Mehiläisteko 8: Tee laskiaispulla hunajalla

Mantelimassa vai hillo? Ei tarvitse laittaa kumpaakaan, kun laskiaispullan väliin laittaa mahtavaa, pehmeää hunajaa. Myös pullataikinan voi hyvin tehdä vaihtamalla sokerin hunajaan. Tämä resepti on myös maidoton ja munaton.

Laskiaispulla hunajalla n. 20 kpl (munaton, maidoton)

• 2,5 dl soija- tai kaurajuomaa
• 25 g tuorehiivaa (tai 1 pss kuivahiivaa)
• 0,5 tl suolaa
• 0,7 dl pehmeää, suomalaista hunajaa
• 1 tl kardemummaa
• 75 g maidotonta, leivontaan sopivaa kasvimargariinia (esimerkiksi sininen Keiju)
• n. 8 dl vehnäjauhoja
• voiteluun vesi-sokeriseosta, päälle raesokeria

Pullien väliin

• pehmeää hunajaa
• kaura- tai soijavispiä

1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja murenna sen sekaan hiiva. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se pieneen jauhomäärään ja lisää 40-asteiseen nesteeseen.
2. Lisää suola, hunaja, kardemumma, osa vehnäjauhoista sekä pehmeä margariini.
3. Lisää taikinaan jauhoja ja vaivaa taikinaa käsin niin kauan, että taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Toki voit tehdä pullataikinan myös monitoimikoneen vaivaustoiminnoilla.
4. Peitä taikinakulho liinalla ja anna kohota noin puoli tuntia vedottomassa paikassa.
5. Leivo taikina pulliksi haluamallasi tavalla ja anna pullien kohota. Voitele vesi-sokeriseoksella ja ripottele päälle raesokeria. Paista 225-asteessa 8-10 minuuttia tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.
6. Kun pullat ovat jäähtyneet, leikkaa pala yläosaa pois. Laita pullapalojen väliin lusikallinen pehmeää, kotimaista hunajaa ja hyvin vatkattua kaura- tai soijavispiä.

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 7: Lue mehiläisiä käsittelevä romaani

Lukeminen on minulle tärkeä harrastus. Olen varmasti myös oppinut todella paljon kaunokirjallisuudesta.

Myös mehiläiset ovat mukana monessa romaanissa. Suomalaisista oleellisin, ja ehkä ainoa, jossa mehiläisillä on merkittävä rooli, on Johanna Sinisalon Enkelten verta.

Sinisalon kirjassa pohditaan paljon mehiläiskatoa. Mehiläiskato on teemana myös viime vuonna suomeksi ilmestyneessä, norjalaisen Maja Lunden Mehiläisten historia -romaanissa.

Mehiläisten sukupuutto on läsnä myös Douglas Couplandin Generation A -kirjassa, jota käsittääkseni ei ole suomennettu. Tämä on vielä omalla lukulistallani.

Suomeksi löytyy myös Sue Monk Kiddin Mehiläisten salaisuudet -romaani.

Ja jos haluaa lukea romaania, jossa todella ollaan mehiläispesässä, niin silloin vaihtoehtona on Laline Paullin The Bees -kirja. Tätäkään ei ole, ainakaan vielä, suomennettu.

Vaikka näissä kirjoissa on paljon oppia mehiläisistä ja mehiläishoidosta, niin usein niissä on myös jonkin verran pieniä virheitä tai kirjailijan ottamia taiteellisia vapauksia. Ihan kaikkea ei siis kannata uskoa, mutta jokainen mehiläisromaani tuo silti hienon välähdyksen pölyttäjien maailmaan.

Tartu siis romaaniin ja lennähdä mehiläisten maailmaan!

- - - -

"Ja sitten", August sanoi, "on tietysti kuningatar seuralaisineen."
"Onko sillä seuralaisia?"
"Onpa hyvinkin, ne ovat kuin seuraneitejä. Ne ruokkivat ja kylvettävät sen, huolehtivat ettei sen ole liian kylmä tai kuuma - mitä milloinkin tarvitaan. Ne ovat aina emon ympärillä hössöttämässä. Olen nähnyt niiden jopa hyväilevän sitä."
August pani kypärän takaisin päähänsä. "Varmasti itsekin tarvitsisin vähän lohdutusta, jos laskisin munia kaiket päivät viikosta toiseen."

Sue Monnk Kidd: Mehiläisten salaisuudet (Bazar 2005)

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 6: Selvitä pölyttäjien vaikutus ruokalautasiimme

Kaikille lienee jo selvää, että pölyttäjät ovat tärkeitä tekijöitä ruoantuotannolle. Mutta mikä pölyttäjien merkitys lautasilla todellisuudessa on?

Pölyttäjät voivat vaikuttaa esimerkiksi suoraan sadon tuotantoon eli ilman pölyttäjiä ei saataisi kaikkia hedelmiä tai marjoja. Ja vaikka osa kasveista tuottaisikin satoa ilman pölyttäjiä, jäisivät sadot laadultaan ja määrältään selv
ästi heikommiksi. Toki poikkeuksiakin on: esimerkiksi tyrni ei hyödy pölyttäjistä.

Moni kasvi tuottaa satoa ilman pölyttäjiä. Mutta tällöin voi olla, että kasvin siementuotanto vaatii pölyttäjiä.

Pölyttäjinä voivat mehiläisten lisäksi esimerkiksi kimalaiset, kukkakärpäset, perhoset ja muurahaiset.

Alla on pari esimerkkiä siitä, mitkä tuotteet jäisivät lautasillemme, jos pölyttäjiä ei olisi. Kuvat ovat gif-muodossa eli animoituja. Toivottavasti kuvien vaihtuminen näkyy myös koneellasi, mutta jos ei näy, niin yritä esimerkiksi klikata kuvaa.

Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Pölytys.fi -sivuilta.

Manteli on täysin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Myös monet pähkinät ja mausteet tarvitsevat pölyttäjiä.

Kuvan tuotteet: makaroni, mantelit, riisi, tattarihiutaleet, mustapippuri, cashewpähkinät, marjamysli, kaneli, vehnäjauhot.
Ilman pölyttäjiä näistä tuotteista saataisiin makaronia, riisiä ja vehnäjauhoja.

Monet hedelmät ja marjat eivät tuota satoa tai siemeniä ilman pölyttäjiä. Lisäksi onnistunut pölytys parantaa marjojen ja hedelmien määrää ja laatua. Esimerkiksi mansikoista tulee kookkaampia ja muodoltaan hienoja.

Kuvan tuotteet: viinirypäle, appelsiini, banaani, mansikka, vesimeloni, päärynä, lime, omena, puolukka, pensasmustikka. Ilman pölyttäjien apua satoa saataisiin vain viinirypäleistä ja banaaneista.

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 5: Opettele mehiläissanoja ruotsiksi ja englanniksi

Olen monta kertaa ollut hieman kateellinen ruotsin- ja englanninkielisille hunajaviestijöille.
Englannin mehiläistä tarkoittava "Bee" on lyhyt, ja siitä voi helposti muokata hauskoja lauseita, tyyliin "Bee happy!"

Ruotsalaiset pääsevät vielä lyhyemmällä sanalla: ett bi.

Meillä on mehiläinen, pitkä ja hankala, ei siitä noin vain keksi mitään loisteliaita hehkutuslauseita.

Hunaja sentään muistuttaa sanana englantia ja ruotsia: honey ja honung. 

Kun aloitin työt mehiläishoitajain liitossa, oli tietysti paljon sanastoa opeteltavana ihan suomeksiksin. Enhän ollut ollut mitenkään tekemisissä hunajan tai mehiläisten kanssa. Mikä on Langstroth, entä Farrar, miltä näyttää kuorimaveitsi tai pesätaltta, mitä tarkoittaa vaakapesä, mikä on HMF, jaoke tai avosikiö.

Peruskuluttajan ei tietysti tarvitse sukeltaa kaikkiin alan erikoissanoihin, mutta jos ne kiinnostavat, niin kannattaa tutustua liiton mehiläissanastoon (PDF).

Englanniksi ja ruotsiksi voi opetella esimerkiksi perussanat eli mainittujen mehiläisen ja hunajan lisäksi esimerkiksi nämä:

kuningatar
työmehiläinen
kuhnurimehiläispesä
mesi
mehiläishoito
mehiläishoitaja
mehiläistarha
pölytys
siitepöly


Näitä sanoja voi etsiä vaikka jostakin nettisanakirjasta. Jos ei löydy, niin vinkkejä sanastoon saa esimerkiksi ruotsalaiselta Allt om biodling -sivustolta ja englanniksi voi vilkaista vaikka Wikipediaa (kuten arvata saattaa, mehiläistarhaus on ruotsiksi biodling ja englanniksi beekeeping).


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

       

Mehiläisteko 4: Leivo hunajaiset runebergintortut

Sunnuntaina vietetään J. L. Runebergin päivää ja nautitaan tietysti tuttuja torttuja. Hunaja sopii hienosti myös näiden leivonnaisten makeuttajaksi. Jos kaapissa on vielä jäljellä joulupipareita, ne kannattaa jauhaa mukaan taikinaan.

Runebergintortut

200 gr margariinia
0,75 dl sokeria

1 dl hunajaa *

2 munaa
2 dl vehnäjauhoja

2 dl piparimuruja (tai korppujauhoja)
80 gr murennettuja mantelilastuja
tai mantelirouhetta *
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa *
0,75 dl kermaa

Päälle:
vadelmahilloa *
tomusokeri-vesi -kuorrutus

Kostutus:
hunaja, vesi + alkoholi

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää hunaja.
Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet taikinaan (sekä halutessasi karvasmanteliöljy). Lisää lopuksi kerma.

Jaa taikina paperisiin leivosvuokiin.

Paista 200-asteessa n. 10 minuuttia.

Kostuta lämpimät tortut halutessasi vesi-hunaja(-alkoholi) -seoksella: kuumenna 1,5 dl vettä, sekoita joukkoon n. 2 rkl alkoholia (rommi, punssi, hedelmäviina) ja 2 rkl hunajaa.

Laita torttujen päälle hilloa.

Koristele jäähtyneet tortut tomusokerista ja tilkasta vettä tehdyllä notkealla seoksella. Seoksen voi pursottaa torttujen päälle pienestä pussista, jonka kulmaan on leikattu reikä. 

* raaka-aine hyötyy pölyttäjistä

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 3: Tutustu kaupan hunajahyllyyn

Tämä mehiläisteko saattaa tuntua hieman hassulta, etenkin jos olet hunajan suurkuluttaja ja hankit hunajasi esimerkiksi suoraan mehiläistarhaajalta. Mutta uskon, että hunajahyllyn tutkailu on eduksi kaikille kuluttajille.

Kotimainen hunajasato on parina viimeisenä vuonna jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän aikaan talvesta se näkyy myös kaupan hunajavalikoimassa eli kotimaisten hunajien kohdalla voi olla hyllyssä aukkoja.

Mutta kannattaa katsoa hyllyä nyt tavallista tarkemmin. Montako kotimaista hunajaa löydät? Entä kuinka paljon tuontihunajia? Millaisia hunajavalmisteita eli tuotteita, joissa on hunajan lisäksi esimerkiksi makuainetta tai muuta lisätty, hyllyssä on?

Ovatko hylly- ja tuotemerkinnät selkeitä? Hahmotatko helposti hunajan alkuperämaan ja hinnan?

Mikä pakkaus mielestäsi näyttää hyvältä? Suositko muovi- vai lasipurkkia, lohkeavaa hunajaa, juoksevaa tai pehmeää hunajaa? Kiinnostaisiko tällä kertaa puristettavaan tuubiin pakattu tuote?

Ja tietysti myös se tärkeä kysymys: minkä hunajan ja miksi sinä valitsisit ostoskoriisi?

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.