maanantai 30. tammikuuta 2017

Mehiläisteko 2: Kokkaa entovegaanisesti!

Tammikuussa moni on ollut mukana Vegaanihaasteessa. Itsekin olen siihen osallistunut, mutta linjasin ruokavaliotavoitteekseni entoveganismin: jätän pois eläinperäiset tuotteet, mutta hyväksyn hyönteiset ja hyönteistaustaisesti (juuri ennen Vegaanihaasteen alkua kirjoitin aiheeseen liittyvistä ajatuksista toiseen blogiini).
Usein vegaaniruokavaliosta kysytään sitä, voiko vegaani syödä hunajaa ja miksi osa vegaaneista ei syö hunajaa ja osa taas hyväksyy hunajan. Tätä aihetta pohdin blogitekstissäni pari vuotta sitten.

Entovegaani-termi on vielä uusi, ja Suomessa sitä ei ole juuri nähnyt käytettävän. Entoveganismin myötä olen voinut tammikuussa jatkaa hunajalla läträystä ja maistella pergalla höystettyä virolaissuklaata. Lisäksi kävin hyönteisruokatapahtumassa, jossa pistin suuhuni hyönteisjauhetta sisältänyttä seosta. En myöskään ole piitannut siitä, mahtaako jokin tuote sisältää mehiläisvahaa tai karmiinia (E120). Karmiini on kokkilinikirvoista saatava väriaine.

Hyönteiset tulevat varmasti lautasillemme yhä enemmän, ja niihin on tietysti erityisesti sekasyöjien kannattavaa tutustua: hyönteistuotanto mm. kuluttaa huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotanto.

Itse syön normaalissakin arjessa hyödynnän paljon vegaanien ruokavinkkejä. Lihaa en syö juuri lainkaan, maitotuotteita niukalti, kananmunatkin olen tiputtanut vähiin. Suurin ero arkisyömisessäni veganismiin on se, että syön kalaa, erityisesti kotimaista kalaa.

Näin vegaanihaasteen kunniaksi on siis erinomaisen hyvä syy julistaa Mehiläisteko 2: kokkaa entovegaanisesti eli hyödynnä vegaaniresepti ja höystä se hunajalla tai mahdollisesti jollakin muulla hyönteisperäisellä tuotteella.

Tässä muutama resepti arkistostamme, mutta lisää löydät helposti netissä:

Tortillat ja paputäyte
Avokado-appelsiinisalaatti ja paistettua tofua
Tofu-kasviswokki
Lehtikaalisipsit hunajalla
Kaura-seesamkeksit


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.


5 kommenttia:

  1. Käsite 'entoveganismi' on läpikotaisin ristiriitainen - Ei ole olemassa vegaanista hunaja- tai hyönteisruokaa. Hunajaa tai muuta hyönteisperäistä ravintoa sisältävä ruoka on aina sekaruokaa. Kuvatekstin tulisi oikeaoppisesti olla: Tee kasvispohjainen hunajaruoka. Lakto- ja ovo-etuliitteet sanaan vegetarismi liitettyinä ovat ainoat hyväksytyt ja ruokavaliota tarkentavat "määreet", sillä ne ovat olleet termeinä kauemmin käytössä kuin sana veganismi, jolla vegaanit nimenomaan halusivat erottautua epäpuhtaasta kasvissyönnistä. 'Vegaaninen' on käsitteenä yksiselitteinen, eikä sitä tulisi keinotekoisella skeneilyllä millään tapaa "väritellä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ymmärrän hyvin, että monien mielestä termi on ristiriitainen. Mutta kun moni vegaani joka tapauksessa käyttää hunajaa (luitko tuon linkkaamani blogitekstin http://hunajalla.blogspot.fi/2015/01/vegaanikin-saattaa-syoda-hunajaa.html ), niin olisi ehkä tavallaan väärin väittää, että kukaan vegaani ei käyttäisi hyönteispohjaisia tuotteita.

      Vai onko siis yksi Suomen tunnetuista vegaaneista, Chochili-blogin Elina, mielestäsi kasvissyöjä eikä vegaani, kun hän on kirjoittanut käyttävänsä toisinaan lähihunajaa?

      Vegaanisuutta halusin nostaa nyt esiin Vegaanihaasteen nimissä. Mielestäni on tärkeää nostaa esiin kasvispohjaista ruokavaliota ja mehiläisten ja muiden pölyttäjien merkitystä ruoantuotannossa. SIksi nyt tällä kertaa tavallaan vähän provosoivammin ilmaistu Mehiläisteko. Termistöt ovat kieltämättä hankalia, mutta nykymaailmassa on niin monia valintoja, että väistämättä syntyy myös hyvin monenlaisia ruokavaliomahdollisuuksia.

      Poista
    2. Kuten totesin, 'vegaaninen' on käsitteenä yksiselitteinen: vegaani ei käytä ruokavaliossaan MITÄÄN eläinperäistä; hunajaa ruokavaliossaan käyttävä ei määritelmän mukaan ole vegaani. Niin selkeän yksiselitteistä ja yksinkertaista se on. Yksiselitteisestä ei saa antaa tulla sekaselitteistä. Senpä tähden tällaiset ristiriitaiset käsitteet kuten "entoveganismi" tulee kitkeä sanastosta välittömästi pois. Pahimmillaan tälläinen käsitteiden väljä käyttö ja hämärtäminen johtaa siihen, että pian vegaaniltakin kysytään: "Kai sentään hyönteisiä syöt?"

      Jos välttämättä haluaa yhdistää hyönteiset ja "kasvissyönnin", voisi paremminkin puhua "entovegetarismista", koska pescovegetarismistakin puhutaan (vaikka näissäkin tapauksissa oikeaoppisesti tulisi puhua kasvispainotteisesta sekaruuasta, sekasyönnistä siis).

      Arvostan toki "pölyttäjänäkökulmaasi".

      Poista
    3. Jeps, meillä taitaa olla hieman eri näkökulma. Minusta taas on hyvä, että eri ruokavaliolle löytyy täsmällisiä termejä. En esimerkiksi miellä itseäni perinteiseksi sekasyöjäksi, sillä en syö lihaa ja maitotuotteet pitkälti korvaan kasvipohjaisilla. Mielestäni entoveganismin kaltainen termi nimenomaan täsmentää tilannetta: vegaani on vegaani, joka ei syö mitään eläinperäistä, ja entovegaani taas käyttää hyönteisperäisiä tuotteita. Tällöin vegaanin ei tarvitsisi vastailla kysymyksiin, mitä hän syö ja mitä taas ei.

      Mutta ymmärrän toki näkemyksesi!

      Poista
  2. Ai että alankin kutsua itseäni entovegaaniksi! Usein eka kysymys kun joku kuulee että olen vegaani on "Syötkö hunajaa" ja koska vastaus on "joskus" niin voitonriemuisesti huudetaan "et sä sit ole mikään vegaani!!" Kumma suhtautuminen :D Myös dogmaattiset"äärivegaanit"jaksaa innollaan välillä kummastuttaa :)

    VastaaPoista