maanantai 28. huhtikuuta 2014

Terveystuotteena markkinoitu manukahunaja on usein väärennettyä

Manukahunajille on määritelty UMF-arvo.
Keskivertona "aktiivisuuden asteena"
pidetään UMF-arvoa 10.
.

Uusiseelantilainen manukahunaja on noussut maailmanmaineeseen tutkittujen terveysvaikutusten ansiosta. Hunajan arvostus valitettavasti aiheuttaa sen, että maailmalla myydään jopa kuusinkertaisesti enemmän manukaksi väitettyä hunajaa kuin mitä Uusi-Seelanti tuottaa.

UMF-arvo: manukahunajan antibakteerisuuden aste

Mehiläiset valmistavat tätä arvostettua ja kallista hunajaa manukapuun medessä. Mikä manukahunajasta tekee niin erikoisen haluttua?

Syynä ovat manukahunajan antibakteeriset ominaisuudet. Niitä on tutkittu paljon, ja manukahunajille on laadittu UMF-arvo (Unique Manuka Factor). Kuten kaikissa hunajissa, niin myös manukassa koostumus vaihtelee esimerkiksi pesien sijainnin mukaan. Manukahunajaksi luokitellun hunajan tulisi sisältää vähintään 70-prosenttisesti manukan siitepölyä, ja loput siitepölyt voivat siis olla peräisin muista kasveista.

Manukahunajaan liitetään siis vielä vahvemmin erilaisia terveysominaisuuksia, mm. haavojen parantamista ja flunssan hoitoa, kuin muihin hunajiin. Sitä myös käytetään lääketeollisuudessa esimerkiksi haavanhoitotuotteiden ainesosana.

Purkkien tekstit hämäävät kuluttajia

Mutta se, että purkin kyljessä on joku luku ja teksti, joka vakuuttelee tuotetta tehokkaaksi manukahunajaksi, ei todellakaan takaa, että purkissa on superhunajaa. UMF Honey Association testasi 73 manukaksi väitettyä hunajaa, joista suurin osa (41) ei osoittanut minkäänlaista väitettyä antibakteerisuutta.

Suuri osa kuluttajista ei edes tiedä, mitä UMF-arvo tarkoittaa: kun purkin kyljessä on jokin numero, niin se jo vakuuttaa monet. Tietysti manukaksi väitettyä hunajaa myydään vahvoilla terveysmielikuvilla.

Niinpä uusiseelantilaiset manukahunajan tuottajat pyrkivät nyt kampanjoimaan oman tuotteensa puolesta. Manukapuita on istutettu tietyille alueille, jotta voitaisiin varmistaa, että mehiläiset todella keräävät metensä nimenomaan manukasta. Lisäksi erilaisilla kampanjoilla yritetään saada kuluttajat tietoiseksi siitä, miten aito manukahunaja on merkitty.

Manukahunajaa myydään yleisesti myös Suomessa. Pienen purkin hinta on helposti kymmeniä euroja, ja kilohinnat kohoavat esimerkiksi Ruohonjuuren manukahunajilla yli sataan tai kahteensataan euroon.

Lisää hunajien antibakteerisuustutkimusta tarvitaan: seuraava hitti esimerkiksi kanervahunaja?

Tietysti näin kotimaisen hunajan puolestapuhujana kehotan vakavasti harkitsemaan, kannattaako laittaa rahansa manukahunajaan (tai manukahunajaksi väitettyyn tuotteeseen) vai johonkin edullisempaan, lähellä tuotettuun hunajaan.

Suomalaistutkimuksessahan on äskettäin saatu näyttöjä siitä, että ainakin horsma-, tattari- ja kanervahunaja ovat sellaisia, että niissä on merkittävää antimikrobista aktiivisuutta. Lisäksi taannoin uutisoitiin hevosten haavojenhoitoa käsitelleestä tutkimuksesta, jossa skottilainen kanervahunaja vaikutti vähintään yhtä tehokkaalta kuin manukahunaja.

Mutta tietysti tarvittaisiin paljon lisätutkimuksia, jotta eri hunajien vaikutuksista saataisiin täsmällisempää tietoa. Oleellista on ymmärtää, että hunajien antibakteerisuudessa voi olla paljon eroja. Erot syntyvät suurelta osin mehiläisten käyttämistä mesikasveista, ja tietysti hunajan käsittely (erityisesti kuumennus) voi merkittävästi heikentää hunajan laatua.

 (Tekstissä linkitettyjen sivujen lisäksi lähteenä käytetty mm. Deutches Bienen Journal 4/2014 -lehden artikkelia.)

Iso-Britannian elintarvikeviraston eräässä testissä vain
yksi viidesta manukahunajsta täytti standardit ja
osoitti merkittävää aktiivisuutta bakteereja vastaan.
Kyseinen hunaja oli Comvitan eli tämän saman merkin,
jonka purkki löytyy myös toimistoltamme. Comvita
on suurimpia (tai suurin) manukahunajan tuottaja.




5 kommenttia:

  1. Nyt seuraa tyhmä kysymys, anteeksi - mutta onko antibakteerisuus aina lähtökohtaisesti toivottava ominaisuus, ja jos on, miksi? Onko antibakteerinen vaikutus sellaista, joka kohdistuu nimenomaan vain haitallisiin bakteereihin, ja pitääkö vaikutuksen etuja nauttiakseen syödä hunajaa vai läästiä sitä vaikkapa haavan päälle?

    Lisäksi, onko antibakteerinen tuote myös jotenkin antiviraalinen (jos tätä sanaa nyt enää voi ymmärtää muutoin kuin sosiaalisen median kontekstissa) vai miten se muutoin estää usein virusperäisiä flunssia?

    Lähtökohtaisesti siis kyllä fanitan hunajaa, etenkin kotimaista, en vain oikein tajua tätä antibakteerisuusasiaa - pesuaineissa kun sitä tunnutaan pitävän usein huononakin, enkä ymmärrä, miksi se hunajassa olisi sitten hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liina, ei lainkaan tyhmä kysymys! En itsekään ole asiantuntija näissä antimikrobisuusaiheissa, mutta yritän nyt vähän käsitellä aihetta sen perusteella, mitä itse ymmärrän.

      Hunajissa tämä antibakteerisuuden kirjo on luonnollisesti laaja. Jotkut hunajat ovat tehokkaita tiettyihin bakteereihin, toiset taas toisiin. Tutkimuksissa on tietysti keskitytty sellaisiin bakteereihin, jotka ovat terveyden kannalta haitallisia. Siksi tutkimukset ovat esim. haavojen hoitoon tai ruokamyrkytysten estoon ("natural unheated honey has some broad-spectrum antibacterial activity when tested against pathogenic bacteria, oral bacteria as well as food spoilage bacteria", http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3609166/).

      Haavojenhoidossa hunajaa nimenomaan laitetaan siihen haavaan. Tähän tarkoitukseen löytyy myös hunajapohjaisia voiteita. Itse olen levitellyt hunajaa esim. pienille palovammoille. Lisää tietoa: http://www.hunaja.net/hunajaa-terveydeksi-ja-kauneudek/hunaja-haavojen-hoidossa/

      Jos sitten hunajaa haluaa kokeilla esimerkiksi yskään, niin sitten sisäisesti esim. teelusikallinen sellaisenaan.

      Pesuaineissahan ajatellaan, ettei kodissa ylipäätään ole sellaista määrää bakteereja, että niitä tarvitsisi erikseen yrittää tappaa, ja on pelkona, että jos antibakteerisia aineita suihkitaan kaikkialle, niin bakteereista siedättyvät myös antibiooteille. http://yle.fi/uutiset/yhdysvaltojen_terveysviranomaiselta_varoitus_antibakteerisissa_saippuoissa_saattaa_piilla_terveysriskeja/6988201

      Ihmiskehon bakteerit lienevät sitten vähän erilaiset. Mutta tokihan lääketeollisuudessakin on puhuttu siitä, miten bakteerit kehittyvät vastustuskykyisiksi. En osaa tältä omalta maallikkopohjaltani sanoa, miten hyvin bakteerit sitten voisivat kehittää vastustusta hunajaa vastaan. Kai sekin ajankuluessa tapahtuisi, jos jokin hunajan tietty ainesosa lanseerattaisiin nimenomaan jonkin bakteerin tappajaksi: luonto taitaa toimia niin, että bakteeritkin aina kehittävät vastustuskykyään.

      HUnajan tehosta flunssien estäjänä lienee eri teorioita, mutta en muista, että suoraan olisi tieteellistä näyttöä siitä, että vitusflunssaa voisi estää hunajalla. Moni toki näin uskoo, mutta tärkeämpää lienee se käsien pesu. Flunssankin kohdalla hunajat tehot ovat käsittääkseni sinne bakteerien tuhoamisen puolelle.

      Vielä Kaisa Kähärän katsauksesta hunajaan:
      "Antibakteerisia yhdisteitä puolestaan ovat flavonoidit pinosembriini, pinobanksiini, krysiini ja galangiini. Muita antibakteerisia yhdisteitä hunajassa ovat myös hapot kuten glukonihappo, sitruunahappo, omenahappo, bentsoehappo syringiinihappoja fenyylihappo ja eri
      happojen johdannaiset.
      Hunajan päivittäiset käyttömäärät ovat varsin vä
      häiset ja esimerkiksi Suomessa hunajaa käytetään
      n. 1,3 g/vrk henkilöä kohti. Alhaisilla käyttömäärillä huna
      jan antibakteeriset ja anti
      oksidatiiviset ominaisuudet ja vaikutukset
      jäävät varsin vähäisiksi. " http://www.sisa-savonseutuyhtyma.fi/www/fi/materiaalit_ja_julkaisut/elintarvikekehitys/Hunajan-terveellisyystutkimus.pdf

      Mutta kuten sanottu, en todellakaan ole asiantuntija tällaisissa bakteerikysymyksissä, joten jatkan tiedonhankintaa!

      Ja hunajan käytöllehän on monta hyvää syytä. Itse en miellä tärkeimmäksi näitä terveyskysymyksiä, vaan arvostan hunajan makua, monipuolisuutta ruuanlaitossa sekä mehiläisten positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

      Poista
    2. Tänks! Selvittelin asiaa sitten itsekin enemmän - jossain esimerkiksi arveltiin, että antibakteerisesti vaikuttavalla hunajalla voitaisiin ehkä parantaa lihatuotteiden säilyvyyttä. Sinänsä mainio ominaisuus, vaikka toisaalta ruokamyrkytystä aiheuttavia bakteereita ei ehkä voi ehkäistä vetäisemällä hunajaa jokaisen aterian päälle :D

      Ja kuten sanottua, fanitan hunajaa aika lailla samoista syistä kuin sinä - jos siitä jotain terveyshyötyjä tulee kaupan päälle, sen parempi. Mutta Uudesta-Seelannista niitä hyötyjä ei mulle tarvitse roudata :)

      Poista
    3. Joo, tuo lihatuotteiden säilyvyys liittyy noihin suomalaisiinkin hunajan antibakteerisuustutkimukseen, jossa havaittiin hunajan vaikutukset ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa C. pefringens -bakteeria vastaan. Antibakteerisia hunajia voisi mahdollisesti käyttää esimerkiksi lihatuotteissa suojaamaan niitä pilaantumiselta.

      http://luomu.fi/kirjoitus/suomalaisten-luomuhunajien-antibakteerinen-vaikutus/2/

      Poista
  2. eikö hunajaa kannata ottaa siis matkalle mukaan estämään vatsataudit ?

    VastaaPoista