Mehiläispesä voi olla myös pihan koristus

Mehiläispesän ei ole pakko koostua päällekkäin ladotuista laatikoista, vaikka se onkin yleisin pesämalli. Vähän erilainen pesä tarjoaa toista näkökulmaa mehiläisten elämään, ja se toimii vaikka pihan koristuksena. Suurempaan hunajantuotantoon nämä pesät eivät sovi.



Reetta Niemelän ylälistapesä on maalattu Kalevalan henkeen.
"Lemminkäisen äiti herättää Lemminkäisen kuolleista hunajalla.
Se kuvaa mielestäni hienosti hunajan ja mehiläisten ihmettä", Niemelä sanoo.

Erilaisia niin sanottuja ylälistapesiä on käytetty maailmalla pitkään. Ylälistapesissä mehiläiset esimerkiksi rakentavat itse kennostonsa, toisin kuin yleisemmissä pesämalleissa, joissa mehiläisille laitetaan valmiiksi vahapohjukkeita.

Reetta Niemelällä on ollut mehiläisiä kymmenkunta vuotta, ja nyt hän kokeili ensimmäistä kesää ylälistapesää. Niemelä halusi tutustua toisenlaiseen hoitotapaan ja näyttää lapsille, mitä mehiläispesässä tapahtuu.

”Ylälistapesässä lapset pääsevät näkemään mehiläisten vuorovaikutuksen ja harmonian sekä aistimaan tunnelman", Niemelä sanoo.

Niemelä on kokenut ylälistapesän hoitamisen vaivattomaksi ja antoisaksi.
”Missään muussa pesässä mehiläiset eivät ole olleet näin rauhallisia. Toki erilainen pesämalli vaatii erilaista käsittelytapaa, mutta toisaalta pesää ei edes tarvitse käsitellä niin paljon. Ihan ensimmäiseksi mehiläispesäksi en tätä ehkä kuitenkaan suosittelisi.”

Monia mehiläishoitajia mietityttää ylälistapesän selvitytyminen talvesta. Littoisilla asuvalla Veikko Mustalahdella ylälistapesä on ollut kolmen talven yli. Kaksi ensimmäistä talvea meni hyvin, mutta viimeisin, pitkittynyt talvi toi esiin ylälistapesän huonoja puolia.

"Vaikka ruokaa oli, niin mehiläisten talvipallo ei päässyt siirtymään hunajan äärelle. Mutta kyllä pesä silti selvisi."

Ylälistapesää voi tarkkailla ikkunallisesta aukosta.
Aukosta näkee esimerkiksi sen, miten mehiläiset rakentavat kennostojaan.
Tässä kuvassa on Niemelän pesä ennen maalausta.

Ylälistapesässä on väliseiniä, joita
liikutetaan pesän kasvun mukaan. Pesä
voi tuottaa Suomessa noin 10 - 15 kiloa hunajaa.

Monet mehiläistarhaajat kokeilevat erikoisempiakin pesävirityksiä.  Yksi näistä on Martti Röyskön pieni narupesä.

"Tämän narupesän aihion löysin Jyskin alennusmyyntikorista”, Röyskö kertoo. Aihiota on varusteltu mehiläisille sopivaksi, ja kesän ajan Röyskö sai ihailla pienen pesän pörinää.



Röyskön pikkupesä roikkui kesän
ajan pihapiirissä.

”Olen miettinyt, toimisiko palvelu, jossa mehiläishoitaja toimittaisi kotipuutarhurin omenapuuhun roikkumaan tällaisen pikkupesän. Sitä voisi seurata kesän ajan, ja syksyllä mehiläishoitaja hakisi pesän pois. Silloin kesähoitaja voisi saada maistiaisia kennohunajana oman puutarhan hunajista."

Röyskön pesä ei selviydy talvesta, joten nyt syksyllä pesä on jo purettu.



Mehiläiset tarvitsevat tietysti myös vettä.
Röyskö rakensi pesänsä yhteyteen juoma-automaatin.
Automaatin vieressä näkyy mehiläisille tehty kulkuaukko.

Röyskö tarkkaili pesän kehittymistä kesän aikana.
Tässä kuvassa tarkistetaan pesää heinäkuun alussa.

 

Kuvat: Reetta Niemelä ja Martti Röyskö