maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tiesitkö, että myös lehtikaali, avokado ja basilika hyötyvät hyönteisistä?

Täällä Mehiläishoitajain liiton toimistolla koostimme listan, joka kokoaa sellaisia elintarvikkeita, jotka jollain tavalla hyötyvät hyönteisistä. Listaa on jo aiemmin annettu esimerkiksi median käyttöön, joten se näkyi äskettäin esimerkiksi Ylen jutussa.

Minttu ja timjami kuuluvat yrtteihin, jotka hyötyvät
hyönteisistä. Yrteistä myös esimerkiksi korianteri, laventeli,
oregano ja tilli saavat iloa hyönteisistä.
Nyt lista on myös Pölytys.fi -sivuilla, jota me täältä liitosta ylläpidämme. Eli esimerkiksi trendikäs lehtikaali, suosittu avokado ja moneen kesäruokaan sopiva basilika kuuluvat niihin kasveihin, jotka pitävät pölyttäjistä.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että tällaisen listan laatiminen olisi helppo ja yksinkertainen homma. Kun tätä teimme, niin saimme huomata, että aihe on varsin monimutkainen. Kasvit nimittäin hyötyvät hyönteisistä hyvin eri tavoin, eikä myöskään tutkimustieto pölyttäjien merkityksestä eri kasveille ole vielä kattavaa.

Siksi kannattaa muistaa, että tämä ei ole mikään täydellinen listaus. Lisäksi on hyvä muistaa, että joillekin näistä kasveista hyönteiset ovat välttämättömiä. Toisille ne taas ovat esimerkiksi sadon määrää parantava tekijä, mutta sato siis syntyisi myös ilman pölyttäjiä. Joku kasvi taas voi tuottaa upean sadon ilman yhtään hyönteistä, mutta siemeniä ei synny lainkaan.

Oman lisävivahteensa aiheeseen tuo se, että kasveilla on esimerkiksi lajikekohtaisia eroja, jotka vaikuttavat pölyttäjien merkitykseen. Tai se, että pölytyksen ammattilaisina voivat toimia hyvin erilaiset ötökät hyttysistä perhosiin ja kimalaisista muurahaisiin: toiset hyönteiset pölyttävät toisia kasveja, toiset taas muita.

Mutta tässä näitä nyt on eli kasveja, joille hyönteisistä on hyötyä esimerkiksi sadon tai siementen kannalta.  Lista ei ole täydellinen ja voi olla, että joku on eri mieltä jonkun kasvin hyönteissuhteesta, mutta eiköhän tästä jo hieman saa suuntaa sille, mikä on hyönteisten suora merkitys elintarvikevalikoimaamme. Epäsuora vaikutus on tietysti vielä paljon suurempi.



Hedelmiä ja marjojaVihanneksia, juureksia yms.
Mausteita ja yrttejäMuita
appelsiini
aprikoosi
cantaloupe-meloni
carambola
greippi
herukat eli viinimarjat
juolukka
karpalo
karviainen
kiivi
kirsikka
kookos
lime
luumu
mango
mansikka
mesimarja
mustikka
nektariini
omena
passionhedelmä
papaija
pensasmustikka
persikka
pomelo
puolukka
päärynä
sitruuna
vadelma
vesimeloni
artisokka
avokado
fenkoli
kesäkurpitsa
kukkakaali
kurkku
kurpitsa
lehtikaali
munakoiso
okra
paprika
parsa
parsakaali
porkkana
punajuuri
retiisi
selleri
sipulit
tomaatti

basilika
chili
kaneli
korianteri
kumina
laventeli
minttu
oregano
pippurit
sinappi
tilli
timjami
alfalfa
auringonkukka
cashewpähkinä
hasselpähkinä
härkäpapu
kaakao
kahvi
kastanja
manteli
macadamiapähkinä
puuvilla
rapsi
rypsi
seesami
tattari

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Mehiläisnuorten tapahtumassa napattiin parvi

Lauantaina järjestettiin ensimmäinen Mehiläishoitajain liiton tapahtuma erityisesti nuorille. Kymmenkunta 11 - 18-vuotiasta kokoontui Helsinkiin Annalan puutarhaan, jossa on myös Hyötykasviyhdistyksen mehiläispesät.

Päivän ohjelma sai kiinnostavan yllätyskäänteen, kun Annalan pesiä hoitava Auli Kontinen sai puhelun mehiläisparvesta. Nuoret halusivat lähteä katsomaan, miten parvi napataan, sillä kukaan ei ollut sitä nähnyt aiemmin.

Parvi oli jäänyt roikkumaan matalalle kuuseen. Nuoret seurasivat,
miten parvi saadaan talteen ja siirrettyä pois sieltä, mihin se ei kuulu.


Parven kiinniottopuuhissa Stanislav Jas ja Auli Kontinen.

Parvi saatiin napattua turvallisesti. Siitä twiittaili kuvien kera myös parven havainnut Jaakko Viitanen.

Ennen parvikokemusta nuorten kanssa ehdittiin jo käydä paljon muuta mehiläisiin ja hunajaan liittyvää.

Auli Kontisen johdolla pohdittiin, mitä kaikkea mehiläispesään menee ja mitä mehiläispesä tuottaa. Meden muuttaminen hunajaksi ei suinkaan ole mehiläisten ainoa tehtävä, vaikka siitä paljon puhutaan.

Lisäksi maistelimme erilaisia hunajia ja pohdimme, millaiset tekijät vaikuttavan sekä hunajan tuotantoon että hunajan laatuun.


Lauantain auringonpaisteessa mietittiin, mitä kaikkea
mehiläispesä tarvitsee ja mitä se tuottaa joko tarkoituksella
tai mehiläisten toiminnan ja mehiläishoidon sivussa.
Mehiläispesä tarvitsee mm. vettä, mettä, siitepölyä, talviruokaa ja
tautitorjuntoja.
Pölytys on mehiläisten tärkeä tuote. Pesästä tulee hunajan lisäksi myös
esimerkiksi siitepölyä, propolista, pergaa, kuolleita mehiläisiä ja kuhnuritoukkia.
Ryhmäkuvaa varten kokoonnuttiin Annalan pesille.
Ehkä ensi vuonna saadaan kasaan vielä isompi porukka
nuoria mehiläisistä kiinnostuneita ympäri Suomea! Ja
kenties sitten tulevaisuudessa muutama nuori matkaa
myös kansainväliseen nuorten mehiläistaitokisaan IMYB:iin.

Kiitos kaikille päivään osallistuneille ja sen mahdollistaneille!

Ja jos video parven kiinniotosta kiinnostaa, niin sen näkee Facebookissa Mehiläishoitajain Liiton ryhmässä.

Kuvat: Hannu Torkkel ja Mari Koistinen

torstai 4. kesäkuuta 2015

Kari Aihisen vinkit: "Käytä hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla"

Ravintola Savoy on tunnettu paitsi tasokkaasta ruuasta, niin myös siitä, että ravintolan katolla on jo useamman vuoden ajan ollut mehiläisiä. Savoyn mehiläisten hunajaa käytetään tietysti myös ravintolan kokkauksissa.

Keittiöpäällikkö Kari Aihinen, joka tunnetaan myös mm. MTV3:n Kaappaus keittiössä -ohjelmasta, kannustaa käyttämään hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla. Hänen mielestään ei hunajaa ei kannata ajatella vain makeuttajana, vaan ottaa se osaksi monipuolista ruuanlaittoa.

"Savoyn keittiössä hunaja on mukana todella monissa resepteissä. Hunajan käytölle on vain taivas rajana. Mutta sen verran sanon, että olkaa varovaisia hunajan käytössä. Liikaa sitä ei kannata laittaa", Aihinen toteaa.

"Aloittaa voi vaikka niin, että tiputtaa resepteistä sokerin pois ja laittaa tilalle hunajaa."

Lisää Aihisen mietteitä voi kuunnella videolla, jossa juttelen keittiömestarin kanssa sekä Savoyn hunajaruuista että hunajan käytöstä ylipäätään. Samalla saa vilkaisun Savoyn tiloihin, mehiläisiin ja parvekepuutarhaan.





Aihisen ja Savoyn hunajaisia reseptejä pääsee tutkailemaan ensi elokuussa julkaistavassa hunajakirjassa. Minä teen kirjaan perustietoa mehiläisistä, mehiläistuotteista ja hunajasta, mutta kokkailupuolelle olen siis saanut avuksi todellisia osaajia. Savoyn lisäksi kirja vie esimerkiksi ravintolakoulu Perhon keittiöön.

Kirjan reseptejä odotellessa voi tehdä Aihisen Kaappaus keittiössä -reseptillä kesäaamuihin mainiosti sopivaa tuorepuuroa.

1dl kaurahiutaleita
1dl kaura- tai ohraleseitä
1dl suolaamattomia pähkinöitä (esim. cashew, maapähkinä tai saksanpähkinä)**
3dl marjoja (esim. mansikoita, mustikoita, mustaherukoita, vadelmia)**
1-2 banaania
2-3dl mantelimaitoa**
makeuttamiseen hunajaa oman maun mukaan

Pilko pähkinät, banaanit ja marjat. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään pariksi tunniksi, mielellään yön yli.

**Mantelit sekä monet marjat ja pähkinät tarvitsevat pölyttäjiä sadon tuottamiseksi.