torstai 21. helmikuuta 2013

Neonikotinoidit ovat tapetilla koko EU:ssa. Mutta mitä ne ovat?


Mehiläiset pölyttävät rypsi- ja rapsipeltoja, joissa käytetään neonikotinoideja.
Mehiläisalan ykköspuheenaihe ovat nyt neonikotinoidit. Ne aiheuttavat suurta huolta tarhaajien keskuudessa, syystäkin. Onkin siis paikallaan kirjoittaa tilannekatsaus aiheen tiimoilta. Vaarallisimpien neonikotinoidien kiellosta tärkeimmillä mesikasveilla piti päättää EU-komissiossa ensi viikon maanantaina. Kokous kuitenkin peruttiin ja päätös siirtynee ainakin maaliskuulle. Tähän mennessä (21.2.) Suomen hallitus ei ole muodostanut selkeää kantaa aiheesta, tai ainakin se on Ykkösaamun  haastatteleman Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan "sekava". Aihe aiheuttaa ristiriitaista keskustelua mm. sen vuoksi, että neonikotinoideja käytetään mm. rypsin ja rapsin peittaukseen, ja nämä ovat Suomessa paljon viljeltyjä öljy- ja valkuaiskasveja.

Mutta mitä ovat neonikotinoidit? Keskustelu kiihtyy mediassa ja netissä, tässä hieman taustatietoa helpottamaan uutisten seuraamista.
  • Neonikotinoidit ovat kemiallinen ryhmä, joita käytetään kasvinsuojeluaineissa tehoaineina
  • Käyttö: lehtinesteitä imeviä hyönteisiä vastaan (esim. kirvat ja kirpat)
  • Nikotiinin kaltainen hermomyrkky, joka halvaannuttaa/tappaa hyönteisen
  • Ovat systeemisiä aineita, eli vaikutus ulottuu koko kasviin (juuri, lehdet, mesi, siitepöly)
  • Suomessa on käytössä viittä eri neonikotinoidia: asetamipridia, klotianidiinia, imidaklopridia, tiaklopridia ja tiametoksaamia
  • Näistä mehiläisille ja kimalaisille vaarallisiksi on havaittu tiametoksaami, imidaklopridi ja klotianidiini
  • Osa neonikotinoideista aiheuttaa mehiläisille suunnistuskykyjen katoamista, kimalaisilla on havaittu kuningatarten tuoton vähenemistä ja kasvun hidastumista
  • Tukesin sivuilta haettuna neonikotinoideja löytyy Suomesta yhteensä 19 tuotteesta (peittaus-, ruiskutus ja raekäytössä)
  • Aineita on myös kotitalouskäytössä
  • Neonikotinoideille ei ole olemassa korvaavia aineita 
Aineita käytetään monilla muillakin kasveilla kuin rypsillä ja rapsilla. Kasvilista on seuraava: rypsi, rapsi, sokerijuurikas, syysvehnä, ruis, herne, peruna, omena, päärynä, luumu, erilaiset marjat, kasvihuoneissa kurkku, tomaatti, paprika ja koristekasvit sekä erilaiset taimet. Eli todella monin paikoin käytettyjä aineita.

Aiheeseen perehtyessäni oli kauhistuttavaa huomata, kuinka huonot mehiläis - ja pölyttäjävaroitukset kasvinsuojeluaineiden tuoteselosteissa on. Kaikista neonikotinoideja sisältävistä tuotteista vain neljällä oli mehiläisvaroitus ja niissäkin ne olivat, totta puhuakseni, hyvin mitättömät. Esimerkiksi, vaikka pakkauksessa varoitetaan, ettei ainetta saa käyttää mehiläisen lentoaikaan, ei kerrota sitä, mikä tämä lentoaika on. Kasveja ei ikinä tulisi ruiskuttaa päiväaikaan, kun mehiläiset pölyttävät kukkia, vaan kasvinsuojelutoimenpiteet tulisi tehdä aina yöaikaan mehiläisten ollessa pesissään.

Ennen kuin neonikotinoidit mahdollisesti kielletään, tulisi kasvinsuojeluaineiden pakkausmerkintöihin tehdä täysremontti mehiläisten ja muiden pölyttäjien hyväksi.

Missä on mehiläistutkimus?

Neonikotinoideissa on vielä hyvin monta tutkimatonta asiaa. Vaikutusta luonnonpölyttäjiin ei tiedetä. Epäselvää on myös se, kuinka aineet leviävät luonnonkasveihin tai millaisia yhteisvaikutuksia aineilla on. Miten aineiden kulkeutuminen pesään vaikuttaa toukkiin ym. ja pesäkokonaisuuteen, on myös suuri huolenaihe.

Onkin todella harmillista ja mielestäni erikoista, että Suomessa ei ole tällä hetkellä mehiläistutkimusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT lakkautti mehiläistutkimuksensa, eikä mehiläisalalla ole tällä hetkellä resursseja tutkia yksityiskohtia. Tutkimukseen tulisikin ehdottomasti panostaa - nyt enemmän kuin koskaan! Suomen Mehiläishoitajain Liiton tietoon on tullut joitain epäilyttäviä pesäkuolemia, mutta asiaa ei ole voitu tutkia. SML on tähän mennessä tehnyt kirjallisuusselvitystä neonikotinoideista ja aikoo tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä Ruotsin tutkijoiden kanssa.

Viranomaisten on suojeltava meille välttämättömiä pölyttäjiä.

Pieni mutta mittaamattoman arvokas mehiläinen.

4 kommenttia:

  1. Kotitalouksille imidaklopridia on myynnissä esim. muurahaistorjuntatuotteissa. Yritä välttää!

    VastaaPoista
  2. Hunajaluotsi Oy aloittaa kevään kuluessa omana ja opinnäytteeksi tarjottavana työnä vertailevan tutkimuksen mehiläispesien menestymisestä luomutuotetun (ilman neonikotinoideja toteutettu viljely) ja tavanomaisen öljykasvituotannon (neonikotinoideilla peitattu siemen) lohkoilla pidettävien mehiläistarhojen menestyksen (performance) seurannan. Tutkimuksessa käytetään kansainvälisessä COLOSS yhteistyössä kehitettyjä tieteellisiä mehiläispesien arviointimenetelmiä. Tavoitteena on seurata sitä vaikuttavatko satoalueella käytetyt neonikotinoidit mehiläispesän hyvinvointiin. Samalla on myös mahdollista kerätä näytteitä mehiläisten ruuasta ja seurata muiden pölyttäjien määrää sekä pölyttäjien vaikutusta öljykasvien sadon määrään ja laatuun koealueilla. Etsimme parhaillaan yhteistyökumppaneita tämän työn toteutusta varten. www.hunajaluotsi.fi

    VastaaPoista
  3. Hei Lauri! Onko tutkimuksesta jotain tuloksia nähtävillä jossain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alustavia tuloksia on esitelty mehiläishoitajien Talvipäivillä. Kannattanee kysyä asiasta Laurilta sähköpostilla lauri.ruottinen(AT)hunajaluotsi.fi

      Poista