perjantai 24. elokuuta 2018

Satokauden suosikki

Se maistui lounaaksi, välipalaksi ja iltapalaksi. Kun perheen viisivuotias seuraavana päivänä kysyi, onko sitä vielä jäljellä, kokeilin jo otsaa. Kai se on terve, vain fanaattinen kaalilaatikon ystävä.

Nyt on kotimaisen kaalin satokausi. Kiinteitä, tuoreita keriä kannattaa hyödyntää vaikkapa vokkeihin, salaatteihin ja tietysti laatikkoon.

Nyt on myös hunajan pääsatokausi. Suurin osa sadosta on kerätty, mutta satokasveista esimerkiksi tattari tarjoaa vielä mettä Etelä-Suomessa ja kanerva pohjoisemmassa. Tänä vuonna hunajasadosta näyttää tulevan keskinkertainen. Etelä-Suomessa kuivuus verotti paikoin satoa, koska mehiläisille tärkeä vadelma antoi heikosti mettä. Sen sijaan Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa sato on parempi kuin pariin viime vuoteen.

Säiltään poikkeuksellinen kesä tuotti myös erikoisia hunajia. Lämpimän kesän ansiosta saatiin tavanomaista runsaammin vaaleaa, pitkään juoksevana pysyvää horsmahunajaa sekä tummaa, toffeemaista mesikastehunajaa.

Suurin osa sadosta on silti tuttua monikukkahunajaa, joka näin uuden sadon aikaan on vielä juoksevaa, mutta kiteytyy pikkuhiljaa. Nyt hunajaa on helppo vielä kiepauttaa vaikkapa kastikkeeksi lettujen tai jälkiruokamarjojen päälle – tai maustaa sillä kaalilaatikko. Itse käytin laatikkooni monikukkahunajaa, mutta seuraavalla kerralla aion hankkia tarkoitukseen tattarihunajaa, jonka maku sopii mielestäni kaalin kanssa hyvin yhteen.

Tässä on ohje sille kaalilaatikolle, jota kuopus söi kahtena päivänä viidellä aterialla. Ei tosin peräkkäin, koska aamupalaksi en suostunut kaalilaatikkoa tarjoilemaan.


Kuva: Virpi Aaltonen
Hunajalla höystetty kaalilaatikko
1 kerä valkokaalia
6 dl vettä
1,5 dl puuroriisiä tai ohrariisiä
400 g jauhelihaa tai vastaava määrä soijarouhetta
1 sipuli
0,5 dl (tai maun mukaan) hunajaa
Suolaa
Mustaapippuria
Valkopippuria
Yrttejä, joista pidät, kuten meiramia, oreganoa tai salviaa

Silppua kaali melko pieniksi paloiksi ja laita kattilaan. Kaada päälle 6 dl vettä, ripsauta hiukan suolaa ja hauduta kaali pehmeäksi muita valmisteluja tehdessäsi. Keitä riisi ohjeen mukaan kypsäksi. Ruskista jauheliha tai soijarouhe ja sipuli ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Voitele kevyesti öljyllä suuri uunivuoka tai pari pienempää. Kaada vuokaan kaali keitinvesineen, riisi sekä jauheliha-sipuliseos. Sekoita. Mausta sen jälkeen hunajalla, suolalla, pippureilla ja yrteillä. Kannattaa lisätä mausteita pikkuhiljaa ja maistella laatikkoa ahkerasti maustaessaan, jotta lopputulos miellyttää omia makuhermoja.

Paista kaalilaatikkoa uunin keskitason alapuolella noin 175 asteessa reilu tunti.
Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa.


perjantai 3. elokuuta 2018

Helpottava hellejuoma

Helle voi saada ihmisen tosiaan epävireeseen. Epätavallisen lämmin kesä on ollut osalle suomalaisista tuskallisen kuuma. Erityisen hankalia monelle ovat trooppiset yöt, jolloin lämpötila on pysytellyt 20 asteen lämpimämmällä puolella. Aamulla on väsynyt ja nihkeä olo, kun yöllä on pyörinyt unetta kosteissa lakanoissa.

Kuten ampiaisten määrästäkin huomaa, Suomen tämän kesäiset hellekelit eivät vielä pistiäisiä hetkauta. Toki nekin tarvitsevat lämpimillä ilmoilla riittävästi nestettä ja ravintoa, sillä niiden on viilennettävä pesäänsä, mikä kuluttaa energiaa. Mehiläishoitajat tarjoavat siksi mehiläisille vettä esimerkiksi astioista, joissa on veden lisäksi kellumassa puupaloja. Niiden päälle mehiläiset voivat asettua juomaan.

Mehiläisiä esiintyy ja mehiläishoitoa harjoitetaan myös kuumilla alueilla. Kovin kuivissa paikoissa hunajasadot jäävät kuitenkin pienemmiksi, ja kuivien kausien aikana mehiläishoitajat saattavat joutua ruokkimaan kasvattejaan. Kuiviin ja kuumiin oloihin sopeutuneet mehiläiskannat selviävät ankarissakin oloissa, tosin rajansa kaikella: mehiläistarhausta on yritetty myös Saudi-Arabiassa, mutta toistaiseksi ilmasto, jossa kesälämpötila saattaa nousta 60 asteeseen, on ollut tarhamehiläisille liian kova ja lähes kaikki pesät ovat kuolleet vuoden sisällä.
Mutta takaisin meihin pohjoisen ihmisiin, jotka olemme olleet lämmöstä ihmeissämme. Meillekin on tärkeää pitää neste- ja energiatasapainomme sopivana. Yksi ihana hellejuoma on urheilujuomanakin tunnettu Mehiläisenpisto. Jääkaappikylmä juoma maistuu raikkaalta ja virkistää niin aamun nihkeydessä, päivän kuumuudessa kuin lämpimässä illassa. Kannattaa kokeilla!

Kuva: Virpi Aaltonen
Mehiläisenpisto-juoma
9 dl vettä
3 rkl hunajaa (tai maun mukaan)
Yhden sitruunan mehu
Ripaus suolaa
Sekoita ainekset hyvin, jäähdytä kylmäksi ja nauti. Jos hunaja on melko kovaksi kiteytynyttä, voit käyttää valmistuksessa haaleaa vettä, jolloin hunaja liukenee veteen paremmin.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Mökkituliaisia mehiläisten ystäviltä

Kesä on kyläilyaikaa. Tuliaisia on aina kivaa ja suotavaakin viedä, mutta joskus on vaikeaa keksiä, mikä todella ilahduttaisi niiden saajaa eikä tulisi vain tielle pieniin tiloihin.

Hunajapurkki on tietysti aina sopiva tuliainen ja kesään sopii mainiosti myös mehiläisvahasaippua ja saunahunaja. Jos kuitenkin haluat viemisiksi jotain itse tehtyä, suosittelen lämpimästi vaikkapa hunajagranolaa tai herukkahilloketta – tai molempia. Jos kyläily osuu alkukesään, saa samalla saa tyhjennettyä pakastinta uutta satoa varten, loppukesästä moni voi poimia herukat omista pensaista.

Hunajagranola maistuu vaikka jogurtin ja marjojen kera.
Kuva: Kirsi Tuura
Hunajagranola
7 dl kaurahiutaleita
3 dl rouhittuja pähkinöitä ja manteleita
1 tl kanelia
1 tl suolaa
½ tl vaniljaa
½ dl auringonkukan siemeniä
1 dl rypsiöljyä
1 dl pehmeää tai juoksevaa hunajaa
2 dl kuivattuja, pilkottuja marjoja ja hedelmiä, kuten omenoita, aprikooseja, karpaloita ja mustikoita

Sekoita kaurahiutaleet, pähkinät, simenet ja mausteet. Lisää joukkoon öljy ja hunaja käsin sekoittaen. Levitä seos uunipellille leivinpaperille ja paista 175 asteessa 15–20 minuuttia välillä käännellen. Anna jäähtyä ja lisää joukkoon kuivatut marjat ja hedelmät. Pakkaa granola kauniisiin lasipurkkeihin – vaikkapa tyhjiin hunajapurkkeihin, joiden ympärille on kietaistu koristeeksi kankaasta rusetti. Granola sopii nautittavaksi esimerkiksi jogurtin ja marjojen kera tai napsittavaksi sellaisenaan makeannälkään.


Herukkahilloke
1 litra punaherukoita
1 dl tai maun mukaan hunajaa

Laitetaan ainekset kattilaan ja kuumennetaan varovasti kiehuvaksi. Pakataan kauniisiin purkkeihin. 

Hilloke sopii syötäväksi vaikkapa puuron tai maustamattoman jogurtin kera. Sillä voi myös tuunata vaniljajäätelöannoksesta helpon ja kauniin jälkiruuan tai sen voi nauttia lettujen kaverina.
Huom! Hilloke säilyy ainakin viikon verran jääkaapissa. Jos haluat hillokkeen säilyvän pitkään, se pitää pakata kunnolla kuumennettuihin purkkeihin, jotka suljetaan ilmatiiviisti.

Hyvää kesää ja juhannusta!


Kuva: Virpi Aaltonen



keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Hunajan kirpeä kaveri

Yksi alkukesän hauskimmista herkuista on raparperi. Satoisa ja luonteikas tyyppi, joka vaatii joko hyvin toimivia sylkirauhasia tai hunajaa kaverikseen. Helsingin Sanomat tosin kirjoitti taannoin, että suomalaiset käyttävät raparperia turhan yksipuolisesti: Iranissa raparperi kuuluu nimenomaan suolaisiin ruokiin.

Niin tai näin, makeutettuna raparperista on moneksi. Itse tein viikonloppuna ihastuttavaa hilloketta, joka maistuu vaikkapa puurossa tai jogurtissa tai vaniljajäätelön mausteena jälkiruokana. Lisäksi kokeilin raparperipaistosta ja toscakuorrutteista raparperipiirakkaa. Hunaja muuten toimii toscan makeuttajana jopa paremmin kuin sokeri, kannattaa kokeilla.

Tässä iloksenne kirpeitä alkukesän makuja. Ne, jotka ovat saaneet huippusadon, voivat myös kaivaa esiin viime vuonna julkaistun raparperi-hunajajuoman ohjeen. Se raikastaa ihanasti kuivan kesän.

Hunaja-raparperihilloke
  •        500 g raparperia
  •        1 dl hunajaa
  •        ripaus tai hyppysellinen kanelia – maun mukaan

Kuori ja pilko raparperit noin sentin mittaisiksi paloiksi. Laita ainekset kattilaan ja keitä hiljaisella tulella sekoitellen 5–10 minuuttia, kunnes raparperit ovat pehmenneet.

Nauti vaniljajäätelön kanssa tai piristä hillokkeella vaikkapa aamupuuroasi.


Hunajainen raparperipaistos

Hunajalla makeutettu raparperipaistos maistuu jäätelön kanssa.
Valmista ensin piirakkavuuan pohjalle annos edellä esiteltyä raparperihilloketta. Levitä hilloke voideltuun vuokaan.

Tee sitten sen päälle muruseos:
  • 150 g sulatettua voita
  • 4 dl kaurahiutaleita (desin verran voi korvata myös vehnäjauhoilla) 
  • 1 dl ruokosokeria tai sokeria
Sekoita muruseoksen ainekset keskenään. Ripottele tasaisesti hillokkeen päälle vuokaan. Paista 175 asteessa uunin alatasolla puolisen tuntia. Paiston lopuksi voit nostaa paistoksen uunin keskitasolle, jotta se saa vähän väriä.

Nauti lämpimänä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.


Hunajainen raparperi-toscakakku

Pohja:
Hunaja sopii mainiosti toscakuorrutteeseen.
  • 100 g voita 
  •  2 kananmunaa
  • 1,5 dl sokeria 
  • 2 dl vehnäjauhoja 
  •  1 tl leivinjauhetta 
  •  0,5 dl maitoa tai kasvimaitoa
Pohjan päälle:
  • 4–5 dl kuorittuja, noin sentin paksuisia raparperinpaloja
Toscakuorrute:
  • 75 g voita
  • 2/3 dl hunajaa
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • 3 rkl maitoa
  • noin 2 dl rouhittuja manteleita tai cashewpähkinöitä

Kuori ja pilko ensin raparperit. Leivo sitten pohjataikina: Sulata voi ja jätä jäähtymään. Sekoita keskenään kuivat aineet. Vaahdota munat ja sokeri, ja sekoita sen jälkeen niiden joukkoon kuivat aineet, maito ja voisula.

Kaada pohjataikina voideltuun piirakkavuokaan ja ripottele raparperinpalat taikinan päälle. Ne uppoavat osittain taikinaan. Paista pohjaa 175-asteisessa uunissa alatasolla 20–30 minuuttia, kunnes pohja on kypsä.

Valmista pohjan kypsyessä toscakuorrute. Sulata ensin voi ja sekoittele sen jälkeen hiljaisella tulella joukkoon kuorrutteen muut ainekset. Ota kuorrute pois levyltä, kun se on hiukan saennut.
Levitä kuorrute kypsän pohjan päälle. Paista piirakkaa vielä 10–15 minuuttia, kunnes se on saanut hiukan väriä.

Nauti piirakka hiukan jäähtyneenä vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.