Vuoden Mehiläistarhaajan haastava työ on mehiläisten jalostus

Vuoden Mehiläistarhaaja 2014 Juhani Lundén

Usein hyvä hunajasato ovat mehiläistarhaajan työtä ajava voima. Vuoden Mehiläistarhaajaksi viime viikonloppuna valittu Juhani Lundén on kuitenkin tinkinyt sadon määrästä pitkäjänteisen jalostustyön vuoksi. Lundén on jo parikymmentä vuotta jalostanut varroapunkkia kestäviä mehiläisiä.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton johtokunta perusteli valintaansa juuri Lundénin  jalostustyöllä varroapunkkia kestävien mehiläisten sekä buckfast-rodun puolesta. Lisäksi ruoveteläinen Lundén on toiminut aktiivisesti tarhaajien kouluttajina eri puolilla maata.

Tällä hetkellä Lundénilla on noin 100 pesää. Ajatuksena hänellä on lisätä pesiä, mutta se ei ole jalostuksen ohella helppoa. "Hunajan ja pesien määrä on vähentynyt, mutta onneksi hunajaa on riittänyt vastaamaan kysyntää."

Mehiläisiä vaikea jalostaa

Harva mehiläistarhaaja kasvattaa mehiläisemoja ja vielä harvempi jalostaa mehiläisiä määrätietoisesti. Eikä ihme, sillä mehiläisten jalostus on todella vaativaa ja tiukkaa tiedettä. Ominaisuudet periytyvät eri tavoin kuin nisäkkäiden, koska kuhnurit, eli koirasmehiläiset ovat haploideja. Mehiläiskuningatar myös pariutuu ilmassa monen kuhnurin kanssa. Periytymissäännöt eivät ole siis yhtä yksinkertaisia kuin Mendelin herneissä, koska isiä voi olla monta ja periytymismallit ovat erilaisia. Jalostus on aina tietoista valintaa ja mehiläisillä tämä on vaikeaa.

Kuitenkin, jos jossain mehiläisjalostus on mahdollista niin Suomessa. Jos antaa emon pariutua vapaasti mutta kuitenkin kontrolloida minkä kuhnureiden kanssa, on syytä perustaa syrjäinen jalostustarha. Täällä Suomessahan riittää lääniä ja syrjäseutuja, joissa ei muita mehiläistarhaajia ole. "Meillä olisi jalostuksessa suuret mahdollisuudet, kun ollaan harvaan asutussa maassa. Mutta jalostustarhan perustaminen on tarhaajalle niin iso askel, että harva ryhtyy siihen."

Kannustusta jatkamiseen

Mehiläisiä jalostetaan paritustarhalla, jossa on pieniä parituspesiä.

Vaikka välillä Vuoden Mehiläistarhaajan jalostusaikeisiin on suhtauduttu epäluulolla, on tuki ja kannustus saanut Lundénin jatkamaan. Hän myös uskoo, että jalostusta kannattaa jatkaa Suomessa. Esimerkiksi talvenkestävyys olisi yksi jalostettava asia. Jalostus ei kuitenkaan ole vain yhden maan asia - kontaktit ulkomaille ovat tärkeitä, Lundén muistuttaa. Siellä ovat paitsi markkinat, myös uusi veri. Jottei mehiläiskannoista tulisi sisäsiittoisia, on pakko hankkia perintöaineista myös ulkomailta.

Vaikka Lundén on tehnyt paljon työtä punkinkestävien mehiläisten puolesta, on työn perustelu tarhaajille on välillä vaikeaa.  "Nykyiset punkintorjuntamenetelmät ovat helppoja, halpoja ja luonnonmukaisia. Vasta kun punkkiongelma pysyy torjunnasta huolimatta, herätään pohtimaan, ollaanko väärällä tiellä."

Meillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista virallista mehiläisten jalostusohjelmaa, eikä ole suurilla jalostusfirmoillakaan. Onkin todella hienoa, että joku tekee tällaista työtä itsenäisesti. Onnea vielä kerran, Vuoden Mehiläistarhaaja Juhani Lunden!

Lisätietoja: Lundenin Hunaja

Hunaja, saippua tai kuningatarmehiläinen ehtivät vielä joululahjaksi

Ei liene yllättävää, että suosittelen joululahjapaketteihin hunajaa, mehiläisvahakynttilöitä tai mehiläistuotteita hyödyntävää kosmetiikkaa. Monet pienet suomalaisyritykset valmistavat esimerkiksi hunajaisia saippuoita tai saunahunajia, joita löytyy ainakin ekokaupoista ja saunomistarvikkeisiin enemmän erikoistuneista myymälöistä.

Mutta jos tavaralahjan ostamiseen ei ole aikaa tai se ei tunnu muuten sopivalta, niin mehiläisiä voi hankkia myös hyväntekeväisyyslahjana.

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön kautta voi lahjoittaa kymmenellä eurolla kuningatarmehiläisen Nicaraguaan. Mehiläispesän lahjoitushinta on 95 euroa.

Yli puolet nicaragualaisista mehiläistarhaajista on naisia. Yksi heistä on on Gloria Centano.

Gloria Centenolla on nyt toistasataa mehiläispesää. Hän on osaava, ammattitaitoinen mehiläistarhuri.
”Hunajasato vaihtelee vuodesta toiseen sateiden ja kukintojen mukaan”, Gloria kertoo. ”Mehiläishoitajan elinkeino on siis aina hiukkasen epävarmalla pohjalla, mutta kyllä siitä palkan saa.” Gloria saa hunajasta noin 400 euron kuukausitulot, mikä vastaa Nicaraguassa keskiluokan ansiotasoa."

Lahjoitetuilla kuningatarmehiläisillä on tärkeä tehtävä. Niiden avulla voidaan kasvattaa rauhallisia, työteliäitä ja kestäviä mehiläiskantoja, kertoo Jukka Pakkala blogitekstissään.

Nicaragualaisia mehiläispesiä.
(Kuvat: Solidaarisuus)

"Ulkomaisten mehiläisemojen mukana olisi Nicaraguaan voinut tulla tauteja, joita maassa ei vielä ole.  ”Ulkomaisiin kuningattariin perustuvassa jalostuksessa olisi menetetty Nicaraguan nykyisten kantojen arvokkaita ominaisuuksia.”

Emonkasvatus aloitetaan niin, että nuori toukka siirretään litteäpäisellä neulalla emokennoon, missä työläismehiläiset ruokkivat toukkia. Kuoriutuvat emot laitetaan yksitellen parituspesiin, joiden vieressä sijaitsevat kuhnurien pesälaatikot. Emot lehahtavat aikanaan parittelulennolle kuhnurien kanssa. Kun sekä emot että kuhnurit ovat peräisin kannoista, joilla on haluttuja ominaisuuksia, saadaan aikaan erinomaisia mehiläisiä.

Tierra Nuevan pienet laatikot keskellä metsää ovat jo tuottaneet yli tuhat hyvälaatuista mehiläisemoa. Se ei ole vielä hätkähdyttävän suuri määrä, mutta tärkeä prosessi on saatu liikkeelle."