Mehiläisvahakynttilä tuo ekologisempaa jouluvaloa

Pyörähdin tänään Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla. Pienten syömisten lisäksi ostin mehiläisvahakynttilöitä, joita myytiin Helsingin Seudun Mehiläishoitajien kojulla.

Viime viikolla uutisoitiin tanskalaistutkimuksesta, jonka mukaan kynttilöiden polttaminen saastuttaa huoneilmaa.Tanskalaisen uutisoinnin perusteella näyttäisi minun kielitaidollani siltä, että nyt oli tutkittu steariinikynttilöitä.

On siis vaikea tietää, koskeeko sama ilman pilaantuminen myös mehiläisvahakynttilöitä. Mutta näin tavisnäkemyksellä haluan tietysti uskoa, että mehiläisvaha ei ole ainakaan yhtä paha (jos jollakin on vankkaa tietämystä tästä, niin otan mielelläni kommentteja vastaan).

Nimittäin ovathan kynttilöiden alkuperät hyvin toisentyyppisiä. Steariini valmistetaan eläinrasvasta, parafiini taas on maaöljyn tislauksen sivutuote.

Mehiläisvaha on mehiläisten pesäkennojen rakennusaine. Siihen ei siis tarvita samanlaisia ympäristöä rasittavia toimenpiteitä kuin steariiniin tai parafiiniin, vaan se syntyy mehiläishoidon tuotteena.

Koska minua askarrutti, mitä eri väristen kynttilöiden väriaine mahtaa olla, niin soitin Lahtisen vahavalimoon, joka valmistaa ja myy mm. mehiläisvahatuotteita.

Selvisi, että valkoiset kynttilät ovat valkaistua mehiläisvahaa. Värjättyjen väriaineena käytetään tavallista synteettistä kynttilävärijauhetta.

Mehiläisvaha on luonnostaan kellertävää tai ruskehtavaa, joten sen väriset kynttilät ovat siis usein "luonnontilassaan" ja sisältävät ainoastaan mehiläisvahaa (ja tietysti sen sydänlangan).

Kynttilöitä varten myydään esimerkiksi askartelukaupoissa mehiläisvahalevyjä, joista on helppo askarrella valoa jouluun. Mehiläisvahaa myydään myös pelletteinä, joista voi muottien avulla valmistaa kynttilöitä.

Mutta kaltaiseni laiska askartelija siis ilahtuu, kun mehiläisvahakynttilöitä saa valmiina. Mehiläisvaha on kalliimpaa kuin steariini tai parafiini, joten luonnollisesti kynttilöiden hintakin on korkeampi.

Helsingin Seudun Mehiläishoitajilla hinta oli silti hyvin kohtuullinen: pitkät kynttilät maksoivat 2 e/kpl.

Lisäys seuraavana päivänä:
Pieni määrä puhdasta mehiläisvahajätettä kelpaa HSY:n alueella biojätteisiin

Liisa kysyi minulta Twitterissä, mikä on mehiläisvahakynttiläjämän oikea paikka silloin, kun se muuttuu jätteeksi. Eli voiko sen laittaa biojätteeseen vai heitetäänkö sekajätteisiin.

Koska suoraan en osannut itse vastata, lähetin kysymyksen Helsingin seudun ympäristöpalveluiden jäteneuvontaan. Sain seuraavan vastauksen:

"Mikäli kyseinen kynttilä on tehty puhtaasti luonnontuotteesta (mehiläisvaha), se kelpaa biojätteeseen HSY:n jätehuollon alueella, vaikka maatuminen kestääkin kauan. Jos kynttilöiden määrä on suuri, voi hidas maatuminen aiheuttaa ongelmia HSY:n laitoksen kompostin laadussa. Eli pienet määrät ok, isot määrät joko energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Kaikkein paras olisi, jos kynttilänpätkät voisi valaa uudeksi kynttiläksi!"