perjantai 19. joulukuuta 2014

Chilipähkinät jouluherkuksi

Pähkinöitä, hunajaa, chiliä ja ripaus suolaa. Vaikka pelkät pähkinät ovat hyviä naposteltavia, niin pienellä vaivalla niistä saa vielä jouluisempia ja maistuvampia.

Ruotsin mehiläishoitajien Facbook-sivun kautta löysin chilipähkinöiden reseptin.

Suurin haaste tuli vastaan siinä vaiheessa, kun piti siirtää pähkinät makeisvuokiin. Yllätyksekseni Eskimon karamellivuokapakkauksesta paljastui minimaalisia vuokia. Ähersin siis pähkinät paikalleen suunnilleen yksitellen.

Ensi kertaa varten tarkistan huolella, että vuokien koko on suurempi. Älä siis osta Eskimon karamellivuokia, se mansikan kuva pakkauksessa huijaa kuvittelemaan vuuat todellista suuremmiksi!

Toinen haaste on herkkujen säilyttäminen. Niitä ei voi latoa päällekkäin, koska tahmeat pähkinät tarttuvat kiinni kaikkeen. Mutta ei tämä niin iso annos ole, etteikö saisi mahtumaan pienelle tarjottimelle.

Otamme resepteissämme käyttöön sen, että lihavoimme ne raaka-aineet, jotka eivät olisi tarjolla ilman hyönteisiä. Toivottavasti se auttaa ymmärtämään, mikä merkitys on pörriäisillä. Tosin osa tuotteista on hieman tulkinnanvaraisia hyönteispölytyksen merkityksen suhteen, mutta kerromme reseptien yhteydessä myös siitä, miksi näin on.

Chilipähkinät

puolikas punainen tuore chili* (käytin itse mietoa chiliä, sillä en erityisesti kaipaa tulisuutta)
0,5 tl chilijauhetta (käytin itse chilirouhetta ja paprikajauhetta)
4 dl erilaisia pähkinöitä, esim. hassel-, macadamia-, cashew-, saksanpähkinä, (ja manteleita)**
4 rkl hunajaa
3 rkl vettä
n. 1 tl sormisuolaa

1. Paahda pähkinöitä kuumalla pannulla muutama minuutti. Sekoittele, älä anna tummua liikaa.
2. Lisää chilisilppu ja chilijauhe, sekoita.
3. Sekoita hunaja veteen (hunaja liukenee helpoiten, kun et käytä kylmää vettä: tähän reseptiin voit käyttää jopa lähes kiehuvaa vettä). Lisää seos pannulle.
4. Kun vesi on haihtunut ja seos näyttää sopivalta, niin lisää suola.
5. Nostele pähkinät pieniin vuokiin ja anna jähmettyä.

*
Chilien kannalta pölyttäjien merkitys on vähäinen, sillä chilit eivät tarvitse hyönteisiä pölytykseen. Kuitenkin erityisesti kasvihuoneviljelyssä hyönteispölytys parantaa satoa eli kasvattaa chilien kokoa.

**
Osalle pähkinöistä ja myös manteleille hyönteispölytys on todella tärkeää. Satoa ei tule tai se jää pieneksi, jos hyönteispölytys ei onnistu. Osa pähkinöistä taas on tuulipölytteisiä.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Hunajaista jouluenergiaa Tuomaan markkinoilta

Kävin tänään Helsingin Tuomaan markkinoilla tutkailemassa hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tarjontaa. Monessa kojussa myytiin hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä. Lisäksi markkinoilta saa esimerkiksi propolista tai mehiläisvahavoiteta.

Stadin Tarhaajat ry:n kojulla oli yhdistyksen sihteeri, Merja-Riitta Laurila. Merja-Riitta kertoi myös videolle, millaisia hunajia heillä on nyt myynnissä ja mistä ne ovat peräisin. Mukana on sekä kaupunki- että maalaishunajaa.

Merja-Riitta Laurila on ollut pitkään aktiivinen myös mehiläisalan kouluttajana. Hän on vetänyt pääkapunkiseudulla lukuisia mehiläistarhauksen peruskursseja. Mutta miksi Laurilasta itsestään tuli aikoinaan tarhaaja ja miten siihen liittyvät kesäkurpitsat? Jos haluat kuulla nimenomaan siitä, hyppää suoraan videon kohtaan 3:18.




Yksi pitkään Tuomaan markkinoilla hunajaa myynneistä on Aappo Valo. Valo on myös pärjännyt Suomen Paras Hunaja -kilpailussa.

Tänäkin vuonna hänen kojustaan löytyy erilaisia lajihunajia, lahjapakkauksia ja hunajavalmisteita. Mukana myynnissä on myös esimerkiksi propolistippoja. 

Aappo Valolla on laaja valikoima erilaisia
hunajia ja hunajavalmisteita. Mukana on mm.
voikukka- ja tattarihunajaa.

Huuliaan voi helliä mehiläisvahapohjaisella tuotteella.
Taustalla näkyy myös propolistippoja, joita voi käyttää
ulkoisesti esimerkiksi haavoihin tai sisäisesti vaikkapa kurkkukipuun.
Propolis eli kittivahaon mehiläisten oma tehoaine bakteereja vastaan.


perjantai 12. joulukuuta 2014

Mehiläishoito ja hunajankeruu maailmalla voi olla hurjaa ja monin eri tavoin hyödyllistä

Millaista on mehiläishoito maailman eri osissa? Onko mehiläisistä muuta hyötyä kuin hunaja? Sitä jää helposti ajattelemaan, että koska minä hoidan mehiläisiäni näin, sen on oltava samanlaista kaikkialla. Ja hunaja on ainoa hyöty mitä mehiläisistä saamme. No eipä ole - mehiläisiä on valjastettu moniin eri tehtäviin. Tehdäänpä pieni katsaus neljään eri keinoon hyödyntää mehiläisiä maailmalla.

Etiopiassa mehiläistarhaus tuo lisätuloja pienviljelijälle
Etiopiassa työskentelevä Atte Penttilä haastatteli etiopialaista mehiläishoitajanaista, Shashea. Etiopiassa hunaja käy leiville ja se on tärkeä lisätulo maaseudun asukkaille.

Etiopiassa on perinteisiä puissa olevia pesiä (kuvassa) sekä laatikkopesiä.
"Shashe on ollut mehiläistarhaaja seitsemän vuotta ja hän aloitti toiminnan maatilallaan koska naapurilla oli hyviä kokemuksia mehiläistarhauksesta: kun naapuri aloitti tarhauksen, heidän tulonsa kasvoivat huomattavasti, koska hunajalle on paljon kysyntää Etiopiassa. Sen lisäksi mehiläisten hoito tuo turvaa silloin, jos muut sadot eivät oikein onnistu.

Viime vuonna Shashe myi osuuskunnalle 144 kiloahunajaa ja kotona kului 20 kiloa. Toisin kuin Euroopassa, hunajaa ei Etiopiassa juuri käytetä teen makeuttamiseen tai ruoan laitossa. Suurin osa hunajasta menee juomien valmistukseen.

Shashe kertoo kuinka hänen ja lähialueentilojen tuottavuus on kasvanut mehiläisten hoidon aloittamisen jälkeen, mehiläisten tekemän pölytyksen johdosta. Shashe harmittelee, etteivät monet kyläläiset sitä ymmärrä - vielä."


Nepalissa villimehiläisten hunaja kerätään korkeuksista
Kuvat nepalilaisista hunajankerääjistä ovat levinneet netissä hurjaa vauhtia.
Hunajaa kerätään monissa paikoissa suoraan luonnosta villimehiläisiltä. Valokuvasarjat nepalilaisista hunajan kerääjistä saa useimmat meistä tutisemaan kauhusta. Hienot kuvat näyttävät, kuinka hunajankerääjät kiipeilevät korkeuksissa villimehiläisten pesien perässä. Pistoja satelee pesiään puolustavilta villimehiläisiltä ja korkealla roikutaan heppoisissa köysissä - ei mitään helppoa hommaa! Villimehiläisten hunaja on kuitenkin tärkeä tulonlähde paikallisille.

Mehiläiset säikyttävät norsut mäkeen Keniassa
Keniassa mehiläispesät on valjastettu "norsuaidoiksi" viljelysten ympärille. Norsut tekevät nopeasti selvää jälkeä hunajasta, mutta mehiläisten avulla tuhot on saatu vähenemään. Norsut pelkäävät aggressiivisten mehiläisten pistoja ja alkavat karttaa peltoja, jotka on ympäröity mehiläispesillä. Alueen pölytyskin tehostuu!

Espanjassa tarhaus tuo työtä työttömille nuorille
Espanja on pitkään kärsinyt talouskriisistä. Syyskuussa SML:n mehiläismatkalla Espanjassa havaitsimme, että monella mehiläistilalaa pyöritti sekä keski-ikäinen isä että nuori, pari-kolmekymppinen poika. Talouskriisi nuorruttaakin tällä hetkellä Espanjan mehiläistarhausta. Tarhaajat kertoivat, että talouskriisi ajaa espanjalaisnuoret takaisin mehiläishoidon pariin. Vaikka he ovatkin jo opiskelleet muun ammatin, oman alan töitä ei ole tarjolla. Mehiläistarhauksessa sen sijaan riittää aina töitä.


Vaikka suurin osa tarhaajista on Espanjassakin eläkeikäisiä, talouskriisi on nuorruttanut tarhaajien keski-ikää nopeasti. ”Lapsenlapset palaavat isovanhempiensa ammattiin”, kertoi oppaamme Miguel. Naisia tarhaajina on varsin vähän Espanjassa, mutta kuten Suomessakin, heidän määränsä on ollut viime vuodet nousussa.




 
Pölytystä, hunajaa, työtä, norsuapua ja elantoa.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Lähihunajalla voit helpottaa siitepölyallergiaasi

Siitepölyallergian hunajasiedätyshoitoon
kannattaa valita lähialueen hunaja.
Päivittäinen hunaja-annos
kasvatetaan vähitellen pisarasta
teelusikalliseen.
Kärsitkö keväisin koivun tai lepän aiheuttamasta siitepölyallergiasta? Jos näin on, niin nyt on juuri oikea aika aloittaa siedätyshoito eli päivittäinen lähihunajan käyttö. Siitepölyoireiden helpottamisen lisäksi hunaja voi auttaa myös ruoka-allergioihin.


Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti sai hyviä tuloksia hunajavalmisteen hyödystä kevään siitepölyallergioiden oireiden ehkäisijänä. Kolmevuotisessa hankkeessa koehenkilöt nauttivat syksystä lähtien Kerimeden hunajavalmistetta eli hunajaa, johon oli lisätty mehiläisten keräämää siitepölyä. 

Esimerkiksi keväällä 2009 koehenkilöt kokivat, että voimakkaiden oireiden päivät vähenivät yli 70 prosenttia. Hunajan käyttäjät tarvitsivat antihistamiinia keskimäärin vain 19 päivänä, kun taas hunajaton ryhmä tarvitsi antihistamiinia 43   
päivänä.

Uskon, että mahdollisimman lähellä tuotettu hunaja on parasta ainetta siedätyshoitokokeiluihin. Lähihunaja sisältää todennäköisimmin niitä siitepölyjä, joille allerginen muutenkin altistuu. Allergia- ja Ympäristöinstituutin hankkeessa myös monet heistä, jotka nauttivat tavallista kotimaista hunajaa, kokivat saaneensa helpotusta. Hunajassahan on aina siitepölyä, mutta sen määrä ja siitepölyn kasvialkuperä vaihtelee.

Ensin vain pisara, sitten teelusikallinen

Siedätyshoito aloitetaan ennen joulua nauttimalla päivittäin hunajaa. Aluksi määrä on pisaran verran, ja vähitellen annos kasvatetaan teelusikalliseksi. 

Hunajan etuna on tietysti myös sen edullinen hinta ja siedätyshoidon helppous. Lisäksi moni on kokenut, että siitepölyallergioiden ohella myös esimerkiksi omena-, porkkana- ja pähkinäallergiat helpottavat hunajasiedätyksen myötä.

Joillekin allergisille hunaja voi aiheuttaa reaktioita. Tällöin kannattaa pitää tauko ja pienentää annostusta. Vakavissa tapauksissa hunajasiedätyksestä on aina syytä jutella lääkärin kanssa.

Hunajasiedätystä kannattaa jatkaa 2 - 3 vuotta, jotta tulokset jäävät pysyvämmiksi.

Allergia & Astma 4/2013 -lehden mukaan moni Etelä-Karjalan hunajasiedätyshankkeeseen osallistunut koki vielä pari vuotta tutkimuksen jälkeen, että siedätyshoito helpotti omaa elämää. Kolme neljästä lehden kyselyyn vastanneesta oli sitä mieltä, että oma allergia oli viime vuosina lieventynyt.


keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Nyt saa hunajaa ja muita mehiläistuotteita joulumarkkinoilta

Joulumarkkinat ovat mainio paikka hankkia hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä sekä itselle että lahjaksi. Monella mehiläistuotteita myyvällä on kaupattavanaan myös muita jouluisia tuotteita.

Yksi myyjäisissä ahkeroiva on mehiläistarhaaja Aija Tarvainen Nousiaisista. Hän myy niin hunajaa, kynttilöitä kuin muita tuotteita Mehiläismäki-yrityksessään.

Tarvaisen myyntipöydältä löytyy esimerkiksi enkelin, kävyn tai sammakon muotoisia kynttilöitä.

"Mehiläisvahakynttilän valo on mielestäni maailman kaunein", Tarvainen sanoo.
"Mehiläisvahakynttilöitä olen tehnyt viime kesän hunajakakustojen kuorimavahastani. Vahan puhdistuksessa on oma aikaa vievä työnsä, siksipä en halvalla kynttilöitäni myy. Kotimainen, lähellä tuotettu mehiläisvaha on arvokas aine, jota tulee kunnioittaa."


Tarvainen on pakannut kynttilöitä kauniisiin lahjapakkauksiin. Pakkausten mukana on myös Mehiläismäen yhteystiedot, joten lahjan saajakin voi selvittää, mistä ja kenen tekemiä kynttilät todella ovat.

Hunajaa myös saviruukussa

Hunajapakkauserikoisuutena Mehiläismäellä ovat saviruukut.
Aija Tarvainen valmistaa kynttilöitä
omien pesiensä mehiläisvahasta.
Mehiläismäen  kynttilät ovat
sataprosenttisesti
ekologista mehiläisvahaa.
"Oman kuntani keraamikko Kirsi Koivunen (Tmi Kirsin Kera) on käsintehnyt elintarvikekelpoiset saviruukut. Niihin olen valuttanut pehmeää hunajaa. Hunajaruukut ovat ihastuttavan viileitä pinnaltaan. Eräs toinenkin hunajaan liittyvä keraamiikka on tulossa ensi vuoden myyntiini. Pakkasin hunajapurkkeja myös käsitehtyihin pärekoreihin."

Hunajan maistatus on Tarvaiselle tärkeä osa myyjäisiä.

"Tyrkytän kaiken aikaa hunajaa ihmisille. Ihan vain energian lähteeksi, ja toisaalta haluan, että ihmiset oppivat, miltä lähellä tuotettu pientuottajan laatuhunaja maistuu."

Kotimaista pientuotantoa on syytä arvostaa

Aija Tarvainen ostaa myös itse mielellään tuotteita myyjäisistä. Hänen mielestään on hienoa, että joulumyyjäisissä tutustuu muihin myyjiin, jotka ovat usein ahkeria, käsillään tekeviä ihmisiä.

"Arvostan paljon suomalaisten käsityöläisten tekemää työtä ja sitä, että tuotteet on valmistettu laadukkaista raaka-aineista ja turvallisesti. Tuntuu vain, että etenkin Suomen suurimmissa joulumyyjäisissä on niin paljon tarjottavaa ostajille, että osalla myyjistä ei oikein kauppa käy."

Mehiläismäen toimintaa voi seurata Facebook-sivulla

Kuvat: Aija Tarvainen / Mehiläismäki

tiistai 18. marraskuuta 2014

Arvioitavana 145 eri hunajaa - kuinka niistä valitaan Suomen Paras?

Hunajaa oli tummaa, valkoista, juoksevaa, kovaa, kiteistä, monikukkaa ja lajihunajaa... Kuvat: Mari Kokkonen
Viime viikonloppuna vietimme SML:n Sadonkorjuuseminaaria. Sali oli täynnä ja keskustelu antoisaa, kun 250 mehiläistarhaajaa ja muita asiasta innostuneita kokoontui Turkuun.

Perinteisesti Sadonkorjuuseminaarin yhteydessä valitaan myös Suomen Paras Hunaja. Osallistujien määrästä huomasi hunajantuotannon nosteen ja takana olevan hyvän hunajakesän: kilpailuun osallistui 145 hunajanäytettä! Laatu oli yleisesti ottaen hyvä ja taso korkea. Ja kuinka erilaisia hunajat olivatkaan!

Kuinka voittaja valitaan?

Hunajakilpailussa oli tänä vuonna neljä eri sarjaa: kiteytetyt, juoksevat, yksikukkahunajat ja aluekuvahunajat. Loppukilpailuun pääsee viisi hunajaa/sarja. Kärkiviisikon valitsi esiraati.

Kuinka edes kokenut esiraati valitsee noin monesta kilpahunajasta parhaat parikymmentä?

Huippulaadukas hunaja on moitteetonta niin ulkonäöltään, rakenteeltaan, tuoksultaan kuin maultaan. Osa näytteistä ei pääse jatkoon esim. ilmakuplien vaahdon tai roskien vuoksi. Rakenteen laatuun vaikuttaa hunajan kiderakenne: kiteytetyn hunajan pitäisi olla samettimaista eikä kiteet saisi tuntua isoina rakeina. Juoksevassa hunajassa ei saa tuntua kiderakennetta lainkaan. Hunajan tuoksun on oltava hyvä, eikä siinä saa olla viitteitä käymisestä tai mistään hunajaan kuulumattomasta. Maku on sitten loppukilpailussa se, mikä ratkaisee. Siinä olikin yleisöllä vaikeus valita joka sarjan viidestä erinomaisesta hunajasta se paras.

Voittajahunajan valinta ei ole helppoa, kun loppukilpailussa on vain huippuhunajia. Maistelussa oli kova kuhina.

Ja voittaja on...

Suomen Parhaan Hunajan tittelin sai tänä vuonna Raimo Tervolan hunaja Oulusta. Onnittelut Raimo! Voittohunaja on tuotettu Oulujokilaakson puolukkamättäillä. Raimo pärjäsi kilpailussa erinomaisesti, sillä hänen hunajansa voitti sekä juoksevan hunajan sarjan että aluehunajan sarjan. Kiteytetyn hunajan sarjan voitti Petteri Helander Övermarkista ja yksikkukahunajan sarjan voitti Veikko Lehtonen Saarijärveltä.

Vasemmalla kokonaiskilpailun voittaja Raimo Tervola ja oikealla parhaan kiteytetyn hunajan tuottaja Petteri Helander.














Tällä kertaa seminaarin yhteydessä oli myös valokuvakilpailu. Kilpailun voitti Meri-Tuuli Syrjänen kuvalla "Tummasilmäinen signorina". Toiseksi sijoittui Heikki Heinosen kuva, jossa lapsi asettaa kuningattaren mehiläispesään ja kolmas sija meni Raine Häggqvistin otokselle mehiläistarhaajasta, joka soutaa tulvan valtaamille pesilleen. Yhteensä kisaan tuli 71 otosta. 

Kaikki hunajakilpailuun osallistuneet hunajat arvioidaan vielä myöhemmin SML:n laatutoimikunnan toimesta. Osa hunajista, laatuhunajat, saavat kunniakirjan ja osa hunajista päätyy myös jatkotutkimuksiin laboratorioon. Näistä tuloksista sitten myöhemmin lisää. Palaan myös muihin seminaarin aiheisiin myöhemmin. Esimerkiksi kaupunkimehiläistarhaus ja kaupunkien tarhapaikkamaksut herättivät keskustelua. Siitä lähiaikoina lisää...

 Suuret onnittelut kaikille kilpailuissa pärjänneille!


 -Tuula



Kuvat: Mari Kokkonen




perjantai 14. marraskuuta 2014

Hunajantuotannossa vuodet eivät ole veljeksiä - viime kesänä kertyi hyvä sato

Suomen Mehiläishoitajain Liitto teki loppusyksystä jäsenilleen satokyselyn, jotta saisimme mahdollisimman tarkan arvion menneen kesän hunajasadosta, hinnoista ja mehiläispesien määrästä.
Verrattuna viime vuoden satokyselyyn huomasi, että vuodet eivät todellakaan ole veljeksiä. Kotimaisen hunajantuotannon ero vuonna 2013 ja 2014 oli miljoona kiloa. Tänä vuonna oli hyvä hunajavuosi.

Yhdestä pesästä keskimäärin 55 kiloa

Mehiläiset ahkeroivat viime heinäkuussa myös kesäkuun edestä.
Yhteensä hunajasatoa kertyi tämän vuoden kesänä huimat 2,6 miljoonaa kiloa. Edelliskesänä sato oli reilusti alle puolet tuosta, eli 1,6 miljoonaa kiloa. Pesäkohtainen keskisato oli tänä kesänä hyvä, 55 kiloa hunajaa/pesä. Yhdestä pesästä riittää siis yllin kyllin omaan käyttöön.

Suomi on pitkä maa ja sadon määrä vaihtelee paitsi vuosittain, myös alueellisesti. Suurin hunajasato tuli Itä-Suomen lääniin (keskimäärin 58 kiloa/pesä) ja alhaisin Lappiin (31 kiloa/pesä). Lapissa muuten tämän vuoden sato oli yli kolminkertainen viime vuoteen verrattuna.

Mikä sitten aiheuttaa tällaista vaihtelua? Sää, mehiläisten talvehtiminen, kasvien kukinta jne. Mehiläishoidossa on niin monta muuttuvaa tekijää, että tilanne saattaa muuttua äkkiäkin. Kuten esim. tänä vuonna heinäkuun alussa: Hunajasato näytti epätoivoisen huonolta kesäkuun lopussa juhannuksen räntäsateessa, kunnes heinäkuussa sää kirkastui ja mehiläisillä oli mettä mitä kerätä. Ja sitähän sitten kerättiinkin, yli 2 miljoonan hunajakilon edestä.

Myös viime talvi meni mehiläisten kannalta otollisesti.Tänä vuonna talven aikana kuoli 7,4 prosenttia mehiläispesistä. Viime vuonna luku oli jopa 16 prosenttia. Toivotaan hyvää talvea myös nyt.

Tässä vielä lyhyesti SML:n tekemästä satokyselystä:

-Kokonaissato kesällä 2014 yhteensä 2,6 miljoonaa kiloa
-Hunajaa tuottavia mehiläispesiä on Suomessa tällä hetkellä noin 47 000
-Kesällä 2014 keskisato oli 55 kiloa/pesä
-pitkän aikavälin keskisato on noin 39 kiloa/pesä
-Pienin talvikuolleisuus sitten talven 1997-1998: viime talven aikana kuoli 7,4 prosenttia pesistä
-Tarhaajien keski-ikä: 57 vuotta
-Satokysely lähetettiin 233 tarhaajalle (10 prosenttia SML:n jäsenistä)
-Vastausprosentti oli 69.

Nyt on siis kotimaista hunajaa tarjolla. Ei muuta kuin suomalaista suosimaan, sen avulla tuet myös suomalaista pölytystä!

 -Tuula

 Ps. Tulevana lauantaina järjestetään SML:n Sadonkorjuuseminaari ja Suomen Paras Hunaja -kilpailu. Pian siis tiedämme myös sen, missä tuotetaan Suomen parasta hunajaa. Kilpailuun on tullut jo runsaasti hunajanäytteitä ja odotamme lauantaina paljon lisää!