maanantai 13. heinäkuuta 2015

Auts, mehiläinen pisti!

Otsani pistokohta jonkin
aikaa tapahtuneen jälkeen.
Tuon isommaksi paukama ei
kasvanut, joten muistutti
lähinnä finniä.
Sekä minä että tänä lapseni saimme kesäkuussa mehiläisiltä pistot. Kummallekaan siitä ei jäänyt suurempia jälkiä eikä traumoja, mutta onhan ötökän piikin saaminen ihoon aina hieman ikävä kokemus.

Miksi mehiläiset pistivät? Koska molemmissa tilanteissa olivat uhattuina meidän taholtamme. Yleensähän mehiläiset ovat rauhallisia eivätkä pistä, elleivät koe sitä välttämättömäksi.


"Kivi pisti!"

Pian kolme vuotta täyttävää lastani mehiläinen pisti juhannusaattona helsinkiläisen kahvilan rantakivillä. "Kivi pisti!", parahti lapsi isälleen, ja isänsä havaitsi kuolevan mehiläisen kivellä. He tulivat luokseni ja nappasin piikin pojan kämmenestä pois.

Mitään varsinaista turvotusta pistos ei aiheuttanut, eikä lapsi enää parin tunnin päästä itse edes muistanut, kumpaan käteen pisto tuli. Mutta mehiläinen siis oli oletettavasti tullut rantaan juomaan ja lapsi heilautti epähuomiossa mehiläisen päälle kätensä. Lähimmät mehiläispesät sijaitsevat paikalta parin sadan metrin päässä.

Ajattelematonta huitomista

Minä sain piston pesävierailu päätteeksi. Olin riisunut suojapuvun pois päältäni ja seisoin juttelemassa muiden kanssa. Tunsin otsallani jotain, ja vaistonvaraisesti ja ajattelematta sipaisin kädelläni.

Virhe! Sehän oli mehiläinen, joka ei tykännyt huitomisestani.

Pisto ei tuntunut kovin paljon itikan puremaan pahemmalta. Mielestäni paarmojen puremat ovat olleet ikävämpiä. Toinen henkilö nappasi heti piikin pois, ja poistuin pikaisesti pesien läheisyydestä.

Tällä kertaa mukana oli kyypakkaus. Nappasin tabletit, jotta otsaani ei kasvaisi valtavaa pattia. Muutaman päivän ajan pistoskohdassa oli pieni paukama.

Pisto voi olla myös jopa hengenvaarallinen, jos on allerginen. Mutta kannattaa muistaa, että mehiläis- ja ampiaismyrkky ovat sen verran erilaisia, että jos on allerginen toiselle, niin toiselle ei välttämättä olekaan. 

Mehiläinen kuolee pistäessään ihmistä

Jos ei ole varma, oliko pistäjä mehiläinen vai ampiainen, niin kannattaa katsoa, mitä ötökälle käy pistämisen jälkeen: ampiainen ei pistämiseen kuole, mutta mehiläisen piikki jää ihmisen ihoon kiinni, peräpää repeytyy ja mehiläinen menehtyy.

Ihoon jäänyt piikki kannattaa poistaa heti. Näin minimoituu myrkyn määrä.

Jos pisto tulee herkkään kohtaan, esimerkiksi kaulaan tai kasvoihin, niin kyypakkaus voi olla hyvä ottaa. Tietysti ylipäätään pitää seurata tilannetta, koska joskus reaktiot voivat olla hyvin voimakkaita ja vaatia lääkärissä käyntiä.

Mehiläistarhaaja joutuu tottumaan ajatukseen pistoista. Osa allergisoituu mehiläismyrkylle, monet taas siedättyvät, totesi Ilkka Annala väitöskirjassaan vuonna 1999. Siedättynyt ryhmä ei ole moksiskaan, jos tulee piikki tai pari. Allergiset sen sijaan suojautuvat hyvin pesäkäynneillä ja kuljettavat lääkettä (kuten Epipen) mukanaan tai lopettavat mehiläishoidon riskien vuoksi.


1 kommentti:

  1. Onneksi nyt loppukesällä on ollut paljon pörriäisiä: Mehiläisiä ja kimalaisia. Viime vuosina niitä on ollut tosi vähän. Sen sijaan on ollut mahdottomia ampiaisvuosia. En tiedä, onko näillä asioilla yhteyttä. Minusta on mukavaa, että mehiläisissä näkyy paljon tätä tummempaa maatiaisporukkaa vaaleamman, ehkä ammattitarhattujen, lisäksi.

    VastaaPoista