuessa vain juustotarjoilusta, tulee varata n.150-200g juustoa henkeä kohti)
-Ota juustot huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen tarjoilua, jotta aromit pääsevät paremmin esiin. (vähintään puoli tuntia, jopa pari tuntia aiemmin.)
-Tarjoile juustojen kanssa esimerkiksi keksejä, hedelmiä, hunajaa, pähkinöitä (esim. manteleita) ja hilloja**
(homejuustolla täytetyt taatelit** ovat yksi suosikkini)
-Valitse sopiva viini, olut tai alkoholiton juoma juustojen ja maun mukaan


Kiitos taas kaikille kuluneesta vuodesta! Oikein hyvää uutta vuotta 2015 kaikille hunajan ystäville!

-Tuula





_____
** mehiläiset tekevät paitsi hunajan, myös pölyttävät monet pähkinämme ja juustopöydässä herkulliset hedelmät. Esimerkiksi mantelit ja pistaasipähkinät vaativat höynteispölytyksen ja mehiläisiä hankitaankin usein pölytyspalveluna paikalle tekemään työt.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Chilipähkinät jouluherkuksi

Pähkinöitä, hunajaa, chiliä ja ripaus suolaa. Vaikka pelkät pähkinät ovat hyviä naposteltavia, niin pienellä vaivalla niistä saa vielä jouluisempia ja maistuvampia.

Ruotsin mehiläishoitajien Facbook-sivun kautta löysin chilipähkinöiden reseptin.

Suurin haaste tuli vastaan siinä vaiheessa, kun piti siirtää pähkinät makeisvuokiin. Yllätyksekseni Eskimon karamellivuokapakkauksesta paljastui minimaalisia vuokia. Ähersin siis pähkinät paikalleen suunnilleen yksitellen.

Ensi kertaa varten tarkistan huolella, että vuokien koko on suurempi. Älä siis osta Eskimon karamellivuokia, se mansikan kuva pakkauksessa huijaa kuvittelemaan vuuat todellista suuremmiksi!

Toinen haaste on herkkujen säilyttäminen. Niitä ei voi latoa päällekkäin, koska tahmeat pähkinät tarttuvat kiinni kaikkeen. Mutta ei tämä niin iso annos ole, etteikö saisi mahtumaan pienelle tarjottimelle.

Otamme resepteissämme käyttöön sen, että lihavoimme ne raaka-aineet, jotka eivät olisi tarjolla ilman hyönteisiä. Toivottavasti se auttaa ymmärtämään, mikä merkitys on pörriäisillä. Tosin osa tuotteista on hieman tulkinnanvaraisia hyönteispölytyksen merkityksen suhteen, mutta kerromme reseptien yhteydessä myös siitä, miksi näin on.

Chilipähkinät

puolikas punainen tuore chili* (käytin itse mietoa chiliä, sillä en erityisesti kaipaa tulisuutta)
0,5 tl chilijauhetta (käytin itse chilirouhetta ja paprikajauhetta)
4 dl erilaisia pähkinöitä, esim. hassel-, macadamia-, cashew-, saksanpähkinä, (ja manteleita)**
4 rkl hunajaa
3 rkl vettä
n. 1 tl sormisuolaa

1. Paahda pähkinöitä kuumalla pannulla muutama minuutti. Sekoittele, älä anna tummua liikaa.
2. Lisää chilisilppu ja chilijauhe, sekoita.
3. Sekoita hunaja veteen (hunaja liukenee helpoiten, kun et käytä kylmää vettä: tähän reseptiin voit käyttää jopa lähes kiehuvaa vettä). Lisää seos pannulle.
4. Kun vesi on haihtunut ja seos näyttää sopivalta, niin lisää suola.
5. Nostele pähkinät pieniin vuokiin ja anna jähmettyä.

*
Chilien kannalta pölyttäjien merkitys on vähäinen, sillä chilit eivät tarvitse hyönteisiä pölytykseen. Kuitenkin erityisesti kasvihuoneviljelyssä hyönteispölytys parantaa satoa eli kasvattaa chilien kokoa.

**
Osalle pähkinöistä ja myös manteleille hyönteispölytys on todella tärkeää. Satoa ei tule tai se jää pieneksi, jos hyönteispölytys ei onnistu. Osa pähkinöistä taas on tuulipölytteisiä.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Hunajaista jouluenergiaa Tuomaan markkinoilta

Kävin tänään Helsingin Tuomaan markkinoilla tutkailemassa hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tarjontaa. Monessa kojussa myytiin hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä. Lisäksi markkinoilta saa esimerkiksi propolista tai mehiläisvahavoiteta.

Stadin Tarhaajat ry:n kojulla oli yhdistyksen sihteeri, Merja-Riitta Laurila. Merja-Riitta kertoi myös videolle, millaisia hunajia heillä on nyt myynnissä ja mistä ne ovat peräisin. Mukana on sekä kaupunki- että maalaishunajaa.

Merja-Riitta Laurila on ollut pitkään aktiivinen myös mehiläisalan kouluttajana. Hän on vetänyt pääkapunkiseudulla lukuisia mehiläistarhauksen peruskursseja. Mutta miksi Laurilasta itsestään tuli aikoinaan tarhaaja ja miten siihen liittyvät kesäkurpitsat? Jos haluat kuulla nimenomaan siitä, hyppää suoraan videon kohtaan 3:18.




Yksi pitkään Tuomaan markkinoilla hunajaa myynneistä on Aappo Valo. Valo on myös pärjännyt Suomen Paras Hunaja -kilpailussa.

Tänäkin vuonna hänen kojustaan löytyy erilaisia lajihunajia, lahjapakkauksia ja hunajavalmisteita. Mukana myynnissä on myös esimerkiksi propolistippoja. 

Aappo Valolla on laaja valikoima erilaisia
hunajia ja hunajavalmisteita. Mukana on mm.
voikukka- ja tattarihunajaa.

Huuliaan voi helliä mehiläisvahapohjaisella tuotteella.
Taustalla näkyy myös propolistippoja, joita voi käyttää
ulkoisesti esimerkiksi haavoihin tai sisäisesti vaikkapa kurkkukipuun.
Propolis eli kittivahaon mehiläisten oma tehoaine bakteereja vastaan.


perjantai 12. joulukuuta 2014

Mehiläishoito ja hunajankeruu maailmalla voi olla hurjaa ja monin eri tavoin hyödyllistä

Millaista on mehiläishoito maailman eri osissa? Onko mehiläisistä muuta hyötyä kuin hunaja? Sitä jää helposti ajattelemaan, että koska minä hoidan mehiläisiäni näin, sen on oltava samanlaista kaikkialla. Ja hunaja on ainoa hyöty mitä mehiläisistä saamme. No eipä ole - mehiläisiä on valjastettu moniin eri tehtäviin. Tehdäänpä pieni katsaus neljään eri keinoon hyödyntää mehiläisiä maailmalla.

Etiopiassa mehiläistarhaus tuo lisätuloja pienviljelijälle
Etiopiassa työskentelevä Atte Penttilä haastatteli etiopialaista mehiläishoitajanaista, Shashea. Etiopiassa hunaja käy leiville ja se on tärkeä lisätulo maaseudun asukkaille.

Etiopiassa on perinteisiä puissa olevia pesiä (kuvassa) sekä laatikkopesiä.
"Shashe on ollut mehiläistarhaaja seitsemän vuotta ja hän aloitti toiminnan maatilallaan koska naapurilla oli hyviä kokemuksia mehiläistarhauksesta: kun naapuri aloitti tarhauksen, heidän tulonsa kasvoivat huomattavasti, koska hunajalle on paljon kysyntää Etiopiassa. Sen lisäksi mehiläisten hoito tuo turvaa silloin, jos muut sadot eivät oikein onnistu.

Viime vuonna Shashe myi osuuskunnalle 144 kiloahunajaa ja kotona kului 20 kiloa. Toisin kuin Euroopassa, hunajaa ei Etiopiassa juuri käytetä teen makeuttamiseen tai ruoan laitossa. Suurin osa hunajasta menee juomien valmistukseen.

Shashe kertoo kuinka hänen ja lähialueentilojen tuottavuus on kasvanut mehiläisten hoidon aloittamisen jälkeen, mehiläisten tekemän pölytyksen johdosta. Shashe harmittelee, etteivät monet kyläläiset sitä ymmärrä - vielä."


Nepalissa villimehiläisten hunaja kerätään korkeuksista
Kuvat nepalilaisista hunajankerääjistä ovat levinneet netissä hurjaa vauhtia.
Hunajaa kerätään monissa paikoissa suoraan luonnosta villimehiläisiltä. Valokuvasarjat nepalilaisista hunajan kerääjistä saa useimmat meistä tutisemaan kauhusta. Hienot kuvat näyttävät, kuinka hunajankerääjät kiipeilevät korkeuksissa villimehiläisten pesien perässä. Pistoja satelee pesiään puolustavilta villimehiläisiltä ja korkealla roikutaan heppoisissa köysissä - ei mitään helppoa hommaa! Villimehiläisten hunaja on kuitenkin tärkeä tulonlähde paikallisille.

Mehiläiset säikyttävät norsut mäkeen Keniassa
Keniassa mehiläispesät on valjastettu "norsuaidoiksi" viljelysten ympärille. Norsut tekevät nopeasti selvää jälkeä hunajasta, mutta mehiläisten avulla tuhot on saatu vähenemään. Norsut pelkäävät aggressiivisten mehiläisten pistoja ja alkavat karttaa peltoja, jotka on ympäröity mehiläispesillä. Alueen pölytyskin tehostuu!

Espanjassa tarhaus tuo työtä työttömille nuorille
Espanja on pitkään kärsinyt talouskriisistä. Syyskuussa SML:n mehiläismatkalla Espanjassa havaitsimme, että monella mehiläistilalaa pyöritti sekä keski-ikäinen isä että nuori, pari-kolmekymppinen poika. Talouskriisi nuorruttaakin tällä hetkellä Espanjan mehiläistarhausta. Tarhaajat kertoivat, että talouskriisi ajaa espanjalaisnuoret takaisin mehiläishoidon pariin. Vaikka he ovatkin jo opiskelleet muun ammatin, oman alan töitä ei ole tarjolla. Mehiläistarhauksessa sen sijaan riittää aina töitä.


Vaikka suurin osa tarhaajista on Espanjassakin eläkeikäisiä, talouskriisi on nuorruttanut tarhaajien keski-ikää nopeasti. ”Lapsenlapset palaavat isovanhempiensa ammattiin”, kertoi oppaamme Miguel. Naisia tarhaajina on varsin vähän Espanjassa, mutta kuten Suomessakin, heidän määränsä on ollut viime vuodet nousussa.




 
Pölytystä, hunajaa, työtä, norsuapua ja elantoa.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Lähihunajalla voit helpottaa siitepölyallergiaasi

Siitepölyallergian hunajasiedätyshoitoon
kannattaa valita lähialueen hunaja.
Päivittäinen hunaja-annos
kasvatetaan vähitellen pisarasta
teelusikalliseen.
Kärsitkö keväisin koivun tai lepän aiheuttamasta siitepölyallergiasta? Jos näin on, niin nyt on juuri oikea aika aloittaa siedätyshoito eli päivittäinen lähihunajan käyttö. Siitepölyoireiden helpottamisen lisäksi hunaja voi auttaa myös ruoka-allergioihin.


Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sai hyviä tuloksia hunajavalmisteen hyödystä kevään siitepölyallergioiden oireiden ehkäisijänä. Kolmevuotisessa hankkeessa koehenkilöt nauttivat syksystä lähtien Kerimeden hunajavalmistetta eli hunajaa, johon oli lisätty mehiläisten keräämää siitepölyä. 

Esimerkiksi keväällä 2009 koehenkilöt kokivat, että voimakkaiden oireiden päivät vähenivät yli 70 prosenttia. Hunajan käyttäjät tarvitsivat antihistamiinia keskimäärin vain 19 päivänä, kun taas hunajaton ryhmä tarvitsi antihistamiinia 43   
päivänä.

Uskon, että mahdollisimman lähellä tuotettu hunaja on parasta ainetta siedätyshoitokokeiluihin. Lähihunaja sisältää todennäköisimmin niitä siitepölyjä, joille allerginen muutenkin altistuu. Allergia- ja Ympäristöinstituutin hankkeessa myös monet heistä, jotka nauttivat tavallista kotimaista hunajaa, kokivat saaneensa helpotusta. Hunajassahan on aina siitepölyä, mutta sen määrä ja siitepölyn kasvialkuperä vaihtelee.

Ensin vain pisara, sitten teelusikallinen

Siedätyshoito aloitetaan ennen joulua nauttimalla päivittäin hunajaa. Aluksi määrä on pisaran verran, ja vähitellen annos kasvatetaan teelusikalliseksi. 

Hunajan etuna on tietysti myös sen edullinen hinta ja siedätyshoidon helppous. Lisäksi moni on kokenut, että siitepölyallergioiden ohella myös esimerkiksi omena-, porkkana- ja pähkinäallergiat helpottavat hunajasiedätyksen myötä.

Joillekin allergisille hunaja voi aiheuttaa reaktioita. Tällöin kannattaa pitää tauko ja pienentää annostusta. Vakavissa tapauksissa hunajasiedätyksestä on aina syytä jutella lääkärin kanssa.

Hunajasiedätystä kannattaa jatkaa 2 - 3 vuotta, jotta tulokset jäävät pysyvämmiksi.

Allergia & Astma 4/2013 -lehden mukaan moni Etelä-Karjalan hunajasiedätyshankkeeseen osallistunut koki vielä pari vuotta tutkimuksen jälkeen, että siedätyshoito helpotti omaa elämää. Kolme neljästä lehden kyselyyn vastanneesta oli sitä mieltä, että oma allergia oli viime vuosina lieventynyt.


keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Nyt saa hunajaa ja muita mehiläistuotteita joulumarkkinoilta

Joulumarkkinat ovat mainio paikka hankkia hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä sekä itselle että lahjaksi. Monella mehiläistuotteita myyvällä on kaupattavanaan myös muita jouluisia tuotteita.

Yksi myyjäisissä ahkeroiva on mehiläistarhaaja Aija Tarvainen Nousiaisista. Hän myy niin hunajaa, kynttilöitä kuin muita tuotteita Mehiläismäki-yrityksessään.

Tarvaisen myyntipöydältä löytyy esimerkiksi enkelin, kävyn tai sammakon muotoisia kynttilöitä.

"Mehiläisvahakynttilän valo on mielestäni maailman kaunein", Tarvainen sanoo.
"Mehiläisvahakynttilöitä olen tehnyt viime kesän hunajakakustojen kuorimavahastani. Vahan puhdistuksessa on oma aikaa vievä työnsä, siksipä en halvalla kynttilöitäni myy. Kotimainen, lähellä tuotettu mehiläisvaha on arvokas aine, jota tulee kunnioittaa."


Tarvainen on pakannut kynttilöitä kauniisiin lahjapakkauksiin. Pakkausten mukana on myös Mehiläismäen yhteystiedot, joten lahjan saajakin voi selvittää, mistä ja kenen tekemiä kynttilät todella ovat.

Hunajaa myös saviruukussa

Hunajapakkauserikoisuutena Mehiläismäellä ovat saviruukut.
Aija Tarvainen valmistaa kynttilöitä
omien pesiensä mehiläisvahasta.
Mehiläismäen  kynttilät ovat
sataprosenttisesti
ekologista mehiläisvahaa.
"Oman kuntani keraamikko Kirsi Koivunen (Tmi Kirsin Kera) on käsintehnyt elintarvikekelpoiset saviruukut. Niihin olen valuttanut pehmeää hunajaa. Hunajaruukut ovat ihastuttavan viileitä pinnaltaan. Eräs toinenkin hunajaan liittyvä keraamiikka on tulossa ensi vuoden myyntiini. Pakkasin hunajapurkkeja myös käsitehtyihin pärekoreihin."

Hunajan maistatus on Tarvaiselle tärkeä osa myyjäisiä.

"Tyrkytän kaiken aikaa hunajaa ihmisille. Ihan vain energian lähteeksi, ja toisaalta haluan, että ihmiset oppivat, miltä lähellä tuotettu pientuottajan laatuhunaja maistuu."

Kotimaista pientuotantoa on syytä arvostaa

Aija Tarvainen ostaa myös itse mielellään tuotteita myyjäisistä. Hänen mielestään on hienoa, että joulumyyjäisissä tutustuu muihin myyjiin, jotka ovat usein ahkeria, käsillään tekeviä ihmisiä.

"Arvostan paljon suomalaisten käsityöläisten tekemää työtä ja sitä, että tuotteet on valmistettu laadukkaista raaka-aineista ja turvallisesti. Tuntuu vain, että etenkin Suomen suurimmissa joulumyyjäisissä on niin paljon tarjottavaa ostajille, että osalla myyjistä ei oikein kauppa käy."

Mehiläismäen toimintaa voi seurata Facebook-sivulla

Kuvat: Aija Tarvainen / Mehiläismäki