tiistai 19. toukokuuta 2015

Timjami-hunajakeksit ja muuta mukavaa Ravintolapäivässä

Leena ja minä kahvilan
auringossa.Työasunani
feresi eli karjalainen kansanpuku.
 Viime lauantaina Mehiläishoitajain liiton toimiston sisäpiha muuttui Feel-good Food Cafeksi. Siinä sivussa minä jaoin hunajamielihyvää eli tarjoilin sekä ilmaisia hunajamaistiaisia että timjami-hunajakeksejä.

Tietysti tärkeää oli jutella ihmisten kanssa mehiläisistä ja hunajasta. Maailmalta kantautuneet mehiläiskatouutiset ovat selvästi jääneet monien mieliin. Siksi kerroin esimerkiksi siitä, miten yhdysvaltalainen, pölytyspalvelun myymiseen keskittyvä mehiläisbisnes poikkeaa suomalaisesta hunajantuotannosta. 

Lisäksi selostin, miksi hunajat ovat rakenteeltaan ja maultaan erilaisia. Ja tietysti vastailin kysymyksiin laidasta laitaan.

Vaikka timjami kuulostaa yllättävältä mausteelta hunajakekseissä, niin on se ehdottomasti kokeilemisen väärti. Moni Ravintolapäivän maistelija yllättyi positiivisesti keksien makuyhdistelmästä.





Kahvilan tuotteet myytiin Mehiläishoitajain Liiton
toimiston ikkunasta.
Nämä keksit maistuvat sellaisenaan kahvin tai teen kanssa, mutta sopivat varmasti myös esimerkiksi juustolautaselle.

Timjami-hunajakeksit (n. 30 kpl) 

100 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
0,5 dl sokeria
1 dl kaurahiutaleita
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 tl kuivattua timjamia*
110 g (n. ¾ dl) hunajaa

Vaahdota voi ja sokeri, lisää kaurahiutaleet. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, suola ja timjami. Lisää seos taikinaan. Lisää hunaja ja sekoita hyvin. Taikina jää murumaiseksi. Muovaa taikinasta käsin pieniä palloja ja paina litteäksi pellille leivinpaperin päälle. Keksit leviävät hieman paistaessa. Paista 200 asteessa noin 8 minuuttia.

Sisäpihalle ilmestyi myös katutaidetta.
*Timjami, kuten myös monet muut tutut yrtit, ovat myös pölyttäjille hyödyllisiä kasveja ja timjami siis myös tarvitsee pölyttäjiä. Esimerkiksi Kreikassa mehiläiset voivat myös valmistaa timjamihunajaa eli kerätä timjamista niin paljon mettä, että siitä syntyy omanlaistaan lajihunajaa.

Ohje hieman muokattu Rakkaudella Kiku -blogin ohjeesta.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Aiheuttaako hunajan fruktoosi ongelmia herkkävatsaiselle? Mikä ihmeen FODMAP?

Jokin aika sitten törmäsin epäilyyn, että osa hunaja-allergikoiksi itsensä kokevista olisi herkistynyt hunajan sisältämälle fruktoosille (yleensä hunajan aiheuttamat oireet liittyvät siitepölyallergioihin).

Leena Putkonen tuntee herkkävatsaisten elämää
niin ravitsemusterapeutin koulutuksen kuin oman suolistonsa
kautta. Lauantaina Leenan pitämässä kahvilassa
pääsee nauttimaan FODMAP-herkkuja, tervetuloa!
Otin yhteyttä ystävääni ja osaavaan, laillistettuun ravitsemusterapeuttiin Leena Putkoseen. Hän itse kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä, joten tuntumaa vatsaongelmiin on runsaasti myös oman elämän kautta.

Leena ei uskonut, että hunajan fruktoosi tuottaisi kovin monille ongelmia. Hän totesi, että hunajan käyttö maustamiseen ja esimerkiksi juomien makeuttamiseen on turvallista myös herkkävatsaisille. Ylettömästi hunajan kanssa ei silti kannata läträtä etenkään silloin, jos tunnistaa itsensä ongelmavatsaiseksi.

"Käytännössä ylimääräfruktoosi on imeytymiselle ongelma kaikilla. Eli jos ruoassa on tasamäärin glukoosia, eli rypälesokeria, fruktoosi imeytyy fasilisoidun imeytymisen kautta (omat transportterit suolessa), mutta jos sitä on ylimäärin glukoosiin nähden, imeytyminen vaikeutuu ja yleensä sitä kulkeutuu silloin paksusuoleen, jossa bakteerit hyödyntävät ne ravinnoksi. Tämä aiheuttaa ilmavaivoja, ripulia ja kipua, kun suoli venyy", Leena totesi.

Toki joukossamme on myös joitakin niitä, joilla on perinnöllinen fruktoosin imeytymishäiriö. Tämä on kuitenkin melkoisen harvinaista.

Tule Ravintolapäivänä tutustumaan herkkävatsaisten herkkuihin ja hunajaan!

Leena järjestää huomenna lauantaina Feel-good FODMAP Cafen Helsingissä klo 12 alkaen. FODMAP on herkkävatsaisten ruokavalio (kts. lisätietoja), jossa vältetään huonosti imeytyviä hitaita hiilihydraattiyhdisteitä. Leena on FODMAP-sapuskan ehdoton osaaja.

Kahvila järjestetään Mehiläishoitajain Liiton toimistolla tai oikeastaan sen talon sisäpihalla, jossa toimisto sijaitsee (Kasarmikatu 26 C). Tästä syystä myös minä olen paikalla ja vastaan mieluusti kysymyksiin hunajasta ja mehiläisistä.

Tarkoitukseni on myös leipoa tarjolle keksejä. Eilinen koe-erä meni ns. pipariksi, koska unohdin reseptin kaurahiutaleet, mutta ehkä uusi yritys onnistuu paremmin!

Katso myös kahvilan Facebook-tapahtumasivu! Siellä ovat hinnat ja tarjoilut eli kympin tasarahalla saa maistaa montaa herkkua. 

(Minun leipomani hunajakeksin saa kaupan päälle, jos vain saan keksit tarjoilukelpoisiksi...)

"FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka fermentoituvat paksusuolessa, mikä aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymälle tyypillisiä oireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Joillain ihmisillä on suolistossa metaania tuottavia bakteereja, mikä altistaa ummetukselle. Ärtyvän suolen oireet ovat aina yksilöllisiä ja ne voivat aaltoilla. 
FODMAP-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fermentable Oligo-, Di and Monosaccharides And Polyols.Tällaisia huonosti imeytyviä, fermentoituvia hiilihydraatteja ovat fruktaanit, galakto-oligosakkaridit, polyolit (sokerialkoholit), fruktoosi (hedelmäsokeri) ja laktoosi (maitosokeri)."
Lähde: Leena Putkonen
Fruktoosin imeytysmishäiriöstä on lisätietoja Ravitsemustieteen kertaus -sivulla.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Läheisyyden läikähdys eli tiedätkö, mistä hunajasi tulee?

Olin eilen Elintarvikepäivillä, ja siellä useamman kerran nousi esiin se, millainen merkitys on sillä tiedolla, mistä ruokamme tulee.

Me kuluttajat haluamme ruualle juuret. Ne juuret tuovat esimerkiksi turvallisuutta: kun alkuperä on tiedossa, niin tuotteeseen voi luottaa.
Twitterissä tammikuussa Dream Bakery hämmästyi
kuullessaan ja tajutessaan, ettei hänen suomalaiseksi
luulemansa hunajansa ollutkaan suomalaista.

Hunaja on toki lainsäädännöllisesti hyvä tuote siinä mielessä, että tiedot alkuperämaasta ja pakkaajasta ovat pakollisia. Mutta alkuperämaa ja pakkaaja ovat toisinaan varsin yleisiä tietoja. Ne eivät välttämättä kerro, kuka hunajan on varsinaisesti tuottanut tai missä päin kyseistä maata. Joskus tieto ei kerro edes hunajan alkuperämaata.

Alkuperämaatieto voi olla myös ”EY:ssä tuotetun hunajan sekoitus”, ”EY:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”, ”EY:ssä ja EY:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”. Tämä johtuu siitä, että jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, voidaan merkintä korvata tuolla rimpsulla, joka ei siis kerro alkuperästä välttämättä oikeastaan mitään.  

Sitä paitsi pakkausmerkinnät ovat aika usein varsin huomaamattomia tai ne voivat johtaa purkkia pikaisesti vilkaisevan harhaan. Olen usein saanut palautetta kuluttajilta, jotka ovat pettyneet, kun heidän kotimaiseksi luulemansa hunaja ei olekaan ollut suomalaista. Harhaanjohtavaa on ollut se, että purkissa mainitaan monta kertaa "suomalainen perheyritys", mutta kyseinen yritys toimii vain hunajan pakkaajana.

Tuottajatietoa arvostetaan

58 prosenttia Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tieto tuottajasta tekee lähiruuasta houkuttelevan.  Tutkimuspäälliköt Minna Isotupa ja Sari Roth Taloustutkimuksesta jakoivat näitä tietoja hyvässä puheenvuorossaan.

Toisaalta lähiruokaa ei pitäisi ajatella vain kilometreinä. Ennemmin voisi puhua läheisestä ruuasta, totesi  Roth. Eli vaikka hunajaa ei olisikaan tuotettu kymmenen kilometrin päässä, niin se voi tuntua läheiseltä siksi, että se on ostettu syyslomamatkalla kivasta kaupasta tai jos tuottaja on esimerkiksi jotenkin tuttu tai kaverin kaveri.

Hunajan alkuperä on siis monelle kuluttajalle paljon enemmän kuin pakolliset merkinnät. Roth käytti sanaparia "läheisyyden läikähdys". Sitä monet kuluttajat haluavat ainakin osasta elintarvikkeistaan.

Hyvää Suomesta -merkintä on yksi tapa
varmistaa kaupassa se,että hunaja on
sataprosenttisesti suomalaista.
Hunajapurkista sen läikähdyksen voi saada helposti. Tiedätkö sinä, mistä hunajasi tulee tai kenen hoitamissa mehiläispesissä mehiläiset ovat sen valmistaneet?

Sitä paitsi tieto tuottajasta ja tuotteen alkuperästä saa todennäköisesti hunajan myös maistumaan paremmalta. Näin se kuluttajan mieli vain toimii: tieto vaikuttaa aistimuksiin.

(Maailmalla hunajan alkuperää myös väärennetään usein. Tästä olen kirjoittanut mm. teksteissä Hunajahuijaus maailmalta: kiinalaista hunajaa myytiin ei-kiinalaisena ja Terveystuotteena markkinoitu manukahunaja on usein väärennettyä)



Pehmeää kotimaista hunajaa kannattaa kokeilla myös
leivän päälle.


keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Halloumi ja hunaja – hieno makupari

Hunaja sopii tunnetusti hyvin yhteen erilaisten juustojen kanssa. Yksi omista suosikeistani on paistetun halloumin maustaminen hunajalla: makea sipaus sopii hyvin yhteen suolaisen halloumin kanssa.

Viikonlopun salaattiin yhdistin halloumin punajuurten kanssa. Kuva on pikainen räpsy kännykällä, joten kuva ei tee oikeutta makujen yhdistelmälle.



Halloumi-punajuurisalaatti (kolmelle)

3 punajuurta*
suolaa, mustapippuria*
1 punasipuli*
n. 2 rkl rypsiöljyä *
1 pkt halloumia (200 gr)
salaattisekoitusta (itse käytin pussillisen Lempi-annossalaattia)
siemeniä tai pähkinöitä (esim. auringonkukansiemenet) *
balsamicoa
1 - 2 tl pehmeää suomalaista hunajaa*


Leikkaa punajuuret ohuiksi siivuiksi. Paista siivut rypsiöljyssä kypsiksi (n.10 minuuttia). Mausta kevyesti mustapippurilla ja suolalla.
Leikkaa halloumi siivuiksi ja paista öljyssä pannulla niin, että halloumi saa myös väriä.
Asettele lautasille haluamasi salaatit ja punasipulista leikatut ohuet renkaat.
Lisää päälle punajuuret, paistettu halloumi sekä siemenet ja pähkinät.
Valuta halloumin päälle hieman balsamicokastiketta ja hunajaa.

Tähdellä (*) merkityt raaka-aineet hyötyvät hyönteispölytyksestä eli pölyttäjiä tarvitaan sadon tai siementen muodostamiseen. Lue lisää pölyttäjistä ja pölytyksen merkityksestä Pölytys.fi -sivulta

maanantai 27. huhtikuuta 2015

"Kasvot kuin selvä hunaja", sanailee Volter Kilpi

Tunnustan: en ole koskaan edes yrittänyt lukea Volter Kilven klassikkoteosta Alastalon salissa (1933). Mutta nyt, kun teoksen etenemistä ja pitkiä virkkeitä voi seurata Twitterissä, olen huomannut, että myös Kilpi on tykännyt hunajasta. Tai ainakin on mielellään käyttänyt sitä vertauskuvana.


Tosin en ole varma, kuinka moni nykynainen olisi imarreltu, jos hänen kasvojensa kerrottaisiin olevan kuin "selvä hunaja".

Alastalon salissa on  tarjolla hunajaa enemmänkin.
"kuinka kaksi silmäparia, joilla on tie tuttu toisiinsa, kerkiävät nopeasti aivan kuin lennosta sieppaamaan toisiltaan jotakin ja palaamaan muille toimituksilleen takaisin ikäänkuin eivät olisi missään käyneet, vaikka selvästi ovat lastissa ja täysillänsä kuin' messiäinen hunajan pisareen apilaan torvilta persottuaan."
Ja vielä yksi esimerkki saman teoksen hunajasanailusta:
"Minäkin, mies keinutuolilla ja otsalla vako, kuin olisi laki kulmillani ja tuomion vasama ohauksilla, minullakin on mieli kimalaisena ja sykkärä kärsänä hunajan haulla, kun vain on mettä haisteltavana ja kukkasen maljaa torolla karvatukun kömpiä!"

torstai 23. huhtikuuta 2015

Mehiläisihmisen silmissä kevään etenemisestä kertoo esimerkiksi paju

Kävin tiistaina Helsingin Viikissä. Heti bussipysäkillä pysähdyin kuvaamaan pajua ja twiittamaan.

Noin paju nyt kukkii! Ja aurinko lämmittää, tänään mehiläiset lentävät varmasti!

Ennen mehiläistyötä pajun kukinnalla ei tainnut olla minulle juurikaan merkitystä. Nyt näen nuo kukinnot aivan toisella tavalla: siinä on pölyttäjille tärkeää ravintoa.

Paju ei ole ainoa kevään mehiläiskasvi, mutta sen merkitys on suuri.
Mehiläiset saavat pajusta runsaasti mettä ja siitepölyä. Siksi mehiläispesille on eduksi, jos lähellä on kukkivia pajuja.

Martti Röyskön videolla voi katsella lisää kevään kukkia. Lisäksi videolla näkyy, millaisiksi palloiksi mehiläinen kerää siitepölyn takajalkoihin. Siellä siitepölyvasuissa arvokas aine pääsee pesään varastoitavaksi ja 5 - 12 vuorokauden ikäisten mehiläisten ravinnoksi.





maanantai 20. huhtikuuta 2015

Hunajasima sopii kevään ja kesän juhlajuomaksi

Merja-Riitta Laurilan hunajasiman
hunaja on peräisin omista
mehiläispesistä. Simaa on nyt
myynnissä esimerkiksi Helsingin
vanhassa kauppahallissa, jossa
sitä saa kahvilassa myös laseittain.
Raikas hunajasima sopii paitsi vappuun, niin myös muihin kevään ja kesän juhliin. Pikasiman valmistus kotona on varsin helppoa, mutta maistuvaa, kotimaisesta hunajasta valmistettua juomaa voi ostaa niin alkoholittomana kuin alkoholillisena.

Mehiläistarhaaja Merja-Riitta Laurila valmistaa Mesijuomaa reseptillä, joka on peräisin vuonna 1849 julkaistusta kokkikirjasta.

”Periaatteessa resepti on yksinkertainen. Aineosia ovat vesi, hunaja eli mesi, humala, käytös eli hiiva, sitruunankuoret ja rusinat. Mutta koska tämä ei ole pikasimaa, niin valmistus vie kokonaisuudessaan kuutisen viikkoa. Taustalla on monta työvaihetta, kunnes sima on valmiina pullossa”, Laurila kertoo.

Laurilan Mesijuoma on raikas ja herkullinen juoma, joka sopii esimerkiksi alkumaljaksi.

”Tässä on hunajan ja humalan liitto: humala taittaa hunajan makeutta”, Laurila kertoo.

”Minulla siman valmistus alkoi oikeastaan siitä, että kaipasin vaihtoehtoa juhlaviin, alkoholittomiin juomiin.”

Tällä hetkellä Mesijuomaa saa esimerkiksi muutamista pienmyymälöistä Helsingistä. Lisäksi Laurila valmistaa simaa isompia eriä tilausten mukaan.

Alkoholillista simaa pienpanimoista


Mats Bergströmin ja Laura Husun Simapajan tuotteita
on nyt keväällä tullut Alkon tilausvalikoimiin.
Yhtenä kimmokkeena alkoholillisen siman valmistukseen
toimi pariskunnan yhteinen keskiaikaharrastus.

Nyt Suomessa on pienpanimo, Simapaja oy, joka on erikoistunut alkoholilliseen hunajasimaan. Myös muutamat muut pienpanimot, esimerkiksi Plevna, valmistavat toisinaan simaa. 

Simapajalla on toistaiseksi Alkon tilausvalikoimissa kaksi eri tuotetta: makea Innkeeper's Daughter ja kuiva Wandering Minstrel. Molemmissa käytetään lähihunajaa. 

”Suomalaisen hunajan maku ja laatu ovat aivan toista luokkaa kuin ulkomaalaisten, halpojen hunajien. Siksi niistä syntyy myös parempaa simaa”, Simapajan tuotantopäällikkö Mats Bergström sanoo. 


Tee itse hunajasimaa

Hunajasimaa voi valmistaa myös itse. Alkoholittomaan simaan kannattaa valita varsin mieto hunaja, jollaisia ovat useimmat kotimaiset hunajat.  

Hunasima on aidosti hyvää: esimerkiksi Sauvajyvänen kertoi vuosi sitten blogissaan, että kun kerran on hunajasiman makuun päässyt, niin enää ei ole paluuta vanhaan sokerisimaan.


Halutessasi voit kokeilla myös sitä, että vaihdat tavallisesta vappusimareseptistä osan sokereista hunajaksi. Muista silloin, että koska hunaja aistitaan sokeria makeammaksi, niin hunajaa riittää vähemmän: 3 sokeria = 2 hunajaa.

4 litraa vettä
450 g kotimaista hunajaa
2 sitruunaa
ripaus hiivaa
(rusinoita)

Kiehauta osa vedestä ja kaada se hunajan päälle. Lisää loput vedestä sekä sitruunoiden mehu. Lisää haaleaan seokseen hiiva, n. 1/5 tl. Anna käydä huoneen lämmössä seuraavaan päivään. Siivilöi ja pullota sima. Lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja halutessasi muutama rusina.
Sima valmistuu viileässä paikassa noin viikossa, huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä.
 
Huom! Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia. Säilytä sima viileässä ja nauti noin viikon kuluessa.