maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tiesitkö, että myös lehtikaali, avokado ja basilika hyötyvät hyönteisistä?

Täällä Mehiläishoitajain liiton toimistolla koostimme listan, joka kokoaa sellaisia elintarvikkeita, jotka jollain tavalla hyötyvät hyönteisistä. Listaa on jo aiemmin annettu esimerkiksi median käyttöön, joten se näkyi äskettäin esimerkiksi Ylen jutussa.

Minttu ja timjami kuuluvat yrtteihin, jotka hyötyvät
hyönteisistä. Yrteistä myös esimerkiksi korianteri, laventeli,
oregano ja tilli saavat iloa hyönteisistä.
Nyt lista on myös Pölytys.fi -sivuilla, jota me täältä liitosta ylläpidämme. Eli esimerkiksi trendikäs lehtikaali, suosittu avokado ja moneen kesäruokaan sopiva basilika kuuluvat niihin kasveihin, jotka pitävät pölyttäjistä.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että tällaisen listan laatiminen olisi helppo ja yksinkertainen homma. Kun tätä teimme, niin saimme huomata, että aihe on varsin monimutkainen. Kasvit nimittäin hyötyvät hyönteisistä hyvin eri tavoin, eikä myöskään tutkimustieto pölyttäjien merkityksestä eri kasveille ole vielä kattavaa.

Siksi kannattaa muistaa, että tämä ei ole mikään täydellinen listaus. Lisäksi on hyvä muistaa, että joillekin näistä kasveista hyönteiset ovat välttämättömiä. Toisille ne taas ovat esimerkiksi sadon määrää parantava tekijä, mutta sato siis syntyisi myös ilman pölyttäjiä. Joku kasvi taas voi tuottaa upean sadon ilman yhtään hyönteistä, mutta siemeniä ei synny lainkaan.

Oman lisävivahteensa aiheeseen tuo se, että kasveilla on esimerkiksi lajikekohtaisia eroja, jotka vaikuttavat pölyttäjien merkitykseen. Tai se, että pölytyksen ammattilaisina voivat toimia hyvin erilaiset ötökät hyttysistä perhosiin ja kimalaisista muurahaisiin: toiset hyönteiset pölyttävät toisia kasveja, toiset taas muita.

Mutta tässä näitä nyt on eli kasveja, joille hyönteisistä on hyötyä esimerkiksi sadon tai siementen kannalta.  Lista ei ole täydellinen ja voi olla, että joku on eri mieltä jonkun kasvin hyönteissuhteesta, mutta eiköhän tästä jo hieman saa suuntaa sille, mikä on hyönteisten suora merkitys elintarvikevalikoimaamme. Epäsuora vaikutus on tietysti vielä paljon suurempi.



Hedelmiä ja marjojaVihanneksia, juureksia yms.
Mausteita ja yrttejäMuita
appelsiini
aprikoosi
cantaloupe-meloni
carambola
greippi
herukat eli viinimarjat
juolukka
karpalo
karviainen
kiivi
kirsikka
kookos
lime
luumu
mango
mansikka
mesimarja
mustikka
nektariini
omena
passionhedelmä
papaija
pensasmustikka
persikka
pomelo
puolukka
päärynä
sitruuna
vadelma
vesimeloni
artisokka
avokado
fenkoli
kesäkurpitsa
kukkakaali
kurkku
kurpitsa
lehtikaali
munakoiso
okra
paprika
parsa
parsakaali
porkkana
punajuuri
retiisi
selleri
sipulit
tomaatti

basilika
chili
kaneli
korianteri
kumina
laventeli
minttu
oregano
pippurit
sinappi
tilli
timjami
alfalfa
auringonkukka
cashewpähkinä
hasselpähkinä
härkäpapu
kaakao
kahvi
kastanja
manteli
macadamiapähkinä
puuvilla
rapsi
rypsi
seesami
tattari

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Mehiläisnuorten tapahtumassa napattiin parvi

Lauantaina järjestettiin ensimmäinen Mehiläishoitajain liiton tapahtuma erityisesti nuorille. Kymmenkunta 11 - 18-vuotiasta kokoontui Helsinkiin Annalan puutarhaan, jossa on myös Hyötykasviyhdistyksen mehiläispesät.

Päivän ohjelma sai kiinnostavan yllätyskäänteen, kun Annalan pesiä hoitava Auli Kontinen sai puhelun mehiläisparvesta. Nuoret halusivat lähteä katsomaan, miten parvi napataan, sillä kukaan ei ollut sitä nähnyt aiemmin.

Parvi oli jäänyt roikkumaan matalalle kuuseen. Nuoret seurasivat,
miten parvi saadaan talteen ja siirrettyä pois sieltä, mihin se ei kuulu.


Parven kiinniottopuuhissa Stanislav Jas ja Auli Kontinen.

Parvi saatiin napattua turvallisesti. Siitä twiittaili kuvien kera myös parven havainnut Jaakko Viitanen.

Ennen parvikokemusta nuorten kanssa ehdittiin jo käydä paljon muuta mehiläisiin ja hunajaan liittyvää.

Auli Kontisen johdolla pohdittiin, mitä kaikkea mehiläispesään menee ja mitä mehiläispesä tuottaa. Meden muuttaminen hunajaksi ei suinkaan ole mehiläisten ainoa tehtävä, vaikka siitä paljon puhutaan.

Lisäksi maistelimme erilaisia hunajia ja pohdimme, millaiset tekijät vaikuttavan sekä hunajan tuotantoon että hunajan laatuun.


Lauantain auringonpaisteessa mietittiin, mitä kaikkea
mehiläispesä tarvitsee ja mitä se tuottaa joko tarkoituksella
tai mehiläisten toiminnan ja mehiläishoidon sivussa.
Mehiläispesä tarvitsee mm. vettä, mettä, siitepölyä, talviruokaa ja
tautitorjuntoja.
Pölytys on mehiläisten tärkeä tuote. Pesästä tulee hunajan lisäksi myös
esimerkiksi siitepölyä, propolista, pergaa, kuolleita mehiläisiä ja kuhnuritoukkia.
Ryhmäkuvaa varten kokoonnuttiin Annalan pesille.
Ehkä ensi vuonna saadaan kasaan vielä isompi porukka
nuoria mehiläisistä kiinnostuneita ympäri Suomea! Ja
kenties sitten tulevaisuudessa muutama nuori matkaa
myös kansainväliseen nuorten mehiläistaitokisaan IMYB:iin.

Kiitos kaikille päivään osallistuneille ja sen mahdollistaneille!

Ja jos video parven kiinniotosta kiinnostaa, niin sen näkee Facebookissa Mehiläishoitajain Liiton ryhmässä.

Kuvat: Hannu Torkkel ja Mari Koistinen

torstai 4. kesäkuuta 2015

Kari Aihisen vinkit: "Käytä hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla"

Ravintola Savoy on tunnettu paitsi tasokkaasta ruuasta, niin myös siitä, että ravintolan katolla on jo useamman vuoden ajan ollut mehiläisiä. Savoyn mehiläisten hunajaa käytetään tietysti myös ravintolan kokkauksissa.

Keittiöpäällikkö Kari Aihinen, joka tunnetaan myös mm. MTV3:n Kaappaus keittiössä -ohjelmasta, kannustaa käyttämään hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla. Hänen mielestään ei hunajaa ei kannata ajatella vain makeuttajana, vaan ottaa se osaksi monipuolista ruuanlaittoa.

"Savoyn keittiössä hunaja on mukana todella monissa resepteissä. Hunajan käytölle on vain taivas rajana. Mutta sen verran sanon, että olkaa varovaisia hunajan käytössä. Liikaa sitä ei kannata laittaa", Aihinen toteaa.

"Aloittaa voi vaikka niin, että tiputtaa resepteistä sokerin pois ja laittaa tilalle hunajaa."

Lisää Aihisen mietteitä voi kuunnella videolla, jossa juttelen keittiömestarin kanssa sekä Savoyn hunajaruuista että hunajan käytöstä ylipäätään. Samalla saa vilkaisun Savoyn tiloihin, mehiläisiin ja parvekepuutarhaan.





Aihisen ja Savoyn hunajaisia reseptejä pääsee tutkailemaan ensi elokuussa julkaistavassa hunajakirjassa. Minä teen kirjaan perustietoa mehiläisistä, mehiläistuotteista ja hunajasta, mutta kokkailupuolelle olen siis saanut avuksi todellisia osaajia. Savoyn lisäksi kirja vie esimerkiksi ravintolakoulu Perhon keittiöön.

Kirjan reseptejä odotellessa voi tehdä Aihisen Kaappaus keittiössä -reseptillä kesäaamuihin mainiosti sopivaa tuorepuuroa.

1dl kaurahiutaleita
1dl kaura- tai ohraleseitä
1dl suolaamattomia pähkinöitä (esim. cashew, maapähkinä tai saksanpähkinä)**
3dl marjoja (esim. mansikoita, mustikoita, mustaherukoita, vadelmia)**
1-2 banaania
2-3dl mantelimaitoa**
makeuttamiseen hunajaa oman maun mukaan

Pilko pähkinät, banaanit ja marjat. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään pariksi tunniksi, mielellään yön yli.

**Mantelit sekä monet marjat ja pähkinät tarvitsevat pölyttäjiä sadon tuottamiseksi.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Mirja Priha herkuttelee hunajilla eri puolilta maailmaa

Mirja Priha paitsi käyttää hunajaa joka päivä, niin myös ostaa mielellään erilaisia hunajia niin Suomesta kuin muualta. Pyörämatkailua harrastavalla hunajafanilla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä erilaista hunajaa.

Mirja Priha kehittyi hunajan kohtuukäyttäjästä hunajariippuvaiseksi.
”Varsinainen oivallus tapahtui maailmalla matkustellessa. Sama tuote, mutta aina erilainen!”

Priha on jaotellut hunajansa kolmeen eri kategoriaan: arkihunajat, sunnuntaihunajat ja Ei saa koskea -hunajat. Arkihunajaa menee joka aamu esimerkiksi kahvin kanssa.
”Aloitan aamun espressosta, kuumasta maidosta ja hunajasta tehdyllä kahvilla. Käytän hunajaa myös kaikkeen ruuanlaittoon, sillä hunaja tuo hyvin makuja esiin, oli sitten kyse lihasta, kalasta tai kasviksista. Leivonnassa hunaja on tärkeä erityisesti leivissä ja sämpylöissä. Hunajan ja juuston liitto on suorastaan pyhä, siinähän yhdistyvät lehmät ja mehiläiset.”

Hunajaisia reseptejä, kuten hunajajäätelö, päätyy välillä myös Prihan blogiin asti.

Kahvin lisäksi moni muukin juoma maistuu hunajaisena.
”Viime kesänä tein ”yrttilikööriä” eli yhdistin tölkissä oman puutarhan yrttejä, hunajaa ja luomuviinaa.”

Ei saa koskea -hunajat ovat Prihan hyllyssä esimerkiksi niitä, joihin liittyy vahva tunneside.
"Yksi niistä on esimerkiksi italialaisein kummipoikamme Stefanin, 22, viime kesänä tuottama hunaja. Hän sai hunajaa kylmänä ja sateisena kesänä vähän, mutta säästi yhden meille. "
Toinen tällainen tunnehunaja on peräisin Pohjois-Kyprokselta kotoisen olevalta ystävältä. Hunajan on tuottanut ystävän kotikylän opetteja.


Mirja Prihan laaja hunajavalikoima saa uusia
makuja niin omilta matkoilta kuin ystävien lahjoituksena.
Arkihunajan hän ostaa kotimaiselta tuottajalta ämpärissä.
Hunajaisesta urheilujuomasta voimaa fillarointiin

Prihan arjessa pyöräilyllä on tärkeä osa. Siksi hunajainen urheilujuoma, mehiläisenpisto, on fillarilenkkien virkistäjä ja Prihan blogistakin tuttu tuote.

”Käytän hunajaa varmaankin ihan liikaa, mutta selitän sen pyöräilylläni. Niin kauan, kuin jaksan polkea ja mahdun vaatteisiini, en aio siirtyä ruokalusikasta teelusikkaan: hunaja on niin iloinen asia”, Priha nauraa.

Arkihunajaa ämpärissä, eksotiikkaa purkeissa

Mirja Prihalle hunajien alkuperä on todella tärkeää.

”Jos vain mahdollista, ostan hunajan, jonka tuottaja ja tuotantoalue ovat tiedossa. Suuret tasalaatuiset erät, joita kauppa on pullollaan, eivät useinkaan ole mielenkiintoisia. Arkihunajan ostan mieluusti tuottajalta ämpärissä.”

Innokas pyöräilijä Mirja Priha etsii myös
pyörämatkoillaan paikallisia hunajia.
"Hunaja on osa maisemaa ja haluan maistaa sitä."
Priha pitää erityisesti tummista, vahvoista hunajista, kuten tattari-, kanerva-, metsä- ja kastanjahunajista.

”Olen tosin ihmetellyt idän ja lännen eroa tattarihunajissa.”

Kiinnostavia hunajia löytyy ympäri maailmaa. ”Esimerkiksi kotimainen horsmahunaja on uusi löytö. Yllättäviä ovat olleet esimerkiksi avokadohunaja ja Alppien kirsikankukkien hunajat.”

Ulkomaalaisia hunajia Priha hankkii omilla matkoillaan ja saa tuliaisiksi.

”Pyöräilyreissuilla katson aina ympärilleni ja etsin paikallisia hunajia. Koska purkit painavat, niin en kuljeta niitä mukana, vaan postitan ne kotiin. Myös itse vien ulkomaille suomalaista hunajaa.”



Kuvat: Mirja Priha. Prihan kuvia blogin lisäksi myös Flickr-palvelussa.  

 

tiistai 19. toukokuuta 2015

Timjami-hunajakeksit ja muuta mukavaa Ravintolapäivässä

Leena ja minä kahvilan
auringossa.Työasunani
feresi eli karjalainen kansanpuku.
 Viime lauantaina Mehiläishoitajain liiton toimiston sisäpiha muuttui Feel-good Food Cafeksi. Siinä sivussa minä jaoin hunajamielihyvää eli tarjoilin sekä ilmaisia hunajamaistiaisia että timjami-hunajakeksejä.

Tietysti tärkeää oli jutella ihmisten kanssa mehiläisistä ja hunajasta. Maailmalta kantautuneet mehiläiskatouutiset ovat selvästi jääneet monien mieliin. Siksi kerroin esimerkiksi siitä, miten yhdysvaltalainen, pölytyspalvelun myymiseen keskittyvä mehiläisbisnes poikkeaa suomalaisesta hunajantuotannosta. 

Lisäksi selostin, miksi hunajat ovat rakenteeltaan ja maultaan erilaisia. Ja tietysti vastailin kysymyksiin laidasta laitaan.

Vaikka timjami kuulostaa yllättävältä mausteelta hunajakekseissä, niin on se ehdottomasti kokeilemisen väärti. Moni Ravintolapäivän maistelija yllättyi positiivisesti keksien makuyhdistelmästä.





Kahvilan tuotteet myytiin Mehiläishoitajain Liiton
toimiston ikkunasta.
Nämä keksit maistuvat sellaisenaan kahvin tai teen kanssa, mutta sopivat varmasti myös esimerkiksi juustolautaselle.

Timjami-hunajakeksit (n. 30 kpl) 

100 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
0,5 dl sokeria
1 dl kaurahiutaleita
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 tl kuivattua timjamia*
110 g (n. ¾ dl) hunajaa

Vaahdota voi ja sokeri, lisää kaurahiutaleet. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, suola ja timjami. Lisää seos taikinaan. Lisää hunaja ja sekoita hyvin. Taikina jää murumaiseksi. Muovaa taikinasta käsin pieniä palloja ja paina litteäksi pellille leivinpaperin päälle. Keksit leviävät hieman paistaessa. Paista 200 asteessa noin 8 minuuttia.

Sisäpihalle ilmestyi myös katutaidetta.
*Timjami, kuten myös monet muut tutut yrtit, ovat myös pölyttäjille hyödyllisiä kasveja ja timjami siis myös tarvitsee pölyttäjiä. Esimerkiksi Kreikassa mehiläiset voivat myös valmistaa timjamihunajaa eli kerätä timjamista niin paljon mettä, että siitä syntyy omanlaistaan lajihunajaa.

Ohje hieman muokattu Rakkaudella Kiku -blogin ohjeesta.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Aiheuttaako hunajan fruktoosi ongelmia herkkävatsaiselle? Mikä ihmeen FODMAP?

Jokin aika sitten törmäsin epäilyyn, että osa hunaja-allergikoiksi itsensä kokevista olisi herkistynyt hunajan sisältämälle fruktoosille (yleensä hunajan aiheuttamat oireet liittyvät siitepölyallergioihin).

Leena Putkonen tuntee herkkävatsaisten elämää
niin ravitsemusterapeutin koulutuksen kuin oman suolistonsa
kautta. Lauantaina Leenan pitämässä kahvilassa
pääsee nauttimaan FODMAP-herkkuja, tervetuloa!
Otin yhteyttä ystävääni ja osaavaan, laillistettuun ravitsemusterapeuttiin Leena Putkoseen. Hän itse kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä, joten tuntumaa vatsaongelmiin on runsaasti myös oman elämän kautta.

Leena ei uskonut, että hunajan fruktoosi tuottaisi kovin monille ongelmia. Hän totesi, että hunajan käyttö maustamiseen ja esimerkiksi juomien makeuttamiseen on turvallista myös herkkävatsaisille. Ylettömästi hunajan kanssa ei silti kannata läträtä etenkään silloin, jos tunnistaa itsensä ongelmavatsaiseksi.

"Käytännössä ylimääräfruktoosi on imeytymiselle ongelma kaikilla. Eli jos ruoassa on tasamäärin glukoosia, eli rypälesokeria, fruktoosi imeytyy fasilisoidun imeytymisen kautta (omat transportterit suolessa), mutta jos sitä on ylimäärin glukoosiin nähden, imeytyminen vaikeutuu ja yleensä sitä kulkeutuu silloin paksusuoleen, jossa bakteerit hyödyntävät ne ravinnoksi. Tämä aiheuttaa ilmavaivoja, ripulia ja kipua, kun suoli venyy", Leena totesi.

Toki joukossamme on myös joitakin niitä, joilla on perinnöllinen fruktoosin imeytymishäiriö. Tämä on kuitenkin melkoisen harvinaista.

Tule Ravintolapäivänä tutustumaan herkkävatsaisten herkkuihin ja hunajaan!

Leena järjestää huomenna lauantaina Feel-good FODMAP Cafen Helsingissä klo 12 alkaen. FODMAP on herkkävatsaisten ruokavalio (kts. lisätietoja), jossa vältetään huonosti imeytyviä hitaita hiilihydraattiyhdisteitä. Leena on FODMAP-sapuskan ehdoton osaaja.

Kahvila järjestetään Mehiläishoitajain Liiton toimistolla tai oikeastaan sen talon sisäpihalla, jossa toimisto sijaitsee (Kasarmikatu 26 C). Tästä syystä myös minä olen paikalla ja vastaan mieluusti kysymyksiin hunajasta ja mehiläisistä.

Tarkoitukseni on myös leipoa tarjolle keksejä. Eilinen koe-erä meni ns. pipariksi, koska unohdin reseptin kaurahiutaleet, mutta ehkä uusi yritys onnistuu paremmin!

Katso myös kahvilan Facebook-tapahtumasivu! Siellä ovat hinnat ja tarjoilut eli kympin tasarahalla saa maistaa montaa herkkua. 

(Minun leipomani hunajakeksin saa kaupan päälle, jos vain saan keksit tarjoilukelpoisiksi...)

"FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka fermentoituvat paksusuolessa, mikä aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymälle tyypillisiä oireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Joillain ihmisillä on suolistossa metaania tuottavia bakteereja, mikä altistaa ummetukselle. Ärtyvän suolen oireet ovat aina yksilöllisiä ja ne voivat aaltoilla. 
FODMAP-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fermentable Oligo-, Di and Monosaccharides And Polyols.Tällaisia huonosti imeytyviä, fermentoituvia hiilihydraatteja ovat fruktaanit, galakto-oligosakkaridit, polyolit (sokerialkoholit), fruktoosi (hedelmäsokeri) ja laktoosi (maitosokeri)."
Lähde: Leena Putkonen
Fruktoosin imeytysmishäiriöstä on lisätietoja Ravitsemustieteen kertaus -sivulla.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Läheisyyden läikähdys eli tiedätkö, mistä hunajasi tulee?

Olin eilen Elintarvikepäivillä, ja siellä useamman kerran nousi esiin se, millainen merkitys on sillä tiedolla, mistä ruokamme tulee.

Me kuluttajat haluamme ruualle juuret. Ne juuret tuovat esimerkiksi turvallisuutta: kun alkuperä on tiedossa, niin tuotteeseen voi luottaa.
Twitterissä tammikuussa Dream Bakery hämmästyi
kuullessaan ja tajutessaan, ettei hänen suomalaiseksi
luulemansa hunajansa ollutkaan suomalaista.

Hunaja on toki lainsäädännöllisesti hyvä tuote siinä mielessä, että tiedot alkuperämaasta ja pakkaajasta ovat pakollisia. Mutta alkuperämaa ja pakkaaja ovat toisinaan varsin yleisiä tietoja. Ne eivät välttämättä kerro, kuka hunajan on varsinaisesti tuottanut tai missä päin kyseistä maata. Joskus tieto ei kerro edes hunajan alkuperämaata.

Alkuperämaatieto voi olla myös ”EY:ssä tuotetun hunajan sekoitus”, ”EY:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”, ”EY:ssä ja EY:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”. Tämä johtuu siitä, että jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, voidaan merkintä korvata tuolla rimpsulla, joka ei siis kerro alkuperästä välttämättä oikeastaan mitään.  

Sitä paitsi pakkausmerkinnät ovat aika usein varsin huomaamattomia tai ne voivat johtaa purkkia pikaisesti vilkaisevan harhaan. Olen usein saanut palautetta kuluttajilta, jotka ovat pettyneet, kun heidän kotimaiseksi luulemansa hunaja ei olekaan ollut suomalaista. Harhaanjohtavaa on ollut se, että purkissa mainitaan monta kertaa "suomalainen perheyritys", mutta kyseinen yritys toimii vain hunajan pakkaajana.

Tuottajatietoa arvostetaan

58 prosenttia Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tieto tuottajasta tekee lähiruuasta houkuttelevan.  Tutkimuspäälliköt Minna Isotupa ja Sari Roth Taloustutkimuksesta jakoivat näitä tietoja hyvässä puheenvuorossaan.

Toisaalta lähiruokaa ei pitäisi ajatella vain kilometreinä. Ennemmin voisi puhua läheisestä ruuasta, totesi  Roth. Eli vaikka hunajaa ei olisikaan tuotettu kymmenen kilometrin päässä, niin se voi tuntua läheiseltä siksi, että se on ostettu syyslomamatkalla kivasta kaupasta tai jos tuottaja on esimerkiksi jotenkin tuttu tai kaverin kaveri.

Hunajan alkuperä on siis monelle kuluttajalle paljon enemmän kuin pakolliset merkinnät. Roth käytti sanaparia "läheisyyden läikähdys". Sitä monet kuluttajat haluavat ainakin osasta elintarvikkeistaan.

Hyvää Suomesta -merkintä on yksi tapa
varmistaa kaupassa se,että hunaja on
sataprosenttisesti suomalaista.
Hunajapurkista sen läikähdyksen voi saada helposti. Tiedätkö sinä, mistä hunajasi tulee tai kenen hoitamissa mehiläispesissä mehiläiset ovat sen valmistaneet?

Sitä paitsi tieto tuottajasta ja tuotteen alkuperästä saa todennäköisesti hunajan myös maistumaan paremmalta. Näin se kuluttajan mieli vain toimii: tieto vaikuttaa aistimuksiin.

(Maailmalla hunajan alkuperää myös väärennetään usein. Tästä olen kirjoittanut mm. teksteissä Hunajahuijaus maailmalta: kiinalaista hunajaa myytiin ei-kiinalaisena ja Terveystuotteena markkinoitu manukahunaja on usein väärennettyä)



Pehmeää kotimaista hunajaa kannattaa kokeilla myös
leivän päälle.