Mehiläisteko 6: Selvitä pölyttäjien vaikutus ruokalautasiimme

Kaikille lienee jo selvää, että pölyttäjät ovat tärkeitä tekijöitä ruoantuotannolle. Mutta mikä pölyttäjien merkitys lautasilla todellisuudessa on?

Pölyttäjät voivat vaikuttaa esimerkiksi suoraan sadon tuotantoon eli ilman pölyttäjiä ei saataisi kaikkia hedelmiä tai marjoja. Ja vaikka osa kasveista tuottaisikin satoa ilman pölyttäjiä, jäisivät sadot laadultaan ja määrältään selv
ästi heikommiksi. Toki poikkeuksiakin on: esimerkiksi tyrni ei hyödy pölyttäjistä.

Moni kasvi tuottaa satoa ilman pölyttäjiä. Mutta tällöin voi olla, että kasvin siementuotanto vaatii pölyttäjiä.

Pölyttäjinä voivat mehiläisten lisäksi esimerkiksi kimalaiset, kukkakärpäset, perhoset ja muurahaiset.

Alla on pari esimerkkiä siitä, mitkä tuotteet jäisivät lautasillemme, jos pölyttäjiä ei olisi. Kuvat ovat gif-muodossa eli animoituja. Toivottavasti kuvien vaihtuminen näkyy myös koneellasi, mutta jos ei näy, niin yritä esimerkiksi klikata kuvaa.

Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Pölytys.fi -sivuilta.

Manteli on täysin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Myös monet pähkinät ja mausteet tarvitsevat pölyttäjiä.

Kuvan tuotteet: makaroni, mantelit, riisi, tattarihiutaleet, mustapippuri, cashewpähkinät, marjamysli, kaneli, vehnäjauhot.
Ilman pölyttäjiä näistä tuotteista saataisiin makaronia, riisiä ja vehnäjauhoja.

Monet hedelmät ja marjat eivät tuota satoa tai siemeniä ilman pölyttäjiä. Lisäksi onnistunut pölytys parantaa marjojen ja hedelmien määrää ja laatua. Esimerkiksi mansikoista tulee kookkaampia ja muodoltaan hienoja.

Kuvan tuotteet: viinirypäle, appelsiini, banaani, mansikka, vesimeloni, päärynä, lime, omena, puolukka, pensasmustikka. Ilman pölyttäjien apua satoa saataisiin vain viinirypäleistä ja banaaneista.

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 5: Opettele mehiläissanoja ruotsiksi ja englanniksi

Olen monta kertaa ollut hieman kateellinen ruotsin- ja englanninkielisille hunajaviestijöille.
Englannin mehiläistä tarkoittava "Bee" on lyhyt, ja siitä voi helposti muokata hauskoja lauseita, tyyliin "Bee happy!"

Ruotsalaiset pääsevät vielä lyhyemmällä sanalla: ett bi.

Meillä on mehiläinen, pitkä ja hankala, ei siitä noin vain keksi mitään loisteliaita hehkutuslauseita.

Hunaja sentään muistuttaa sanana englantia ja ruotsia: honey ja honung. 

Kun aloitin työt mehiläishoitajain liitossa, oli tietysti paljon sanastoa opeteltavana ihan suomeksiksin. Enhän ollut ollut mitenkään tekemisissä hunajan tai mehiläisten kanssa. Mikä on Langstroth, entä Farrar, miltä näyttää kuorimaveitsi tai pesätaltta, mitä tarkoittaa vaakapesä, mikä on HMF, jaoke tai avosikiö.

Peruskuluttajan ei tietysti tarvitse sukeltaa kaikkiin alan erikoissanoihin, mutta jos ne kiinnostavat, niin kannattaa tutustua liiton mehiläissanastoon (PDF).

Englanniksi ja ruotsiksi voi opetella esimerkiksi perussanat eli mainittujen mehiläisen ja hunajan lisäksi esimerkiksi nämä:

kuningatar
työmehiläinen
kuhnurimehiläispesä
mesi
mehiläishoito
mehiläishoitaja
mehiläistarha
pölytys
siitepöly


Näitä sanoja voi etsiä vaikka jostakin nettisanakirjasta. Jos ei löydy, niin vinkkejä sanastoon saa esimerkiksi ruotsalaiselta Allt om biodling -sivustolta ja englanniksi voi vilkaista vaikka Wikipediaa (kuten arvata saattaa, mehiläistarhaus on ruotsiksi biodling ja englanniksi beekeeping).


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

       

Mehiläisteko 4: Leivo hunajaiset runebergintortut

Sunnuntaina vietetään J. L. Runebergin päivää ja nautitaan tietysti tuttuja torttuja. Hunaja sopii hienosti myös näiden leivonnaisten makeuttajaksi. Jos kaapissa on vielä jäljellä joulupipareita, ne kannattaa jauhaa mukaan taikinaan.

Runebergintortut

200 gr margariinia
0,75 dl sokeria

1 dl hunajaa *

2 munaa
2 dl vehnäjauhoja

2 dl piparimuruja (tai korppujauhoja)
80 gr murennettuja mantelilastuja
tai mantelirouhetta *
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa *
0,75 dl kermaa

Päälle:
vadelmahilloa *
tomusokeri-vesi -kuorrutus

Kostutus:
hunaja, vesi + alkoholi

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää hunaja.
Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet taikinaan (sekä halutessasi karvasmanteliöljy). Lisää lopuksi kerma.

Jaa taikina paperisiin leivosvuokiin.

Paista 200-asteessa n. 10 minuuttia.

Kostuta lämpimät tortut halutessasi vesi-hunaja(-alkoholi) -seoksella: kuumenna 1,5 dl vettä, sekoita joukkoon n. 2 rkl alkoholia (rommi, punssi, hedelmäviina) ja 2 rkl hunajaa.

Laita torttujen päälle hilloa.

Koristele jäähtyneet tortut tomusokerista ja tilkasta vettä tehdyllä notkealla seoksella. Seoksen voi pursottaa torttujen päälle pienestä pussista, jonka kulmaan on leikattu reikä. 

* raaka-aine hyötyy pölyttäjistä

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 3: Tutustu kaupan hunajahyllyyn

Tämä mehiläisteko saattaa tuntua hieman hassulta, etenkin jos olet hunajan suurkuluttaja ja hankit hunajasi esimerkiksi suoraan mehiläistarhaajalta. Mutta uskon, että hunajahyllyn tutkailu on eduksi kaikille kuluttajille.

Kotimainen hunajasato on parina viimeisenä vuonna jäänyt Suomessa vähäiseksi. Tähän aikaan talvesta se näkyy myös kaupan hunajavalikoimassa eli kotimaisten hunajien kohdalla voi olla hyllyssä aukkoja.

Mutta kannattaa katsoa hyllyä nyt tavallista tarkemmin. Montako kotimaista hunajaa löydät? Entä kuinka paljon tuontihunajia? Millaisia hunajavalmisteita eli tuotteita, joissa on hunajan lisäksi esimerkiksi makuainetta tai muuta lisätty, hyllyssä on?

Ovatko hylly- ja tuotemerkinnät selkeitä? Hahmotatko helposti hunajan alkuperämaan ja hinnan?

Mikä pakkaus mielestäsi näyttää hyvältä? Suositko muovi- vai lasipurkkia, lohkeavaa hunajaa, juoksevaa tai pehmeää hunajaa? Kiinnostaisiko tällä kertaa puristettavaan tuubiin pakattu tuote?

Ja tietysti myös se tärkeä kysymys: minkä hunajan ja miksi sinä valitsisit ostoskoriisi?

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 2: Kokkaa entovegaanisesti!

Tammikuussa moni on ollut mukana Vegaanihaasteessa. Itsekin olen siihen osallistunut, mutta linjasin ruokavaliotavoitteekseni entoveganismin: jätän pois eläinperäiset tuotteet, mutta hyväksyn hyönteiset ja hyönteistaustaisesti (juuri ennen Vegaanihaasteen alkua kirjoitin aiheeseen liittyvistä ajatuksista toiseen blogiini).

Usein vegaaniruokavaliosta kysytään sitä, voiko vegaani syödä hunajaa ja miksi osa vegaaneista ei syö hunajaa ja osa taas hyväksyy hunajan. Tätä aihetta pohdin blogitekstissäni pari vuotta sitten.

Entovegaani-termi on vielä uusi, ja Suomessa sitä ei ole juuri nähnyt käytettävän. Entoveganismin myötä olen voinut tammikuussa jatkaa hunajalla läträystä ja maistella pergalla höystettyä virolaissuklaata. Lisäksi kävin hyönteisruokatapahtumassa, jossa pistin suuhuni hyönteisjauhetta sisältänyttä seosta. En myöskään ole piitannut siitä, mahtaako jokin tuote sisältää mehiläisvahaa tai karmiinia (E120). Karmiini on kokkilinikirvoista saatava väriaine.

Hyönteiset tulevat varmasti lautasillemme yhä enemmän, ja niihin on tietysti erityisesti sekasyöjien kannattavaa tutustua: hyönteistuotanto mm. kuluttaa huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotanto.

Itse syön normaalissakin arjessa hyödynnän paljon vegaanien ruokavinkkejä. Lihaa en syö juuri lainkaan, maitotuotteita niukalti, kananmunatkin olen tiputtanut vähiin. Suurin ero arkisyömisessäni veganismiin on se, että syön kalaa, erityisesti kotimaista kalaa.

Näin vegaanihaasteen kunniaksi on siis erinomaisen hyvä syy julistaa Mehiläisteko 2: kokkaa entovegaanisesti eli hyödynnä vegaaniresepti ja höystä se hunajalla tai mahdollisesti jollakin muulla hyönteisperäisellä tuotteella.

Tässä muutama resepti arkistostamme, mutta lisää löydät helposti netissä:

Tortillat ja paputäyte
Avokado-appelsiinisalaatti ja paistettua tofua
Tofu-kasviswokki
Lehtikaalisipsit hunajalla
Kaura-seesamkeksit


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Mehiläisteko 1: Selvitä, mitä mehiläiset tekevät talvella

Pelastetaan pölyttäjät: 100 mehiläistekoa

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry juhlii tänä vuonna satavuotista historiaansa. Yksi juhlimisen muoto ovat 100 mehiläistekoa: SML julkistaa erilaisia isoja ja pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä mehiläisten ja muiden pölyttäjien hyväksi.

Mehiläisteot julkaistaan SML:n blogissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa sekä esimerkiksi Facebook-sivulla Mehiläisteko.

Ensimmäinen mehiläisteko on selvittää, mitä tarhamehiläiset tekevät talvisin. Tämän tiedon löydät helposti esimerkiksi vanhasta blogitekstistämme.

Vietä tuoksuva ja maistuva mehiläisjoulu

Moni mehiläistuote sopii jouluun sekä itselle että lahjaksi. Poimi tästä vinkit, joiden avulla pelastat pölyttäjiä myös juhlapyhien aikaan.

Kotimaista hunajaa lahjaksi

Paikallinen hunaja on mitä mainioin joululahja. Vielä ehdit joulumarkkinoille tai kauppaan tekemään hunajahankinnat.

Tuomaan markkinoilla Helsingissä on tänäkin
vuonna monta hunajanmyyjää. Stadin tarhaajien myyntipisteellä
sai valita hunajaa kaupunginosan perusteella.

Hunajaa joulun ruokiin ja juomiin

Hunaja sopii mainiosti joulun ruokiin ja juomiin. Mausta glögi, glühwein tai kaakao hunajalla.  Leivo hunajalla maustettu kahvikakku, loihdi hunajapiparit, tekaise chilipähkinät tai tee suolaiset muffinit. Laita juustotarjottimen kanssa tarjolle jotakin herkullista lajihunajaa, esimerkiksi horsmahunajaa. Sipaise hunajaa kinkun, kasvisten ja kastikkeiden mausteeksi.

Mehiläisvahakynttilä on ekologinen valinta

Monet kynttilät sisältävät eläinperäistä, teurasjätteestä valmistettavaa talia, fossiilista parafiinia tai kaukaa tuotavia öljypalmun tai soijan rasvoja. Näille mehiläisvaha on erinomainen vaihtoehto. Kynttilät voi tehdä itse vahalevyistä, joita myydään esimerkiksi askartelukaupoissa. Toki valmiita mehiläisvahakynttilöitä myydään esimerkiksi ekokaupoissa ja joulumarkkinoilla.

Tee tai osta mehiläistuotekosmetiikkaa

Saunahunaja on tietysti monille tuttu ihonhoitokeino. Strömsö-ohjelman joulukalenterivideolla neuvotaan myös ihonhoitoon tehtävän, mehiläisvahaa sisältävän öljyn valmistus. Erilaisia mehiläisvahaa tai hunajaa sisältäviä saippuoita ja voiteita saa myös kotimaisten valmistajien tekemänä.

Viehättävä lahjapaketti, jossa on Suomessa valmistettu
hunajasaippua sekä saippua-alusta, osui silmiini töölöläisessä
Relove-liikkeessä.

Osta hyväntekeväisyyslahjaksi mehiläispesä

Toisenlainen lahja -sivustolla voit ostaa lahjaksi mehiläispesän kehitysmaahan. Mehiläishoito ja hunajantuotanto tuottaa lisäansioita monille kehitysmaiden ihmisille, ja se sopii myös naisille.