keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 7: Lue mehiläisiä käsittelevä romaani



Lukeminen on minulle tärkeä harrastus. Olen varmasti myös oppinut todella paljon kaunokirjallisuudesta.

Myös mehiläiset ovat mukana monessa romaanissa. Suomalaisista oleellisin, ja ehkä ainoa, jossa mehiläisillä on merkittävä rooli, on Johanna Sinisalon Enkelten verta.

Sinisalon kirjassa pohditaan paljon mehiläiskatoa. Mehiläiskato on teemana myös viime vuonna suomeksi ilmestyneessä, norjalaisen Maja Lunden Mehiläisten historia -romaanissa.

Mehiläisten sukupuutto on läsnä myös Douglas Couplandin Generation A -kirjassa, jota käsittääkseni ei ole suomennettu. Tämä on vielä omalla lukulistallani.

Suomeksi löytyy myös Sue Monk Kiddin Mehiläisten salaisuudet -romaani.

Ja jos haluaa lukea romaania, jossa todella ollaan mehiläispesässä, niin silloin vaihtoehtona on Laline Paullin The Bees -kirja. Tätäkään ei ole, ainakaan vielä, suomennettu.

Vaikka näissä kirjoissa on paljon oppia mehiläisistä ja mehiläishoidosta, niin usein niissä on myös jonkin verran pieniä virheitä tai kirjailijan ottamia taiteellisia vapauksia. Ihan kaikkea ei siis kannata uskoa, mutta jokainen mehiläisromaani tuo silti hienon välähdyksen pölyttäjien maailmaan.

Tartu siis romaaniin ja lennähdä mehiläisten maailmaan!

- - - -

"Ja sitten", August sanoi, "on tietysti kuningatar seuralaisineen."
"Onko sillä seuralaisia?"
"Onpa hyvinkin, ne ovat kuin seuraneitejä. Ne ruokkivat ja kylvettävät sen, huolehtivat ettei sen ole liian kylmä tai kuuma - mitä milloinkin tarvitaan. Ne ovat aina emon ympärillä hössöttämässä. Olen nähnyt niiden jopa hyväilevän sitä."
August pani kypärän takaisin päähänsä. "Varmasti itsekin tarvitsisin vähän lohdutusta, jos laskisin munia kaiket päivät viikosta toiseen."

Sue Monnk Kidd: Mehiläisten salaisuudet (Bazar 2005)




Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 6: Selvitä pölyttäjien vaikutus ruokalautasiimme

Kaikille lienee jo selvää, että pölyttäjät ovat tärkeitä tekijöitä ruoantuotannolle. Mutta mikä pölyttäjien merkitys lautasilla todellisuudessa on?

Pölyttäjät voivat vaikuttaa esimerkiksi suoraan sadon tuotantoon eli ilman pölyttäjiä ei saataisi kaikkia hedelmiä tai marjoja. Ja vaikka osa kasveista tuottaisikin satoa ilman pölyttäjiä, jäisivät sadot laadultaan ja määrältään selv
ästi heikommiksi. Toki poikkeuksiakin on: esimerkiksi tyrni ei hyödy pölyttäjistä.

Moni kasvi tuottaa satoa ilman pölyttäjiä. Mutta tällöin voi olla, että kasvin siementuotanto vaatii pölyttäjiä.
Pölyttäjinä voivat mehiläisten lisäksi esimerkiksi kimalaiset, kukkakärpäset, perhoset ja muurahaiset.

Alla on pari esimerkkiä siitä, mitkä tuotteet jäisivät lautasillemme, jos pölyttäjiä ei olisi. Kuvat ovat gif-muodossa eli animoituja. Toivottavasti kuvien vaihtuminen näkyy myös koneellasi, mutta jos ei näy, niin yritä esimerkiksi klikata kuvaa.

Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Pölytys.fi -sivuilta.



Manteli on täysin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Myös monet pähkinät ja mausteet tarvitsevat pölyttäjiä.
Kuvan tuotteet: makaroni, mantelit, riisi, tattarihiutaleet, mustapippuri, cashewpähkinät, marjamysli, kaneli, vehnäjauhot.
Ilman pölyttäjiä näistä tuotteista saataisiin makaronia, riisiä ja vehnäjauhoja.



Monet hedelmät ja marjat eivät tuota satoa tai siemeniä ilman pölyttäjiä. Lisäksi onnistunut pölytys parantaa marjojen ja hedelmien määrää ja laatua. Esimerkiksi mansikoista tulee kookkaampia ja muodoltaan hienoja.
Kuvan tuotteet: viinirypäle, appelsiini, banaani, mansikka, vesimeloni, päärynä, lime, omena, puolukka, pensasmustikka. Ilman pölyttäjien apua satoa saataisiin vain viinirypäleistä ja banaaneista.


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.


keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 5: Opettele mehiläissanoja ruotsiksi ja englanniksi

Olen monta kertaa ollut hieman kateellinen ruotsin- ja englanninkielisille hunajaviestijöille.
Englannin mehiläistä tarkoittava "Bee" on lyhyt, ja siitä voi helposti muokata hauskoja lauseita, tyyliin "Bee happy!"

Ruotsalaiset pääsevät vielä lyhyemmällä sanalla: ett bi.

Meillä on mehiläinen, pitkä ja hankala, ei siitä noin vain keksi mitään loisteliaita hehkutuslauseita.

Hunaja sentään muistuttaa sanana englantia ja ruotsia: honey ja honung. 

Kun aloitin työt mehiläishoitajain liitossa, oli tietysti paljon sanastoa opeteltavana ihan suomeksiksin. Enhän ollut ollut mitenkään tekemisissä hunajan tai mehiläisten kanssa. Mikä on Langstroth, entä Farrar, miltä näyttää kuorimaveitsi tai pesätaltta, mitä tarkoittaa vaakapesä, mikä on HMF, jaoke tai avosikiö.

Peruskuluttajan ei tietysti tarvitse sukeltaa kaikkiin alan erikoissanoihin, mutta jos ne kiinnostavat, niin kannattaa tutustua liiton mehiläissanastoon (PDF).

Englanniksi ja ruotsiksi voi opetella esimerkiksi perussanat eli mainittujen mehiläisen ja hunajan lisäksi esimerkiksi nämä:

kuningatar
työmehiläinen
kuhnurimehiläispesä
mesi
mehiläishoito
mehiläishoitaja
mehiläistarha
pölytys
siitepöly


Näitä sanoja voi etsiä vaikka jostakin nettisanakirjasta. Jos ei löydy, niin vinkkejä sanastoon saa esimerkiksi ruotsalaiselta Allt om biodling -sivustolta ja englanniksi voi vilkaista vaikka Wikipediaa (kuten arvata saattaa, mehiläistarhaus on ruotsiksi biodling ja englanniksi beekeeping).


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.



       

perjantai 3. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 4: Leivo hunajaiset runebergintortut

Sunnuntaina vietetään J. L. Runebergin päivää ja nautitaan tietysti tuttuja torttuja. Hunaja sopii hienosti myös näiden leivonnaisten makeuttajaksi. Jos kaapissa on vielä jäljellä joulupipareita, ne kannattaa jauhaa mukaan taikinaan.

Runebergintortut

200 gr margariinia
0,75 dl sokeria
1 dl hunajaa *
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl piparimuruja (tai korppujauhoja)
80 gr murennettuja mantelilastuja
tai mantelirouhetta *
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa *
0,75 dl kermaa

Päälle:
vadelmahilloa *
tomusokeri-vesi -kuorrutus

Kostutus:
hunaja, vesi + alkoholi

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää hunaja.
Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet taikinaan (sekä halutessasi karvasmanteliöljy). Lisää lopuksi kerma.

Jaa taikina paperisiin leivosvuokiin.

Paista 200-asteessa n. 10 minuuttia.

Kostuta lämpimät tortut halutessasi vesi-hunaja(-alkoholi) -seoksella: kuumenna 1,5 dl vettä, sekoita joukkoon n. 2 rkl alkoholia (rommi, punssi, hedelmäviina) ja 2 rkl hunajaa.

Laita torttujen päälle hilloa.

Koristele jäähtyneet tortut tomusokerista ja tilkasta vettä tehdyllä notkealla seoksella. Seoksen voi pursottaa torttujen päälle pienestä pussista, jonka kulmaan on leikattu reikä. 

* raaka-aine hyötyy pölyttäjistä







Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.



torstai 2. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 3: Tutustu kaupan hunajahyllyyn

Tämä mehiläisteko saattaa tuntua hieman hassulta, etenkin jos olet hunajan suurkuluttaja ja hankit hunajasi esimerkiksi suoraan mehiläistarhaajalta. Mutta uskon, että hunajahyllyn tutkailu on eduksi kaikille kuluttajille.

Kotimainen hunajasato on parina viimeisenä vuonna jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän aikaan talvesta se näkyy myös kaupan hunajavalikoimassa eli kotimaisten hunajien kohdalla voi olla hyllyssä aukkoja.

Mutta kannattaa katsoa hyllyä nyt tavallista tarkemmin. Montako kotimaista hunajaa löydät? Entä kuinka paljon tuontihunajia? Millaisia hunajavalmisteita eli tuotteita, joissa on hunajan lisäksi esimerkiksi makuainetta tai muuta lisätty, hyllyssä on?

Ovatko hylly- ja tuotemerkinnät selkeitä? Hahmotatko helposti hunajan alkuperämaan ja hinnan?

Mikä pakkaus mielestäsi näyttää hyvältä? Suositko muovi- vai lasipurkkia, lohkeavaa hunajaa, juoksevaa tai pehmeää hunajaa? Kiinnostaisiko tällä kertaa puristettavaan tuubiin pakattu tuote?
Ja tietysti myös se tärkeä kysymys: minkä hunajan ja miksi sinä valitsisit ostoskoriisi?




Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

maanantai 30. tammikuuta 2017

Mehiläisteko 2: Kokkaa entovegaanisesti!

Tammikuussa moni on ollut mukana Vegaanihaasteessa. Itsekin olen siihen osallistunut, mutta linjasin ruokavaliotavoitteekseni entoveganismin: jätän pois eläinperäiset tuotteet, mutta hyväksyn hyönteiset ja hyönteistaustaisesti (juuri ennen Vegaanihaasteen alkua kirjoitin aiheeseen liittyvistä ajatuksista toiseen blogiini).
Usein vegaaniruokavaliosta kysytään sitä, voiko vegaani syödä hunajaa ja miksi osa vegaaneista ei syö hunajaa ja osa taas hyväksyy hunajan. Tätä aihetta pohdin blogitekstissäni pari vuotta sitten.

Entovegaani-termi on vielä uusi, ja Suomessa sitä ei ole juuri nähnyt käytettävän. Entoveganismin myötä olen voinut tammikuussa jatkaa hunajalla läträystä ja maistella pergalla höystettyä virolaissuklaata. Lisäksi kävin hyönteisruokatapahtumassa, jossa pistin suuhuni hyönteisjauhetta sisältänyttä seosta. En myöskään ole piitannut siitä, mahtaako jokin tuote sisältää mehiläisvahaa tai karmiinia (E120). Karmiini on kokkilinikirvoista saatava väriaine.

Hyönteiset tulevat varmasti lautasillemme yhä enemmän, ja niihin on tietysti erityisesti sekasyöjien kannattavaa tutustua: hyönteistuotanto mm. kuluttaa huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotanto.

Itse syön normaalissakin arjessa hyödynnän paljon vegaanien ruokavinkkejä. Lihaa en syö juuri lainkaan, maitotuotteita niukalti, kananmunatkin olen tiputtanut vähiin. Suurin ero arkisyömisessäni veganismiin on se, että syön kalaa, erityisesti kotimaista kalaa.

Näin vegaanihaasteen kunniaksi on siis erinomaisen hyvä syy julistaa Mehiläisteko 2: kokkaa entovegaanisesti eli hyödynnä vegaaniresepti ja höystä se hunajalla tai mahdollisesti jollakin muulla hyönteisperäisellä tuotteella.

Tässä muutama resepti arkistostamme, mutta lisää löydät helposti netissä:

Tortillat ja paputäyte
Avokado-appelsiinisalaatti ja paistettua tofua
Tofu-kasviswokki
Lehtikaalisipsit hunajalla
Kaura-seesamkeksit


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.


keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Mehiläisteko 1: Selvitä, mitä mehiläiset tekevät talvella


Pelastetaan pölyttäjät: 100 mehiläistekoa

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa. Yksi juhlimisen muoto ovat 100 mehiläistekoa: SML julkistaa erilaisia isoja ja pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä mehiläisten ja muiden pölyttäjien hyväksi.

Mehiläisteot julkaistaan SML:n blogissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa sekä esimerkiksi Facebook-sivulla Mehiläisteko.

Ensimmäinen mehiläisteko on selvittää, mitä tarhamehiläiset tekevät talvisin. Tämän tiedon löydät helposti esimerkiksi vanhasta blogitekstistämme.