torstai 25. heinäkuuta 2013

Mitä hedelmä- ja vihannesosastolla olisi tarjolla, jos ei olisi pölyttäjiä?

Suuri luomuun ja lähiruokaan erikoistunut, Yhdysvalloissa perustettu vähittäiskauppaketju Whole Foods kampanjoi mehiläisten puolesta. Yrityksen nettisivuilta löytyy kuva, jossa havainnollistetaan mehiläisten ja muiden pölyttäjien merkitystä.

Ylemmässä kuvassa näkyy tuotevalikoima, joka voidaan tarjota hyönteispölytyksen ansiosta. Alakuvassa taas näytetään, miten merkittävästi valikoima niukkenisi, jos pöyttäjiä ei olisi.

Kuvan voi klikata isommaksi
 
 

Whole Foodsin laskelmien mukaan 52 prosenttia 453 tuotteesta poistuisi hyllystä. Näiden joukossa olisi monia hyvin suosittuja hedelmiä ja vihanneksia, kuten omena, sipuli, avokado, porkkana, kesäkurpitsa, sitruuna ja parsakaali.

Hyönteispölytys on siis todella tärkeää. Sekä ammattimaisessa viljelyssä että kotipuutarhassa hyönteiset varmistavat korkeamman ja parempilaatuisen sadon.

Ja vaikka hunaja on mahtavaa, niin pölytyksen arvo on yli 11-kertainen hunajan arvoon verrattuna.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Lehmus voi tappaa kimalaiset ja muuta tietoa pörriäisten joukkokuolemista


Viime viikolla sain puhelinsoiton, jossa kyseltiin, mikä lienee tappanut joukottain ampiaisia kyselijän kotipihalle. En osannut vastata, joten pirautin hyönteistuntija Reima Leinoselle.

Ampiaisten, mehiläisten tai kimalaisten joukkokuolemille voi olla monta syytä.  Usein syy voi kuitenkin jäädä löytymättä.

Kimalaiskuolemaan syynä voi olla ruoka ja sen puute. Jos esimerkiksi perhosten vaellus on erityisen voimakasta, niin perhoset käyvät samoilla apajilla ja kimalaisille ei jää ruokaa.

Tämä pörröinen hahmo on kimalainen. Kimalaisia
voi kuolla joukoittain ruuan puutteeseen.
Myös lehmukset houkuttavat kimalaisia tappavasti. Kimalaiset nauttivat itsensä täyteen lehmuksen antimia, vaikka lehmuksen mesikaste ei niille sovi. Kimalaiset pökertyvät ja lopulta kuolevat.

Esimerkiksi mehiläisiin lehmus ei vaikuta samoin, vaan mehiläiset pystyvät tuottamaan herkullista lehmushunajaa.

Tietysti joukkokuolemaan voi olla syynä myös hyönteismyrkyn käyttö.

Kannattaa myös muistaa, että ampiaisista ja kimalaisista vain kuningatar talvehtii. Kuhnurit ja työläiset kuolevat siis luonnollisista syistä syksyllä.
Tarkan pörriäisten joukkokuoleman syyn selvittämiseksi pitäisi tietää mm. paikka, aika ja sääolosuhteet, ja silti kuolinsyy voi jäädä mysteeriksi. Mutta vaikka viime vuosina on puhuttu paljon mehiläisten mystisistä joukkokuolemista, niin mistään sellaisesta tuskin on kyse.


Tekstiä varten on haastateltu hyönteisiin erikoistunutta Reima Leinosta Kainuun ELY-keskuksesta.

Ja jos vielä on epäselvää, miten mehiläinen, ampiainen ja kimalainen eroavat ulkoisesti toisistaan, niin kannattaa lukea teksti ja katsoa kuvat.


maanantai 15. heinäkuuta 2013

Kuorrutetut raparperimuffinit

Tänään on perheessämme juhlapäivä: poikamme täyttää vuoden.

Yksivuotisuus on tärkeä  merkkipaalu mm. siksi, että sen jälkeen lapsi saa syödä myös monia elintarvikkeita, joita imeväisikäiselle ei suositella. Näihin kuuluvat mm. hunaja ja raparperi. Hunajassa on pieni riski imeväisbotulismiin, joten hunajalla herkutteluun kehotetaan vasta vauvaiän jälkeen.

Syntymäpäiväjuhlintaan otettiin varaslähtö eilen. Näin lapsi pääsi maistamaan hunajaisella kuorrutteella höystettyä raparperimuffinia.

Taikina:

125 g margariinia tai voita
1 dl sokeria
2 munaa
2 tl leivinjauhetta
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl raparperinpaloja
1 dl vettä
3/4 dl hunajaa

Kuorrute:

100 gr Philadelphia-tuorejuustoa
1-2 rkl notkeaa tai juoksevaa hunajaa
2-3 rkl tomusokeria
2-3 tl sitruunamehua

(Koristeeksi mantelilastuja)
Muffinit kelpasivat myös yksivuotiaalle.
Tosin suuri osa leivonnaisesta tietysti
lopulta murenneltiin pitkin pöytää.

Pehmitä raparperinperinpaloja joko mikrossa (2 - 3 min. täydellä teholla) tai kattilassa niin, että palat pehmenevät, mutta eivät hajoa. Kaada puolet vedestä pois. Lisää hunaja.

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää jauho- sekä raparperiseos vuorotellen taikinaan. Sekoita, mutta älä vaivaa.

Jaa taikina muffinivuokiin kahdella lusikalla.
Kypsennä 200 asteessa 15-20 minuuttia.

Kuorrute:
Sekoita ainekset keskenään. Käytä hunajaa, tomusokeria ja sitruunamehua makusi mukaiset määrät. Jos haluat kuorrutetta reilun kerroksen, niin tee tupla-annos.

Levitä tai pursota kuorrute jäähtyneille muffineille. Koristele halutessasi mantelilastuilla.

Ohjeesta tuli muffinipellillinen eli 12 muffinia.

(Muffinitaikinan resepti alunperin Piltin nettisivuilta, kuorrute kehitelty itse)

torstai 11. heinäkuuta 2013

Kesän hunajasatoa jo maistellaan: "Oma hunaja on herkullisinta!"

Eljas Kokkonen, 13, pääsi viime viikolla maistamaan ensimmäistä kertaa omien pesiensä hunajaa.
"Ihan mahtavaa! Ikinä ei olla syöty niin herkullista hunajaa kuin nyt", kuului arvio.

Kuva: Mari Kokkonen

Kerroin Eljaksen hunajainnostuksesta viime vuonna. Tänä vuonna Eljaksen haave toteutui, kun hän hankki äitinsä Mari Kokkosen kanssa kolme omaa mehiläispesää Turun Ruissaloon.

Päävastuun mehiläisistä kantaa tietysti Mari, joka myöntää mehiläishankinnan tuottaneen myös valvottuja öitä. Mutta suurempia ongelmia ei ole ollut, ja apua on tullut niin kokeneemmilta mehiläishoitajilta kuin netistä ja kirjoista.

"Ensimmäinen kesä menee tietysti opetellessa. Vaikka perushoito on varsin yksinkertaista, niin kehittymistä riittää vuosiksi eteenpäin", Mari totaa.

Kokkosten hunajalle on suunnitteilla osuva nimi ja etiketti. Eljaksen mukaan tuotteelle on varma markkina.
”Meillä on paljon tuttavia, jotka ovat jo hunajaa kyselleet."

Päivitys 12.7.
Kokkosten omasta blogista voi lukea lisää esimerkiksi ensimmäisistä hunajamaisteluista

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Muutoksia liitossa: Mari Koistinen palasi töihin, Tuula Lehtosesta tutkimuskoordinaattori

Reilu vuosi sitten jäin äitiysvapaalle. Sillä välin sijaiseni Tuula Lehtonen on mm. ylläpitänyt tätä blogia. Nyt olen taas työn äärellä, mutta onneksi Tuulastakaan ei tarvitse luopua. Hän nimittäin jatkaa Suomen Mehiläishoitajain liiton tutkimuskoordinaattorina ja tiedottajana.

Minä vastaan ensisijaisesti kuluttajaviestinnästä, kuten hunajasta ja muista mehiläistuotteista. Tuulan viestintävastuuna on mehiläishoito ja pölytys.

Äitiyslomalla oli hienoa nähdä, että mehiläiset ja hunaja kiinnostavat yhä useampia. Sen verran usein silmiini sattui juttuja, joissa aiheita käsiteltiin. Monien kanssa myös keskustelin pörriäisistä.

Alan uudet harrastajat näkyvät myös netissä. Vilkaiskaapa vaikka Helmi Haatajan Pikku emännän mehiläisblogia tai Janne Tammisen Mehiläistarhaa.

Tästä on helppo jatkaa kuluttajien kysymyksiin vastaamista ja tiedon jakamista sekä muiden työhöni liittyvien tehtävien hoitamista.

Siinä sivussa tietysti kokkailen hunajaa hyödyntäen. Kuten Pappilan mummo totesi, niin myös marjat makeutuvat mukavasti hunajalla. Nettisivujemme tiedotteesta saa lisätietoja ja ohjeita marjojen pakastukseen, valkosipulisiin hunajakurkkuihin ja säilöttyihin kantarelleihin.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kennohunajaa ja vuohenjuustoa




Kesäinen mökkiviikonloppu on takana. Kokeilimme hyvin ei-perinteistä mökkiläisen herkkua: kennohunajaa vuohenjuuston kera. Sain tuoretta kennohunajaa ja päätin testata alkupaloiksi tätä herkkua - aikamoinen yhdistelmä. Oli se vain hyvää, suosittelen kokeilemaan kennohunajaa ruuanlaitossa. Sopisi nimittäin varmasti moneen muuhunkin. 

Tämän reseptivinkin sain kokki Markus Maulavirralta: hän oli tammikuussa luennoimassa Mehiläishoitajien Talvipäivillä ja kertoi, että voissa paistettu kennohunaja vuohenjuustolla olisi varmasti herkkua. Vielä silloin hän ei ollut tuota herkkua kokeillut, mutta täytyypä sanoa, että toimii! Kiitos Markus vinkistä!

Vuohenjuusto ja hunaja ovat herkullinen suolaisen ja makean yhdistelmä, ja koeyleisö antoi kovasti kehuja. Kokeilin reseptiä ensimmäisen kerran ja suosittelenkin kerrasta oppineena, ettei laita liian suurta palaa kennohunajaa/annos, jottei ruuasta tule liian makeaa. Nyt meinasi käydä nimittäin niin. Hiukan suurempi pala vuohenjuustoa kuin hunajakennoa ja ah, herkku on valmis.

Kennohunajaa ei ole joka paikassa myynnissä, mutta kannattaa kysellä kaupoista ja suoraan mehiläistarhaajilta. Kennohunajan on hunajaa, jota ei ole lingottu pois vahakennostaan. Kennon voi syödä ja käyttää sellaisenaan. Ainakaan kennohunajaan tottumattomat koemaistajani eivät edes huomanneet koko vahaa, vaan söivät lautaset pikapikaa tyhjiksi. Jos vahaa ei halua syödä, sen voi toki jättää syömättä, kuin purkan ikään.

Kennohunajaa vuohenjuuston kera

kennohunajaa
vuohenjuustoa
timjamia
voita

Leikkaa kennohunaja pieniksi paloiksi. Viipaloi vuohenjuusto. Paista palat pannulla pikaisesti runsaassa voissa. Älä paista liian kauaa, koska kennot sulavat nopeasti. Vain nopea paisto maun saamiseksi ja kennojen pehmittämiseksi. Käytä myös juustot nopeasti pannulla, mutta varo, etteivät ne sula liian löysiksi.

Asettele kennohunajapalat lautaselle ja vuohenjuustot niiden päälle. Vuohenjuuston päälle voi laittaa tuoreita timjamin oksia. Tarjoile esimerkiksi alkupalana.

Pehmeä vuohenjuusto ja hunaja sulavat suussa.
Jos teillä on hyviä kennohunajareseptejä/ideoita, laittakaa viestiä blogiin tai sähköpostitse osoitteeseen tuula.lehtonen@hunaja.net.