Akaan Hunajahulinoilla vietettiin makea päivä

Akaan Hunajaviikkojen päätapahtumaa, Hunajahulinoita, vietettiin lauantaina Toijalan torilla. Olin itse paikalla puhumassa tällä viikolla julkaistavasta Hunaja-kirjastani. Samalla ehdin kiertää tapahtumaa ja jutella monen hunajakauppiaan kanssa.

Kuten aiempinakin vuosina, niin myös nyt julistettiin Vuoden kuhnuri. Tänä vuonna tunnustuksen sai kansalaisopiston pitkäaikainen rehtori Risto Nieminen. Kuhnurin määritelmänä on ollut positiivinen taustatyö sekä yhteishengen luominen kaupungissa.

Toijalan Eräveikkojen partiolaisryhmästä löytyy myös vankkaa
mehiläishenkeä. Mehiläinen-joukko pörräsi myös
Hunajahulinoilla. Kuvassa keskellä Akaan kaupunkitarhauksen
kehittäjä Risto Niilimäki ja puolisonsa Marita. Marita on
myös neulonut kuvassa näkyvät hienot päähineet.

Toijalan torilla oli lauantaina
myynnissä runsaasti hunajaa.
Akaalaisen Kuhavuoren tilan
(Facebook-sivu)
tiskiltä löytyi niin hunajaa
kuin muita tuotteita. Perheen tytär
oli tehnyt myyntiin myös suloisia
mehiläismagneetteja.

Mehiläisteemaa näkyi myös monissatorilla vierailijoiden asuissa.

Kalevi Mettälä oli yksi monista hunajaa myyneistä tarhaajista.
Vaikka hunajan keskisato jää tänä vuonna tavallista pienemmäksi,
niin Tampereen seudulla kuulemma monet saavat silti kohtuullisen sadon.

Akaa arvostaa pölyttäjiä

Suomen Hunajapääkaupungiksi julistautuneessa Akaassa käynnistyvät tänään Hunajaviikot. Siellä on siis
tarjolla paljon hunajiin ja mehiläisiin liittyvää menoa ja tapahtumaa.

Hunajaviikkojen päätapahtuma, Hunajahulinat, järjestetään lauantaina 29. elokuuta Toijalan torilla. Siellä on markkinameininkiä ja monenlaista ohjelmaa.

Kannattaa tulla paikalle esimerkiksi hankkimaan hunajaa ja moikkaamaan minua, sillä olen puhumassa tapahtumassa ainakin n. klo 12. Tällöin toivottavasti pidän käsissäni myös painotuoretta Hunaja-kirjaani: kirjan virallinen julkistaminen on siirtynyt syyskuun alkuun, mutta pidetään peukkuja, että saan kirjaa edes pari kappaletta tällä viikolla.

Hyvä vihersuunnittelu ja -hoito tukevat kaupunkialueen pölyttäjiä

Akaassa siis pörrää iso joukko hunajamehiläisiä. Mehiläiset ovat tulleet jo paikkakuntalaisille tutuiksi ja Akaan hunajainen imago saanut mainetta ja kunniaa. Mehiläisten pölytysalueet kattavat kaikki kolme keskustataajamaa (Viiala, Toijala, Kylmäkoski). Eri tarhaajien mehiläistarhoja on noin 40 ja niissä asuu yli 20 miljoonaa mehiläistä.

Toki myös luonnon pölyttäjillä on tärkeä rooli niin Akaassa kuin muualla. Akaassa pölyttäjiä ja muita hyönteisiä palvelevat esimerkiksi hoitamattomat niityt ja Terisjärven luonnonsuojelualue.  

Kaupunginpuutarhuri Heli Laineen mielestä esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden ja hyönteismyrkkyjen minimointi on osa järkevää viheralueiden hoitamista.

”Lähtökohtana on tietysti se, että valitaan sellaisia istutuksia, jotka eivät ole alttiita tuhohyönteisille tai kasvitaudeille. Jos ötököistä tulee harmia, niin ei niitä sitten myrkyilläkään ryhdytä torjumaan.”

Akaassa kasvinsuojeluaineita joudutaan käyttämään jättiputkien torjuntaan. Sen sijaan esimerkiksi tiealueiden kiveysten hoidetaan harjaamalla.

”Torjunta-aineiden käyttö maksaa aikaa ja rahaa. Lisäksi aineiden minimointi on myös luonnon kannalta järkevää", Laine toteaa.

Kuvat: Akaa.fi

 

Mehiläisteemaista retkeilyä Helsingissä: härkäpapuja, kaupunkihunajaa ja Oopperan pesiä

Mehiläishoitajain liitto SML järjesti eilen keskiviikkona perinteisen sidosryhmäpäivän. Kyseiseen päivään kutsutaan ihmisiä ja organisaatioita, joiden kanssa liitto on vuoden mittaan ollut yhteistyössä. Näin jaamme mehiläistietoa konkreettisesti heille, jotka jollain tavalla työssään alamme kohtaavat.

Tänä vuonna päivän teemoja olivat pölytys ja kaupunkitarhaus.

Pölytysteemaa käsiteltiin Helsingin yliopistolla, jossa on käynnissä härkäpavun pölytyskoe. Lisäksi nostettiin esiin mansikan ja vadelman harmaahomeen biologinen torjunta.

Kaupunkitarhauksen merkeissä käytiin Dodo ry:n Kääntöpöydällä Pasilassa sekä Oopperan mehiläispesillä. Samalla päästiin herkuttelemaan hunajaisilla ruuilla ja hunajalla.

Vastuullinen tutkija Fred Stoddard kertoi, miksi
härkäpapu ylipäätään kiinnostaa. Kotimaista kasviproteiinia
olisi  suotavaa saada niin ihmisravinnoksi kuin eläinrehuksi.
Jos härkäpavun käyttö ihmisravintona kasvaisi,
niin myös hinta nousisi ja viljely olisi kannattavampaa.
Härkäpavusta kehitellään tällä hetkellä
monenlaisia elintarvikkeita.

Dodo ry:llä on mehiläispesiä Pasilassa ratapihalla
Kääntöpöydän yhteydessä. Pesien hoidosta
vastaa Lasse Tarkiainen.

Kääntöpöydällä saatiin ruokaa, jonka aineksista osa
oli Kääntöpöydän omilta viljelmiltä.
Mukana oli myös härkäpapuja ja hunajaa.

Kääntöpöydän kasvihuoneessa mehiläishoidon
neuvoja Ari Seppälä kertoi mehiläisalan
viimeisimpiä kuulumisia. Hunajasato jää nyt
tavanomaista heikommaksi. Lisäksi parveilu
oli tänä kesänä voimakasta ja toi lisätyötä
tarhaajille.

Kansallisoopperassa oma hunaja maistuu
mm. väliaikatarjoiluissa. Näitä herkkuja
päästiin maistamaan myös retkellä.
Herkullista juotavaa kaataa kuvassa Oopperan
ravintolapalveluista vastaavan Kanrestan Anuliina Pineda.

Pienessä purkissa Oopperan pesien viimevuotista hunajaa,
isosssa purkissa hunajaa tältä vuodelta. Vaikka pesät
ovat samassa paikassa, niin mesikasvit ovat sen verran erilaisia
eri vuosina, että hunajakin on väriltään erilaista.
Taustalla näkyvät pesiä hoitavat Tuula Lehtonen SML:sta
ja Niina Kangas. Kolmas kaveriporukan tarhaaja
on Lauri Reuter.

Mehiläispesien näkeminen lähietäisyydeltä on yleensä
lähes kaikkien mielestä todella kiinnostavaa.
Oopperan pesillä Ari Seppälä nappasi kiinni kuhnurin
ja esitteli vauhdikkaasti kuhnurin elämänvaiheita aina
häälentoon asti. Kuhnurilla ei ole pistintä, joten se ei
voi pistää, ja sen elämän tarkoitus on päästä
häälennolle parittelemaan kuningattaren kanssa.
Tosin useimmat kuhnurit eivät koskaan sitä pääse kokemaan.

Rikkaruohomyrkkyjen käyttö tavallista Helsingissä: huoltoyhtiöt suihkivat mm. Roundupia

Teksti on siirretty jonkin verran muokattuna kirjoittajan, Mari Koistisen, omaan Kulutusjuhla-blogiin.

Villivadelmat ovat mainio sesonkiherkku: kokeile mm. halloumisalaattiin ja pannukakun kanssa

Olen kohta parin viikon ajan nauttinut kotimme läheltä löytyvästä, reilusta vadelmasadosta. Kun mainioita, makeita marjoja saa muutaman sadan metrin etäisyydellä omasta kodista reilusti ja joka päivä, niin tilanne on tietysti pakko hyödyntää.

Vadelmasato on siis ainakin Helsingin Meilahdessa erinomainen. Tästä päätellen myös pölyttäjiä on riittänyt alkukesällä hommiin, ja säät ovat edelleen suosineet vadelmien kehittymistä. Kohtaamani vadelmat ovat monessa puskassa myös kookkaita.

Vadelmat ovat hyviä sellaisenaan, mutta sopivat myös niin aamu- ja välipaloille kuin ruokiin. Ja tietysti hunajan kera! Myös pakastimeen olen laittanut muutaman rasiallisen vadelmia hunajan kera.

Tässä muutama vadelmainen vinkki.

Pehmeää, mietoa rahkaa tai jogurttia, vadelmia ja hunajaa.

Paistettua halloumia, salaattia, couscousia, vadelmia, öljyä,
avomaankurkkua, hunajaa ja mustapippuria
sekä hieman tuoretta basilikaa.

Jogurttipirtelö eli surauta sekaisin n. 5 dl vaniljajäätelöä,
2 dl maustamatonta jogurttia, 2 - 3 dl vadelmia ja 1 - 2 rkl hunajaa.
Ohenna tarvittaessa maidolla.

Pannukakku, jäätelö, vadelmat ja hunaja.

Elokuussa mehiläistarhaajat linkoavat ja pakkaavat hunajasatoa, joten jos haluat uuden sadon juoksevaa hunajaa vadelmaherkutteluun, niin kysäise tarhaajalta nyt.

Muistathan, että suomalaiset hunajat yleensä kiteytyvät nopeasti, joten juoksevina säilyvät vain tietyt lajihunajat. Siksi luontaisesti juoksevaa hunajaa myydään yleensä vain heti satokauden päätteeksi. Jos haluaa nauttia läpi talven kotimaista, juoksevaa hunajaa, niin hunajan voi pakastaa: sulattamisen jälkeen hunaja on taas juoksevaa.

Jos hunaja on kiteytynyt kovaksi, niin sen voi lämmittää varovasti juoksevaksi esimerkiksi vesihauteessa.

Tarhaaja Paula Keinänen haastattelussa: "Nuoruuden toive omista mehiläisistä toteutui"

Viime vuosina on yhä useammat uuden mehiläistarhaajat olleet naisia, ja myös tarhaajien keski-ikä on laskussa. Yksi tuore tarhaaja on kuopiolainen Paula Keinänen, jonka luona vierailin heinäkuussa.

Keinänen kiinnostui mehiläisistä jo nuorena, mutta omat, ensimmäiset mehiläispesänsä hän hankki vasta viime vuonna. Tavoitteena on kasvattaa tarhausta niin, että siitä tulisi sivuansio ja kesätyö perheen kolmelle lapselle.

Työterveyslääkärinä päätyönään toimiva Keinänen opiskelee nyt myös mehiläistarhaajan ammattitutkintoa. Lääkärikoulutus antaa hyvän pohjan erikoistua mehiläispuolella hieman erikoisempiin osa-alueisiin: Keinästä nimittäin kiinnostaa mehiläisten keinosiemennys (kyllä, luit oikein: mehiläisiäkin voi keinosiementää).

Videolta kuuluu lisää Paula Keinäsen mietteitä  ja näkee, miten Keinänen touhuili pesillä viisivuotiaan tyttärensä kanssa.

Videon lopussa vilahtaa myös vaa'alla varustettu mehiläispesä. Tarhaaja voi näin seurata pesän painon muutosta eli kun paino nousee, niin kertyy hunajasatoa. Useilla tarhaajilla on myös SML:n vaakapesiä, joiden tilannetta voi seurata netin kautta. Vaakapesien avulla saadaan alustavaa tietoa koko maan hunajasadon kehittymisestä.