Seuraa hunajasadon kehitystä netistä

Nyt tehdään hunajaa!

Mehiläispesissä kuhisee: kuningatteret munivat huimaa päivävauhtia ja kenttämehiläiset lentävät kukasta kukkaan mettä keräten. Kaikkein parhaalta hunajakesältä ei (tämäkään) kesä näytä, sillä luonto näyttää karkaavan mehiläisten alta. Jopa vadelma kukkii jo. Mehiläispesät eivät ehtineet lyhyeksi jääneen kevään aikana vahvistua huippukuntoonsa, joten meden kerääjien määrä ei vastaa kukintaa. Jos kukintavauhti jatkuu tällaisena, satokausi saattaa jäädä lyhyeksi. Toisaalta hunajasadon määrää on vielä mahdotonta ennustaa. Suomen suvi kun on arvaamaton...

Hunajaa kuitenkin kertyy pesiin, ja sadon kehitystä voivat kaikki seurata netistä. Voitte katsoa vaaoilla varustettujen mehiläispesien painonkehitystä paikkakuntakohtaisesti SML:n vaakapesäsivustolla. Tarhaajat merkitsevät sinne pesien painon ja mahdollisesti esim. satokasveja. Toivotaan, että käyrät pysyvät nousussa!

Löysitkö mehiläisparven?

Mehiläiset myös parveilevat paraikaa. Parvi on sadoista-tuhansista mehiläisistä koostuva "yhtenäinen mehiläispallo", joka etsii uutta pesäpaikkaa. Mehiläisparven voi löytää esim. puun oksalta miettimässä uutta asuinkoloa.

Parvi ei merkitse maailmanloppua, vaikka se saattaakin näyttää pelottavalta. Parveilu on mehiläisten luontainen tapa lisääntyä. Parveilevat mehiläiset eivät myöskään ole aggressiivisia: tarhaajan on helppo kopauttaa ne oksalta pesälaatikkoon. Jos löydät mehiläisparven, ota yhteyttä parvien kiinniottajiin. Varmista kuitenkin, että kyseessä on mehiläiset, eivätkä esim. ampiaiset (kts. kuva alla).

Mehiläistarhaajatkin haluavat estää parveilun ja saada parven takaisin talteen, koska pois lentänyt parvi on menetys ja mahdollisesti harmin aihe muille.

Ihmiset parveilevat terasseilla, mehiläiset puunoksilla. Se on kesä nyt, nautitaan siitä kaikki! :)

Raparperipaistos (kera hunajan ja appelsiinin)

Nyt saa jälleen parasta kesäherkkua - raparperia! Eilen nappasin kotimatkalla torilta nipun ja tein vierailleni raparperipaistoksen. Tähän ohjeeseen tuli myös vähäsen appelsiinimehua ja appelsiininkuorta. Maku sopikin raparperin ja hunajan kanssa yhteen erinomaisesti!

Tämä ohje oli todella nopea ja simppeli mutta silti hiukan erilainen kuin peruspiirakka. Vaniljajäätelöä vielä kuuman paistoksen päälle - ja koko herkku meni nopeasti parempiin suihin.
Hyvää alkavaa kesää kaikille blogin lukijoille!

Hunajainen raparperipaistos

0,5 l paloiteltuja raparpereja

3/4 dl hunajaa

1/2 dl vehnäjauhoja

1-2 rkl appelsiinimehua

Taikina:

3 ½ dl vehnäjauhoja

2 rkl hunajaa

1 tl leivinjauhetta

75 g voita

1,5 dl maitoa

ripaus suolaa

Pinnalle:

3 rkl sokeria

1 rkl raastettua appelsiininkuorta

2 rkl sulatettua voita

Paloittele pestyt raparperit pieniksi paloiksi. Sekoita ne, hunaja, jauhot ja appelsiinimehu kulhossa. Levitä seos voidellun piirakkakulhon tai uunivuuan pohjalle.

Valmista taikina. Sekoita kuivat aineet, hunaja ja sulatettu voi. Kaada joukkoon maito ja vatkaa tasaiseksi taikinaksi.

Kaulitse taikina piirakkavuuan kokoiseksi tai hiukan pienemmäksi, sentin-parin paksuiseksi levyksi. Asettele raparperien päälle. Leikkaa piirakkataikina jo tässä vaiheessa paloiksi, esim. neliöiksi.

Sekoita lopuksi sokeri, appelsiininkuori ja sulatettu voi. Levitä seos piirakan päälle.

Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes leivos on kauniin kullanvärinen. Tarjoile lämpimänä sellaisenaan tai esimerkiksi jäätelön kanssa.

 

Kaupungeissa kuhisee!

Kaupungeissa kuhisee tai paremminkin pörisee. Kaupunkimehiläistarhaus on nyt todellinen buumi ja hyvin vauhdissa tämän kesän osalta. Moni Suomen kaupunki on innostunut mehiläisistä - ja hyvä niin! Kaupunkien viheralueet saavat kaupunkimehiläisiltä kattavan pölytyksen.

Kaupunkien keskustoissa olevista mehiläisistä ei tarvitse olla huolissaan, koska me ihmiset emme ole niille lainkaan kiinnostavia. Mesi ja siitepöly on se, mikä niitä houkuttelee. Usein mehiläiset sekoitetaan ampiaisiin, jotka pörräävät ruuan ja juoman kimpussa ihmisten lähellä.

Katoilla ja kampuksilla

Helsingissä mehiläisiä on viime aikoina tullut muun muassa Saksalaiselle kirkolle ja aivan kaupungin ytimeen eli Lasipalatsin katolle. Myös Savoy teatterin katolla on ollut mehiläisiä jo monena vuonna  ja hyvin on mennyt. Ravintola käyttää itse hunajan. Myös ravintolakoulu Perho on alkanut tarhaamaan mehiläisiä - henkilökunta opettelee itse hoitamaan mehiläisiään. Monia muitakin tarhapaikkoja on.

Otaniemen designpesä.

Myös Turun kaupungin ensimmäiset mehiläiset muuttivat uuteen kotiinsa pari viikkoa sitten kaupungin virastotalolle.

Espooseen Otaniemen kampukselle on tullut hiukan erilaisia mehiläispesiä, nimittäin Aalto Biofilian  Melliferopolis –hankkeen designpesiä. Nämä kuusikulmaiset taidepuusepän rakentamat pesät on suunniteltu sekä mehiläisiä että ihmissilmää varten. Vielä pesät odottavat mehiläisiään, mutta kerron lisää näiden erikoispesien kuulumisista, kunhan asia etenee.

Kaupunkitarhauksen pioneeri on Suomessa Akaan kaupunki, joka täysin suunnitelmallisesti lähti kehittämään mehiläistarhausta kaupungin mailla. Yhteensä kaupungissa on jo liki 300 pesää, tarhapaikkoja on 27. Akaa onkin nyt kehittynyt myös hunajakaupunkina ja ensi kesänä kaupunki järjestää hunajaviikot. Ohjelmaan mahtuu mm. hunajaristeilyä ja myöhemmin syksyllä Mesihölkkä.

Pesiähän riittää monissa muissakin kaupungeissa.

Mettä ja hunajaa riittää

Kaupungeissa tuotettua hunajaa voi myös syödä huoletta. Hampurissa tehdyissä hunaja-analyyseissä kaupunkihunajan on todettu olevan yhtä puhdasta kuin muunkin hunajan. Kaupungeissa on myös mehiläisille laaja mesikasvivalikoima ja niissä käytetään vähän kasvinsuojeluruiskutuksia, joten mikäs mehiläisillä on siellä mettä kerätessä.

Hunajakukkaa ja muuta mehiläisten herkkua

Nyt pörisee luonnossa ja puutarhoissa!

Mehiläisillä on uskomattoman paljon ystäviä. Sen olen huomannut viime viikkoina, kun ihmiset ovat kyselleet pörriäisistä. "Kuinka voin auttaa mehiläisiä kotipihallani?", "Mitä kasveja kannattaa istuttaa pölyttäjiä ajatellen?". Mehiläisluennoilla on riittänyt väkeä ja monenlaista tapahtumaa on tiedossa kesälläkin. Upeaa! 

Viime aikoina on ollut paljon puhetta siitä, mitä viljely-ympäristössä voidaan tehdä, jotta pölyttäjät voisivat paremmin. Kuitenkin, jokainen meistä voi auttaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyötyhyönteisiä. Istuttamalla puutarhaan hyviä mesikasveja tarjoat pölyttäjille ravintoa.

Hyönteiset tarvitsevat myös pesä- ja suojapaikkoja. Näitä tarjoavat esimerkiksi pusikot, oksat, kortteet, puunreiät jne. Eli kaikkea "roskaa" ei kannata pihalta aina pois heittää. Esimerkiksi erakkomehiläiset asustavat mielellään ontoissa kasvinvarsissa. Puutarhaosastoilla on myös myytävinä ns. hyönteishotelleja, joissa on erakkomehiläisille, leppäkertuilla ja muille hyötyhyönteisille sopivia piilo- ja pesäpaikkoja. Hyönteishotellin voi myös rakentaa itse. Kuvassa on osa itsetehdystä hyönteishotellista: lautoihin poratut reiät, kortteet, tiilet ja muut vastaavat kelpaavat hyvin ötököille! Jo paljon yksinkertaistetumpi versio kelpaa.

Oksat, laudanpätkät ja tiilet voi ottaa hyönteisten hyötykäyttöön.

 

Mesikasvi vai rikkaruoho?

Useat pölyttäjät tarvitsevat ravinnokseen sekä siitepölyä (tärkeä proteiininlähde) että mettä. Mehiläiset keräävät ravintoa eri kasveista, ja niissä onkin hyvin suuria eroja houkuttelevuudessa ja ravinnon laadussa. Jos tarjolla on parempi medenlähde, mehiläinen valitsee sen. Laitetaanpa tähän alle listaa mehiläisille houkuttelevista ja hyvistä ravintokasveista (kiitos Tarjalle avusta). Kevään puutarhaostoksia tehdessä voittekin miettiä, valitsisiko pihaan kasveja myös mehiläisiä ajatellen. Nämä ovat vain monivuotisia esimerkkejä, monia muitakin hyviä kasveja on!

Omaa pihaa laittaessa rikkaruohot saavat nopeasti kyytiä. Voikukkakin kukkii nyt. Se on kuitenkin mehiläisille tärkeä kevään mesilähde. Muistakaa, kaikkia "rikkaruohoja" ei tarvitse välttämättä heti kitkeä.

     
Mehiläisten suosikit puutarhassa:
Kevät/alkukesä

Vaahtera, omenapuu, päärynäpuu, luumupuu, kirsikkapuu, pihlaja, herukat, karviainen, pensasmustikka, aroniat, orapihlajat, kukkivat pajut, hevoskastanja, sinililja, helmililja, kevättähti, pitkäpalko, ristikki, ruusukvitteni, akankaali

Kesä

Vadelma, karhunvattu, koristevattu, kurpitsa, kurjenpolvet, iisoppi, oregano, timjami (ajuruohot), salvia, kurkkuyrtti, mintut, rantakukka, sinilatvat, apilat, hunajakukka, neidonkieli, raunioyrtit, laventelit, laukat, reseda, maksaruohot,

Syyskesä/syksy

Kultapiisku, punatähkä, nauhukset, punalatva, punahattu, asterit, malvat, harmaamalvikki, kaunokit, auringonkukka,

Medettömiä kasveja, joissa mehiläiset käyvät mielellään siitepölyn keruussa

Ruusut, joissa on yksinkertainen kukka (mm. kurtturuusu, juhannusruusu, Valamonruusu), unikot

Mehiläiset vetivät pidemmän korren EU:ssa - neonikotinoidit käyttökieltoon

EU:ssa äänestettiin maanantaina neonikotinoidien kieltämisestä. Kolme ainetta (klotianidiini, imidaklopridi ja tiametoksaami) kiellettiin. Kielto tulee voimaan komission toimesta, koska itse äänestyksessä ei saatu määräenemmistöä puolesta tai vastaan. Suomi äänesti asiassa tyhjää.

Se, että mehiläiset menivät kasvinsuojeluainejättien edelle, on suuri juttu. Vaikka päivittäin kehunkin, kuinka hyödyllisiä mehiläiset ovat, on hienoa, että niiden arvo on tunnustettu tänä keväänä näin suuresti EU-tasolla.

Mehiläistutkimusta tarvitaan

Suomen Mehiläishoitajain Liitto toivoo, että mehiläistutkimusta ja torjunta-ainetutkimuksia (sis. neonikotinoidit) jatkettaisiin aktiivisesti. Miksikö, jos kerran aineet jo kiellettiin? Kyseessä on tällä hetkellä väliaikainen kahden vuoden kielto, tulevaisuus voi tuoda tullessaan taas jotain muuta.

Jatkoa seurannee, aineiden kielto koskee vasta osaa aineista. Seuraavaksi tarkastellaan varmaankin asetamipridi ja tiaklopridi, neonikotinoideja nekin.

Käyttökielto sisältää pitkän listan mehiläisille houkuttelevia kasveja. Kasvihuonetuotanto ja siementuotanto ovat poikkeus. Suomessa vastustusta ja suurinta huolta aiheutti se, miten kielto vaikuttaa rypsinviljelyyn. Euroopassa suurimmat vaikutukset näkyvät luultavasti maissin, auringonkukan ja rapsin tuotannossa.

Pellolla pörisee kiellosta huolimatta

Neonikotinoidien käyttökielto astuu voimaan tämän vuoden joulukuussa. Mutta.
Aina on se kuuluisa mutta. Vaikka kolme ainetta nyt kiellettiin, ei se kaikkea ratkaise. On tuolla ulkona moni muukin uhka mehiläisille. Kesän tullen täytyy kiinnittää jälleen huomio siihen, mitä siellä pellolla todella tapahtuu. "Turvallinenkin" aine on vaarallinen, jos sitä käyttää huolimattomasti. Kasvinsuojelutoimenpiteissä tulee huomioida pölyttäjät paremmin - ruiskutuksia ei tule tehdä päiväsaikaan eikä koskaan kukkivalle kasville. Pakkausmerkintöjä tulee noudattaa huolella.

Onneksi Tukes on jo kiinnittänyt tähän asiaan jo huomiota ja kasvinsuojeluainepakkauksiin ollaan tekemässä selkeämpiä, ajanmukaisia ohjeita pölyttäjien turvaamiseksi.

Kiinnostus mehiläisiä ja pölyttäjien hyvinvointia kohtaa on ollut viime aikoina valtavaa! On upeaa, että ihmiset ovat olleet niin aktiivisia mehiläisten ja muiden pölyttäjien puolesta. Toivottavasti kelit alkavat suosia hyönteisiä pian. Talven pesäkuolemista vielä lyhyesti, että tällä hetkellä pesiä on kuollut vähintään keskimääräisesti. Talvitappiot ovat yleisesti noin 15 %, mutta vielä ei tiedetä tarkalleen, mikä on lopullinen tilanne tänä vuonna. Mutta ei talvi ainakaan normaalia helpompi ollut.

Nyt toivotaan paljon siitepölyä ja mettä mehiläisille, jotta pesät vahvistuisivat vauhdilla.

Mehiläisdokumentti Suomen ensi-iltaan 26.4.

Vihdoinkin saadaan myös Suomen elokuvateattereihin mehiläisdokumentti. Tämän viikon perjantaina 26.4. tulee ensi-iltaan Ei pelkkää hunajaa -dokumenttielokuva (engl. More Than Honey). Leffa on kattava katsaus mehiläisten sielunelämään ja tarhauksen haasteisiin.

Vuonna 2011 valmistunut dokumentti on kerännyt Euroopassa runsaat katsojaluvut ja sitä on odotettu Suomeenkin. Ei pelkkää hunajaa on juuri nyt ajankohtainen, kun torjunta-aineet ja taudit herättävät aiheellista huolta. Leffa tarjoaa runsaasti perustietoa mehiläisistä ja pölytyksestä. Läpi käydään niin mehiläispesän hierarkia, taudit, pölytys kuin hunajan tuotanto. Hyvää perustietoa ihan kaikille! 

Mehiläisiä maailman äärissä

Elokuvan on ohjannut itävaltalainen Markus Imhoof, jolla on mehiläistarhaus verenperimänä. Dokumentin juoni keskittyy käymään läpi mehiläisten tärkeyttä ruuantuotannossa ja koetetaan selvittää, mikä mehiläisiä tappaa. Syytä tähän etsiessä kierretään koko maailma, ja katsoja viedään varsin erilaisiin mehiläiskulttuureihin. Esimerkiksi Itävallan Alpeilla mehiläisiä hoidetaan koristeellisissa mehiläistaloissa, sikari aina huulessa. Idyllin pilaa kuitenkin esikotelomätä. Elokuvat tarvitsevat aina hiukan melankoliaa, ja sitä on tarjolla tarhaajan kaivaessa hautaa bakteerin saastuttamille pesilleen.

Dokumentin nimikin sen kertoo, että mehiläiset ovat korvaamattomia muussakin kuin hunajantuotannossa. Itselleni tuli hiukan epätodellinen olo, kun näytettiin kuinka kiinassa ihmiset pölyttävät käsin hedelmätarhoja, koska mehiläisiä ei enää ole mailla halmeilla. Kyllähän se oli tiedossa, mutta järjenvastaiselta se silti näytti. Välillä käydään Yhdysvalloissa valtavilla manteliplantaaseilla siirtämässä mehiläisiä valtavilla rekoilla paikasta toiseen. Taudit vaivaavat, matkustaminen stressaa. Ja mehiläiset katoavat mystisesti.

Puolitoistatuntinen elokuva tarjoaa sopivasti perustietoa kaikille katsojalle. Parasta antia dokumentissa ovat myös upeat lähikuvat mehiläispesän elämästä. Niistä nauttii sekä kokeneemmat tarhaajat että mehiläisalaa tuntematon.  

Kokoillan elokuvan juoni kantaa. Nyt on hyvä syy viettää leffailta! Katso traileri täältä.

Elokuvassa nähdään mehiläiset läheltä.

Ei pelkkää hunajaa (2011). Ohjaus: Markus Imhoof. Suomen ensi-ilta 26.4.2013. Kesto: 90 min

Hunajaa korville. Kirjaimellisesti?

Olette varmaan joskus törmänneet sanontaan, että jokin on hunajaa korville. Mutta voisiko sanonta "hunajaa korville" toteutua tulevaisuudessa ihan konkreettisesti? Ehkäpä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan eräillä kotimaisilla lajihunajilla on antibakteerisia ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä esimerkiksi bakteerien aiheuttamien korvatulehdusten ja hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin hunajan vaikutusta hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. Tulokset osoittivat, että hunajilla on kaikkien neljän bakteerin kohdalla antimikrobista aktiivisuutta, eli hunajissa on joitain ominaisuuksia, jotka ehkäisevät mikrobien lisääntymistä ja saattavat pystyä jopa tuhoamaan ne.

Teho myös laimennettuna

Tutkimuksessa oli mukana horsma-, tattari-, puolukka- ja lakkahunaja. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta. Kiinnostavaa oli myös se, että hunajat tehosivat bakteereihin myös laimeina liuoksina, tattarihunaja vielä niinkin laimeassa kuin 20 %:n liuoksessa.

Uusia väyliä hunajalle?

Uskon, että hunajasta on todella moneen lääketieteen saralla. Jo nyt tiedetään, että hunajalla on antimikrobisia ominaisuuksia noin 60 bakteeria kohtaan, ja Uudesta-Seelannista saatavaa manuka-hunajaa käytetään esimerkiksi sairaaloiden haavanhoidossa.

Hunajasta on selvitetty, että jotkin antimikrobiset ominaisuudet johtuvat vetyperoksidista, alhaisesta pH:sta tai korkeasta sokeripitoisuudesta. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että antimikrobisuus johtui jostain muusta tekijästä. Mikä se tekijä sitten on, on mielenkiintoista selvittää.

Tämä tutkimus avaa kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kotimaisen hunajan käyttöön, joten toivottavasti tutkimusta jatketaan. Bakteereihin tehoavan hunajan käyttö esimerkiksi antibioottihoidon tukena voisi tutkijoiden mielestä vähentää antibioottien käyttöä. Ehkäpä Manuka-hunajatuotteet voitaisiin ehkä tulevaisuudessa korvata kotimaisella tattarihunajatuotteella.

Tutkijat näkevät hyviä mahdollisuuksia myös korva- ja poskiontelontulehduksen hoidossa. "Seuraavaksi olisi tärkeää tehdä kliininen koe, jolla voitaisiin osoittaa hunajan mahdolliset ennalta ehkäisevät vaikutukset pneumokokki-infektioihin", sanoo dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista.

Lääketieteessä matkat ovat pitkiä, mutta odotan suurella kiinnostuksella jatkotutkimuksia.

***********************************************************************

Vain mehiläiset sen osaavat, hunajan valmistuksen.

Ruralia-instituutin yhteistyökumppanina hankkeessa oli Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, Kiantama Oy, Fazer Makeiset Oy, Vip-Juicemaker Oy, Foodfiles Oy ja Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkelin voi lukea osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/apm.12039/pdf.