Kaupunkien keskustoissa olevista mehiläisistä ei tarvitse olla huolissaan, koska me ihmiset emme ole niille lainkaan kiinnostavia. Mesi ja siitepöly on se, mikä niitä houkuttelee. Usein mehiläiset sekoitetaan ampiaisiin, jotka pörräävät ruuan ja juoman kimpussa ihmisten lähellä.
Katoilla ja kampuksilla
Helsingissä mehiläisiä on viime aikoina tullut muun muassa Saksalaiselle kirkolle ja aivan kaupungin ytimeen eli Lasipalatsin katolle. Myös Savoy teatterin katolla on ollut mehiläisiä jo monena vuonna ja hyvin on mennyt. Ravintola käyttää itse hunajan. Myös ravintolakoulu Perho on alkanut tarhaamaan mehiläisiä - henkilökunta opettelee itse hoitamaan mehiläisiään. Monia muitakin tarhapaikkoja on.![]() |
Otaniemen designpesä. |
Espooseen Otaniemen kampukselle on tullut hiukan erilaisia mehiläispesiä, nimittäin Aalto Biofilian Melliferopolis –hankkeen designpesiä. Nämä kuusikulmaiset taidepuusepän rakentamat pesät on suunniteltu sekä mehiläisiä että ihmissilmää varten. Vielä pesät odottavat mehiläisiään, mutta kerron lisää näiden erikoispesien kuulumisista, kunhan asia etenee.
Kaupunkitarhauksen pioneeri on Suomessa Akaan kaupunki, joka täysin suunnitelmallisesti lähti kehittämään mehiläistarhausta kaupungin mailla. Yhteensä kaupungissa on jo liki 300 pesää, tarhapaikkoja on 27. Akaa onkin nyt kehittynyt myös hunajakaupunkina ja ensi kesänä kaupunki järjestää hunajaviikot. Ohjelmaan mahtuu mm. hunajaristeilyä ja myöhemmin syksyllä Mesihölkkä.
Pesiähän riittää monissa muissakin kaupungeissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti