perjantai 3. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 4: Leivo hunajaiset runebergintortut

Sunnuntaina vietetään J. L. Runebergin päivää ja nautitaan tietysti tuttuja torttuja. Hunaja sopii hienosti myös näiden leivonnaisten makeuttajaksi. Jos kaapissa on vielä jäljellä joulupipareita, ne kannattaa jauhaa mukaan taikinaan.

Runebergintortut

200 gr margariinia
0,75 dl sokeria
1 dl hunajaa *
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl piparimuruja (tai korppujauhoja)
80 gr murennettuja mantelilastuja
tai mantelirouhetta *
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa *
0,75 dl kermaa

Päälle:
vadelmahilloa *
tomusokeri-vesi -kuorrutus

Kostutus:
hunaja, vesi + alkoholi

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää hunaja.
Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet taikinaan (sekä halutessasi karvasmanteliöljy). Lisää lopuksi kerma.

Jaa taikina paperisiin leivosvuokiin.

Paista 200-asteessa n. 10 minuuttia.

Kostuta lämpimät tortut halutessasi vesi-hunaja(-alkoholi) -seoksella: kuumenna 1,5 dl vettä, sekoita joukkoon n. 2 rkl alkoholia (rommi, punssi, hedelmäviina) ja 2 rkl hunajaa.

Laita torttujen päälle hilloa.

Koristele jäähtyneet tortut tomusokerista ja tilkasta vettä tehdyllä notkealla seoksella. Seoksen voi pursottaa torttujen päälle pienestä pussista, jonka kulmaan on leikattu reikä. 

* raaka-aine hyötyy pölyttäjistä







Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.



torstai 2. helmikuuta 2017

Mehiläisteko 3: Tutustu kaupan hunajahyllyyn

Tämä mehiläisteko saattaa tuntua hieman hassulta, etenkin jos olet hunajan suurkuluttaja ja hankit hunajasi esimerkiksi suoraan mehiläistarhaajalta. Mutta uskon, että hunajahyllyn tutkailu on eduksi kaikille kuluttajille.

Kotimainen hunajasato on parina viimeisenä vuonna jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän aikaan talvesta se näkyy myös kaupan hunajavalikoimassa eli kotimaisten hunajien kohdalla voi olla hyllyssä aukkoja.

Mutta kannattaa katsoa hyllyä nyt tavallista tarkemmin. Montako kotimaista hunajaa löydät? Entä kuinka paljon tuontihunajia? Millaisia hunajavalmisteita eli tuotteita, joissa on hunajan lisäksi esimerkiksi makuainetta tai muuta lisätty, hyllyssä on?

Ovatko hylly- ja tuotemerkinnät selkeitä? Hahmotatko helposti hunajan alkuperämaan ja hinnan?

Mikä pakkaus mielestäsi näyttää hyvältä? Suositko muovi- vai lasipurkkia, lohkeavaa hunajaa, juoksevaa tai pehmeää hunajaa? Kiinnostaisiko tällä kertaa puristettavaan tuubiin pakattu tuote?
Ja tietysti myös se tärkeä kysymys: minkä hunajan ja miksi sinä valitsisit ostoskoriisi?




Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

maanantai 30. tammikuuta 2017

Mehiläisteko 2: Kokkaa entovegaanisesti!

Tammikuussa moni on ollut mukana Vegaanihaasteessa. Itsekin olen siihen osallistunut, mutta linjasin ruokavaliotavoitteekseni entoveganismin: jätän pois eläinperäiset tuotteet, mutta hyväksyn hyönteiset ja hyönteistaustaisesti (juuri ennen Vegaanihaasteen alkua kirjoitin aiheeseen liittyvistä ajatuksista toiseen blogiini).
Usein vegaaniruokavaliosta kysytään sitä, voiko vegaani syödä hunajaa ja miksi osa vegaaneista ei syö hunajaa ja osa taas hyväksyy hunajan. Tätä aihetta pohdin blogitekstissäni pari vuotta sitten.

Entovegaani-termi on vielä uusi, ja Suomessa sitä ei ole juuri nähnyt käytettävän. Entoveganismin myötä olen voinut tammikuussa jatkaa hunajalla läträystä ja maistella pergalla höystettyä virolaissuklaata. Lisäksi kävin hyönteisruokatapahtumassa, jossa pistin suuhuni hyönteisjauhetta sisältänyttä seosta. En myöskään ole piitannut siitä, mahtaako jokin tuote sisältää mehiläisvahaa tai karmiinia (E120). Karmiini on kokkilinikirvoista saatava väriaine.

Hyönteiset tulevat varmasti lautasillemme yhä enemmän, ja niihin on tietysti erityisesti sekasyöjien kannattavaa tutustua: hyönteistuotanto mm. kuluttaa huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotanto.

Itse syön normaalissakin arjessa hyödynnän paljon vegaanien ruokavinkkejä. Lihaa en syö juuri lainkaan, maitotuotteita niukalti, kananmunatkin olen tiputtanut vähiin. Suurin ero arkisyömisessäni veganismiin on se, että syön kalaa, erityisesti kotimaista kalaa.

Näin vegaanihaasteen kunniaksi on siis erinomaisen hyvä syy julistaa Mehiläisteko 2: kokkaa entovegaanisesti eli hyödynnä vegaaniresepti ja höystä se hunajalla tai mahdollisesti jollakin muulla hyönteisperäisellä tuotteella.

Tässä muutama resepti arkistostamme, mutta lisää löydät helposti netissä:

Tortillat ja paputäyte
Avokado-appelsiinisalaatti ja paistettua tofua
Tofu-kasviswokki
Lehtikaalisipsit hunajalla
Kaura-seesamkeksit


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.


keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Mehiläisteko 1: Selvitä, mitä mehiläiset tekevät talvella


Pelastetaan pölyttäjät: 100 mehiläistekoa

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa. Yksi juhlimisen muoto ovat 100 mehiläistekoa: SML julkistaa erilaisia isoja ja pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä mehiläisten ja muiden pölyttäjien hyväksi.

Mehiläisteot julkaistaan SML:n blogissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa sekä esimerkiksi Facebook-sivulla Mehiläisteko.

Ensimmäinen mehiläisteko on selvittää, mitä tarhamehiläiset tekevät talvisin. Tämän tiedon löydät helposti esimerkiksi vanhasta blogitekstistämme.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Vietä tuoksuva ja maistuva mehiläisjoulu

Moni mehiläistuote sopii jouluun sekä itselle että lahjaksi. Poimi tästä vinkit, joiden avulla pelastat pölyttäjiä myös juhlapyhien aikaan.

Kotimaista hunajaa lahjaksi

Paikallinen hunaja on mitä mainioin joululahja. Vielä ehdit joulumarkkinoille tai kauppaan tekemään hunajahankinnat.

Tuomaan markkinoilla Helsingissä on tänäkin
vuonna monta hunajanmyyjää. Stadin tarhaajien myyntipisteellä
sai valita hunajaa kaupunginosan perusteella.

Hunajaa joulun ruokiin ja juomiin




Hunaja sopii mainiosti joulun ruokiin ja juomiin. Mausta glögi, glühwein tai kaakao hunajalla.  Leivo hunajalla maustettu kahvikakku, loihdi hunajapiparit, tekaise chilipähkinät tai tee suolaiset muffinit. Laita juustotarjottimen kanssa tarjolle jotakin herkullista lajihunajaa, esimerkiksi horsmahunajaa. Sipaise hunajaa kinkun, kasvisten ja kastikkeiden mausteeksi.

Mehiläisvahakynttilä on ekologinen valinta




Monet kynttilät sisältävät eläinperäistä, teurasjätteestä valmistettavaa talia, fossiilista parafiinia tai kaukaa tuotavia öljypalmun tai soijan rasvoja. Näille mehiläisvaha on erinomainen vaihtoehto. Kynttilät voi tehdä itse vahalevyistä, joita myydään esimerkiksi askartelukaupoissa. Toki valmiita mehiläisvahakynttilöitä myydään esimerkiksi ekokaupoissa ja joulumarkkinoilla.




Tee tai osta mehiläistuotekosmetiikkaa

Saunahunaja on tietysti monille tuttu ihonhoitokeino. Strömsö-ohjelman joulukalenterivideolla neuvotaan myös ihonhoitoon tehtävän, mehiläisvahaa sisältävän öljyn valmistus. Erilaisia mehiläisvahaa tai hunajaa sisältäviä saippuoita ja voiteita saa myös kotimaisten valmistajien tekemänä.

Viehättävä lahjapaketti, jossa on Suomessa valmistettu
hunajasaippua sekä saippua-alusta, osui silmiini töölöläisessä
Relove-liikkeessä.


Osta hyväntekeväisyyslahjaksi mehiläispesä

Toisenlainen lahja -sivustolla voit ostaa lahjaksi mehiläispesän kehitysmaahan. Mehiläishoito ja hunajantuotanto tuottaa lisäansioita monille kehitysmaiden ihmisille, ja se sopii myös naisille.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Mehiläisten historia -romaani vie mehiläistarhauksen pariin

Norjalaisen Maja Lunden kirja Mehiläisten historia saa pohtimaan mehiläisten ja pölyttäjien merkitystä. Tänä syksynä suomeksi ilmestyneessä kirjassa on myös paljon perustietoa mehiläistarhauksesta.

Kirjan kirjoittanut Maja Lunde vieraili Suomessa Helsingin Kirjamessujen yhteydessä, ja pääsin juttuttamaan häntä. Lundenilla itsellään ei ole mehiläistarhaustaustaa, mutta hän oli kiinnostunut aiheesta mehiläiskatoon liittyneen uutisoinnin vuoksi.
"Ensimmäiset puolitoista vuotta kirjan tekemisessä olivat ennen kaikkea tiedon hankintaa ja hakemista. Etsin tietoa netistä, vaihdoin sähköposteja erilaisten tarhaajien kanssa ja vierailin mehiläistarhaajien luona."

Mehiläisten historia etenee kolmella eri aikatasolla. Kaukaisempaa historiaa siinä on kuvaus 1800-luvun puolivälin Saksasta ja siitä, miten mehiläispesä kehittyy nykyisin yleisimmin käytettyyn malliin. Lähihistoriaa käsittelee Yhdysvaltoihin sijoittuva osuus, jossa tarhaaja kohtaa mehiläisten katoamisen. Tulevaisuus on kaukana Kiinassa, kun mehiläiset ovat kadonneet maapallolta.

"Tietysti aihe on suuri ja myös hieman ahdistava. Mutta toivon, että pysyn silti välittämään lukijalle myös toivoa tulevaisuutta ajatellen", Lunde totesi.
"Ja onhan kirja tarina myös perheistä ja vanhemmuudesta."

Annoin Maja Lundnille tietysti pienen purkin
suomalaista hunajaa.
"Käytämme paljon hunajaa kotona,
ja nykyisin sitä myös usein saa lahjoina", kirjailija kertoi.

Suomentajakin teki paljon taustatyötä

Suomentaja Katriina Huttunen on tehnyt hienoa työtä perehtyessään alan sanastoon. Kirjan luettuani otin yhteyttä ja kysyin, miltä tuntui ahkeroida Mehiläisten historian parissa.

Huttunen totesi, että Maja Lunden kirjan suomentaminen oli kivaa.
"Se on tärkeä poliittinen teos, ja siinä on paljon hyödyllistä tietoa ja ajattelemisen aihetta. En itse ollut perehtynyt mehiläistarhaukseen ennen kuin ryhdyin työhön muuten kuin hunajan syöjänä (ja olen kerran käynyt mehiläistarhalla, muistaakseni Juvalla), mutta tässä kirjallisuuden kääntäjän roolissa pääsee työn puolesta tutustumaan jännittäviin erikoisaloihin, ja se on aina hauskaa."

Mehiläistarhaukseen ensimmäistä kertaa perehtyvä törmää pitkään listaan outoja sanoja, kuten emokenno, lista, kehä, Langstroth, avosikiö ja pohjuke. Suomentajalla on keinonsa termiviidakossa kulkemiseen.

"Tein alussa itselleni listan kaikista mehiläishoidon termeistä ja luin taustoja mm. teidän verkkosivuiltanne sekä kaupallisten kasvattajien blogeista, mehiläispesien historiasta ja mehiläiskadosta, kävin jopa mehiläishoitajien tarvikkeita myyvien verkkokauppojen sivuilla. Tämä on aivan normaalia tiedonhakua, ja melkein jokaisen teoksen kohdalla kääntäjä joutuu paneutumaan johonkin itselleen vieraaseen käsitteistöön."

Mehiläisten historia -kirjasta saa hieman käsitystä siitä, mitä kaikkea mehiläistarhaus vaatii. Huttusellekin oli yllätys, miten tarkkaa, haastavaa ja vaikeaa mehiläistarhaus todella on.

"Mielestäni Maja Lunde onnistuu tavoittamaan sen ainutlaatuisen herkkyyden, mikä tähän tärkeään ammattiin liittyy - ja miten valtava globaali vaikutus luonnon tasapainon järkkymisellä ja ihmiskunnan häikäilemättömyydellä on. Tarinahan etenee pienestä suureen ja sitten taas pieneen: ihmiseen, yksilöön, aikuisiin ja lapsiin, menetyksiin ja toiveikkuuteen. Ja nyt arvostan käsityötä entistä enemmän!"

Oma kirjani on nyt varustettu myös Maja Lunden omistuskirjoituksella.

Lunde, Maja. Mehiläisten historia. 2016. Kustantaja Tammi.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Lehtikaalisipsit hunajalla

Lehtikaali on viimeisten vuosien aikana tullut suosituksi, ja sitä on nyt helppo löytää kaupoista. Lehtikaalisipsit ovat yksi oma suosikkini: ne ovat helppoja ja nopeita, ja makuun saa vaihtelua eri mausteilla.

Hunaja sopii tietysti loistavasti korostamaan sipsien makua. Ylipäätään hunaja on mitä mainion maustaja syksyn kasvisruokiin.

Jos teet sipsejä isommalle porukalle, kannattaa ohje tuplata.

Lehtikaalisipsit

130 g lehtikaalia * (n. 6 lehteä)
1 tl soijakastiketta
2 rkl rypsiöljyä *
2 tl seesaminsiemeniä *
2 tl sitruunamehua *
0,5 - 1 tl hunajaa *


Poista kaalinlehdistä paksu kaaliruoto ja revi lehdet pieniksi paloiksi. Sekoita isossa kulhossa muut aineet ja pöyhi lehtikaalit öljyseoksessa niin, että ne peittyvät hyvin öljyyn. Levitä lehdet leivinpaperin päälle uunipellille. Paista noin 160 asteessa noin 15 minuuttia. Sipsejä kannattaa käännellä kerran paistamisen aikana. Tarkkaile paistumista, sillä sipsit kärähtävät helposti. Ne ovat sopivia silloin, kun lehtien reunat ovat hieman tummuneet.

* = raaka-aine hyötyy hyönteisistä tai tarvitsee hyönteispölytystä