Mehiläisdokumentti Suomen ensi-iltaan 26.4.

Vihdoinkin saadaan myös Suomen elokuvateattereihin mehiläisdokumentti. Tämän viikon perjantaina 26.4. tulee ensi-iltaan Ei pelkkää hunajaa -dokumenttielokuva (engl. More Than Honey). Leffa on kattava katsaus mehiläisten sielunelämään ja tarhauksen haasteisiin.

Vuonna 2011 valmistunut dokumentti on kerännyt Euroopassa runsaat katsojaluvut ja sitä on odotettu Suomeenkin. Ei pelkkää hunajaa on juuri nyt ajankohtainen, kun torjunta-aineet ja taudit herättävät aiheellista huolta. Leffa tarjoaa runsaasti perustietoa mehiläisistä ja pölytyksestä. Läpi käydään niin mehiläispesän hierarkia, taudit, pölytys kuin hunajan tuotanto. Hyvää perustietoa ihan kaikille! 

Mehiläisiä maailman äärissä

Elokuvan on ohjannut itävaltalainen Markus Imhoof, jolla on mehiläistarhaus verenperimänä. Dokumentin juoni keskittyy käymään läpi mehiläisten tärkeyttä ruuantuotannossa ja koetetaan selvittää, mikä mehiläisiä tappaa. Syytä tähän etsiessä kierretään koko maailma, ja katsoja viedään varsin erilaisiin mehiläiskulttuureihin. Esimerkiksi Itävallan Alpeilla mehiläisiä hoidetaan koristeellisissa mehiläistaloissa, sikari aina huulessa. Idyllin pilaa kuitenkin esikotelomätä. Elokuvat tarvitsevat aina hiukan melankoliaa, ja sitä on tarjolla tarhaajan kaivaessa hautaa bakteerin saastuttamille pesilleen.

Dokumentin nimikin sen kertoo, että mehiläiset ovat korvaamattomia muussakin kuin hunajantuotannossa. Itselleni tuli hiukan epätodellinen olo, kun näytettiin kuinka kiinassa ihmiset pölyttävät käsin hedelmätarhoja, koska mehiläisiä ei enää ole mailla halmeilla. Kyllähän se oli tiedossa, mutta järjenvastaiselta se silti näytti. Välillä käydään Yhdysvalloissa valtavilla manteliplantaaseilla siirtämässä mehiläisiä valtavilla rekoilla paikasta toiseen. Taudit vaivaavat, matkustaminen stressaa. Ja mehiläiset katoavat mystisesti.

Puolitoistatuntinen elokuva tarjoaa sopivasti perustietoa kaikille katsojalle. Parasta antia dokumentissa ovat myös upeat lähikuvat mehiläispesän elämästä. Niistä nauttii sekä kokeneemmat tarhaajat että mehiläisalaa tuntematon.  

Kokoillan elokuvan juoni kantaa. Nyt on hyvä syy viettää leffailta! Katso traileri täältä.

Elokuvassa nähdään mehiläiset läheltä.

Ei pelkkää hunajaa (2011). Ohjaus: Markus Imhoof. Suomen ensi-ilta 26.4.2013. Kesto: 90 min

Hunajaa korville. Kirjaimellisesti?

Olette varmaan joskus törmänneet sanontaan, että jokin on hunajaa korville. Mutta voisiko sanonta "hunajaa korville" toteutua tulevaisuudessa ihan konkreettisesti? Ehkäpä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan eräillä kotimaisilla lajihunajilla on antibakteerisia ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä esimerkiksi bakteerien aiheuttamien korvatulehdusten ja hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin hunajan vaikutusta hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. Tulokset osoittivat, että hunajilla on kaikkien neljän bakteerin kohdalla antimikrobista aktiivisuutta, eli hunajissa on joitain ominaisuuksia, jotka ehkäisevät mikrobien lisääntymistä ja saattavat pystyä jopa tuhoamaan ne.

Teho myös laimennettuna

Tutkimuksessa oli mukana horsma-, tattari-, puolukka- ja lakkahunaja. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta. Kiinnostavaa oli myös se, että hunajat tehosivat bakteereihin myös laimeina liuoksina, tattarihunaja vielä niinkin laimeassa kuin 20 %:n liuoksessa.

Uusia väyliä hunajalle?

Uskon, että hunajasta on todella moneen lääketieteen saralla. Jo nyt tiedetään, että hunajalla on antimikrobisia ominaisuuksia noin 60 bakteeria kohtaan, ja Uudesta-Seelannista saatavaa manuka-hunajaa käytetään esimerkiksi sairaaloiden haavanhoidossa.

Hunajasta on selvitetty, että jotkin antimikrobiset ominaisuudet johtuvat vetyperoksidista, alhaisesta pH:sta tai korkeasta sokeripitoisuudesta. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että antimikrobisuus johtui jostain muusta tekijästä. Mikä se tekijä sitten on, on mielenkiintoista selvittää.

Tämä tutkimus avaa kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kotimaisen hunajan käyttöön, joten toivottavasti tutkimusta jatketaan. Bakteereihin tehoavan hunajan käyttö esimerkiksi antibioottihoidon tukena voisi tutkijoiden mielestä vähentää antibioottien käyttöä. Ehkäpä Manuka-hunajatuotteet voitaisiin ehkä tulevaisuudessa korvata kotimaisella tattarihunajatuotteella.

Tutkijat näkevät hyviä mahdollisuuksia myös korva- ja poskiontelontulehduksen hoidossa. "Seuraavaksi olisi tärkeää tehdä kliininen koe, jolla voitaisiin osoittaa hunajan mahdolliset ennalta ehkäisevät vaikutukset pneumokokki-infektioihin", sanoo dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista.

Lääketieteessä matkat ovat pitkiä, mutta odotan suurella kiinnostuksella jatkotutkimuksia.

***********************************************************************

Vain mehiläiset sen osaavat, hunajan valmistuksen.

Ruralia-instituutin yhteistyökumppanina hankkeessa oli Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, Kiantama Oy, Fazer Makeiset Oy, Vip-Juicemaker Oy, Foodfiles Oy ja Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkelin voi lukea osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/apm.12039/pdf.

Limepiiras sopii pääsiäispöytään

Sunnuntaina luonani kävi tuttuja pikkuvirpojia vanhempineen. Tein kahvipöytään makeaksi herkuksi limepiirakan. Sehän sopii makunsa ja  värinsä puolesta erinomaisesti pääsiäispöydän jälkiruuaksi, jos haluaa vaihtelua perinteiselle pashalle tai mämmille. Kakun voi koristella limeviipaleilla tai vaikkapa raastetulla limen kuorella. Laitoin myös pinnalle hiukan hunajaa tuomaan eloa kakun pintaan.

Limepiiras

Pohja:
1 paketti digestive-keksejä
100 g sulatettua voita

Täyte:
4-5 limeä (1 dl puristettua mehua)
1 prk maitorahkaa
2 dl kuohukermaa
3 rkl hunajaa
1 tl vaniljasokeria
5 liivatelehteä
4 rkl vettä

Murskaa keksit esim. tehosekoittimella hienoksi murskaksi. Sekoita joukkoon voisula ja levitä seos tasaisesti irtopohjavuoan pohjalle.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita maitorahka siihen. Vatkaa joukkoon puristettu limemehu, hunaja ja vaniljasokeri. Kiehauta vesi ja lisää sulata liivatelehdet siihen. Lisää kermaseoksen joukkoon.

Levitä täyte keksipohjan päälle. Laita kylmään jähmettymään pariksi tunniksi. Voit koristella valmiin kakun limellä, hunajalla tai vaikkapa suklaamuruilla.

Kahvihammasta kolottaa mehiläisilläkin

Päivittäinen kofeiiniannos piristää myös mehiläisiä. Näin on tutkittu Newcastlen yliopistossa Iso-Britanniasta. Piristää on ehkä hiukan väärä sana yleensäkin työläiden mehiläisten kohdalla, mutta suorituskykyä se näyttää parantavan. Kofeiini nimittäin tehostaa mehiläisten muistia ja tekee kukat pölyttäjille houkuttelevammiksi.

Yleensä kofeiini toimii suurina pitoisuuksina hyönteisille enemmänkin karkottajana, mutta mehiläisten kohdalla se toimii tutkijoiden mukaan "kuin huume". Kasvit erittävät kofeiinia kukkaan ja mehiläisten pölytysteho paranee, tutkijat muotoilevat. Mehiläinen vieraili kofeiinilla terästetyssä kukassa päivän aikana kolme kertaa todennäköisemmin kuin muissa kukissa. Mitä paremmin mehiläinen muisti kofeiinilla höystetyn mesikasvin tuoksun ja osasi suunnistaa sen luokse, sitä paremmin kasvi pölyttyi ja tuotti enemmän siemeniä. Molemmat, kukka ja mehiläinen hyötyivät. Win-win. 

Normaalisti kofeiinin maku on katkera ja suurina pitoisuuksina hyönteisille myrkyllistäkin, mutta tietyt kasvit kykenevät erittämään sitä meteen juuri sopivan pitoisuuden. Kokeen kofeiinikasveina olivat kahvi (Coffea) ja sitrus-suvun (Citrus) kasveja.

Sumppia meille ja mehiläisille

Mielestäni tutkimus oli mielenkiintoista uutta tietoa mehiläisten ravinnonkeruutavoista, vaikka meillä ei Suomessa kahvipensaita olekaan. Kasveilla on monenlaisia tapoja houkutella pölyttäjiä, ja on tärkeää tuntea ne ympäristön ollessa jatkuvassa muutoksessa. 

Tutkimustuloksista odotetaan myös keinoa ymmärtää, kuinka kofeiini vaikuttaa ihmisaivoihin. Erilaiset mekanismithan meillä on, eikä kahvin vaikutusta ihmisen muistiin ei ole vielä selvitetty. Itse en ole pitkäaikaisella ihmiskokeella muistin paranemista havainnut. 

Joka tapauksessa, kulutamme kahvia edelleen eniten maailmassa/hlö ja kyllähän kuuma kahvikupponen piristää. Jos tätä juttua lukiessa alkoi kahvihammasta kolottamaan, kokeilepa hunajalla höystettyä herkkukahvia, kuten Mari on jo aiemmin ohjeistanut. Jos et ole vielä kokeillut hunajaa kahvin makeuttajana, kokeile viimeistään nyt. Nimimerkillä kokemusta on, koska paraikaa minulla on kädessäni hunajalla makeutettu kupillinen kahvia.  

Ei kuitenkaan mennä douppaamaan mehiläisiämme kahvilla ;)

Lähde: Caffeine in floral nectar enhances a pollinator’s memory of reward. G.A. Wright, D.D. Baker, M.J.Palmer, J.A. Mustard, E. F. Power, A. M Borland, P.C. Stevenson. Science. Doi 10.1126. Science. Julkaistu 7.3.2013

Leivontakokeilussa whoopie pies eli kerroskeksit

Viikonloppuna kokeilin amerikanherkkujen eli whoopie pie -leivosten tekemistä. Suomeksi sanottuna whoopiet ovat kerroskeksejä milloin milläkin herkulla täytettynä (vaniljakreemillä, vaahtokarkkimassalla ym.). Leivokset ovat rantautuneet Suomeen Amerikasta, missä minäkin maistoin näitä herkkuja ensi kertaa. Herkullisinta whoopieissa ovat mielestäni erilaiset täytteet. Kokeilin mustikkatuorejuustotäytettä, suklaatäytettä ja hunajaista vaniljakreemiä. Hunajalla sain makeutta täytteisiin, mutta myös taikinaan lisää väriä ja kiiltoa.

Whoopie pie-taikina

• 3 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl kaakaojauhoa
• 2 tl leivinjauhetta
• 0,5 tl suolaa
• 0,5 dl maissijauhoa

• 2 dl maitoa
• 2 rkl hunajaa
• 100 g voita 
• 1,5 dl ruokosokeria (tavallinenkin sokeri käy)
• 1 kananmuna

Sekoita keskenään kuivat aineet ja siivilöi kaakaojauhe joukkoon. Sekoita maito ja juokseva hunaja keskenään (jos hunaja on kiteytynyt, voit lämmittää sitä esim. vesihauteessa). Vatkaa voi ja sokeri erikseen sähkövatkaimella ja lisää kananmuna niiden joukkoon. Lisää tähän joukkoon puolet kuiva-aineista koko ajan sekoittaen, sitten hunaja-maito ja viimeiseksi loput kuiva-aineet. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.

Pursota taikinasta samankokoisia nokareita leivinpaperilla vuoratulle pellille (jätä pieni leviämisvara). Paista whoopieita noin 12 minuuttia uunin keskiosassa 180 asteessa. Anna keksien jäähtyä ja valmista sillä välin täytteet.

Hunajainen vaniljatäyte

1 dl tomusokeria
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl hunajaa
1 tl vanililjasokeria
0,5 tl sitruunamehua

Sekoita kaikki ainekset sähkövatkaimella vaahtomaiseksi täytteeksi.

Suklaatäyte

75 g tummaa taloussuklaata
100 g tuorejuustoa
hunajaa maun mukaan makeuttajaksi

Sulata taloussuklaa. Sekoita tuorejuuston kanssa tasaiseksi massaksi. Lisää maun mukaan hunajaa.

Mustikkatäyte

100 g tuorejuustoa
1/4 dl soseutettuja mustikoita 

1 dl tomusokeria
Hunajaa maun mukaan 

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi.

Levitä haluamaasi täytettä keksin päälle ja paina keksin toinen puolisko täytteen päälle.

Neonikotinoidit ovat tapetilla koko EU:ssa. Mutta mitä ne ovat?

Mehiläiset pölyttävät rypsi- ja rapsipeltoja, joissa käytetään neonikotinoideja.

Mehiläisalan ykköspuheenaihe ovat nyt neonikotinoidit. Ne aiheuttavat suurta huolta tarhaajien keskuudessa, syystäkin. Onkin siis paikallaan kirjoittaa tilannekatsaus aiheen tiimoilta. Vaarallisimpien neonikotinoidien kiellosta tärkeimmillä mesikasveilla piti päättää EU-komissiossa ensi viikon maanantaina. Kokous kuitenkin peruttiin ja päätös siirtynee ainakin maaliskuulle. Tähän mennessä (21.2.) Suomen hallitus ei ole muodostanut selkeää kantaa aiheesta, tai ainakin se on Ykkösaamun  haastatteleman Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan "sekava". Aihe aiheuttaa ristiriitaista keskustelua mm. sen vuoksi, että neonikotinoideja käytetään mm. rypsin ja rapsin peittaukseen, ja nämä ovat Suomessa paljon viljeltyjä öljy- ja valkuaiskasveja.

Mutta mitä ovat neonikotinoidit? Keskustelu kiihtyy mediassa ja netissä, tässä hieman taustatietoa helpottamaan uutisten seuraamista.

• Neonikotinoidit ovat kemiallinen ryhmä, joita käytetään kasvinsuojeluaineissa tehoaineina
• Käyttö: lehtinesteitä imeviä hyönteisiä vastaan (esim. kirvat ja kirpat)
• Nikotiinin kaltainen hermomyrkky, joka halvaannuttaa/tappaa hyönteisen
• Ovat systeemisiä aineita, eli vaikutus ulottuu koko kasviin (juuri, lehdet, mesi, siitepöly)
• Suomessa on käytössä viittä eri neonikotinoidia: asetamipridia, klotianidiinia, imidaklopridia, tiaklopridia ja tiametoksaamia
• Näistä mehiläisille ja kimalaisille vaarallisiksi on havaittu tiametoksaami, imidaklopridi ja klotianidiini
• Osa neonikotinoideista aiheuttaa mehiläisille suunnistuskykyjen katoamista, kimalaisilla on havaittu kuningatarten tuoton vähenemistä ja kasvun hidastumista
• Tukesin sivuilta haettuna neonikotinoideja löytyy Suomesta yhteensä 19 tuotteesta (peittaus-, ruiskutus ja raekäytössä)
• Aineita on myös kotitalouskäytössä
• Neonikotinoideille ei ole olemassa korvaavia aineita 

Aineita käytetään monilla muillakin kasveilla kuin rypsillä ja rapsilla. Kasvilista on seuraava: rypsi, rapsi, sokerijuurikas, syysvehnä, ruis, herne, peruna, omena, päärynä, luumu, erilaiset marjat, kasvihuoneissa kurkku, tomaatti, paprika ja koristekasvit sekä erilaiset taimet. Eli todella monin paikoin käytettyjä aineita.

Aiheeseen perehtyessäni oli kauhistuttavaa huomata, kuinka huonot mehiläis - ja pölyttäjävaroitukset kasvinsuojeluaineiden tuoteselosteissa on. Kaikista neonikotinoideja sisältävistä tuotteista vain neljällä oli mehiläisvaroitus ja niissäkin ne olivat, totta puhuakseni, hyvin mitättömät. Esimerkiksi, vaikka pakkauksessa varoitetaan, ettei ainetta saa käyttää mehiläisen lentoaikaan, ei kerrota sitä, mikä tämä lentoaika on. Kasveja ei ikinä tulisi ruiskuttaa päiväaikaan, kun mehiläiset pölyttävät kukkia, vaan kasvinsuojelutoimenpiteet tulisi tehdä aina yöaikaan mehiläisten ollessa pesissään.

Ennen kuin neonikotinoidit mahdollisesti kielletään, tulisi kasvinsuojeluaineiden pakkausmerkintöihin tehdä täysremontti mehiläisten ja muiden pölyttäjien hyväksi.

Missä on mehiläistutkimus?

Neonikotinoideissa on vielä hyvin monta tutkimatonta asiaa. Vaikutusta luonnonpölyttäjiin ei tiedetä. Epäselvää on myös se, kuinka aineet leviävät luonnonkasveihin tai millaisia yhteisvaikutuksia aineilla on. Miten aineiden kulkeutuminen pesään vaikuttaa toukkiin ym. ja pesäkokonaisuuteen, on myös suuri huolenaihe.

Onkin todella harmillista ja mielestäni erikoista, että Suomessa ei ole tällä hetkellä mehiläistutkimusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT lakkautti mehiläistutkimuksensa, eikä mehiläisalalla ole tällä hetkellä resursseja tutkia yksityiskohtia. Tutkimukseen tulisikin ehdottomasti panostaa - nyt enemmän kuin koskaan! Suomen Mehiläishoitajain Liiton tietoon on tullut joitain epäilyttäviä pesäkuolemia, mutta asiaa ei ole voitu tutkia. SML on tähän mennessä tehnyt kirjallisuusselvitystä neonikotinoideista ja aikoo tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä Ruotsin tutkijoiden kanssa.

Viranomaisten on suojeltava meille välttämättömiä pölyttäjiä.

Pieni mutta mittaamattoman arvokas mehiläinen.

Talvipallossa pysyy lämpimänä

Mehiläiset talvehtivat tiiviinä pallona pesän kehien väleissä

Mehiläishoitajilla on nyt mehiläistensä suhteen hiljaista. Pesät ovat tuolla lumen alla, eikä niitä auta liikaa käydä availemassa. Mutta mitä mehiläiset sitten tekevät tähän aikaan vuodesta? Horrostavat? Ei. Muuttavat etelään? Ei. Pörisevät pesässään? Kyllä. Tarhaustermiä käyttäen mehiläiset ovat tällä hetkellä talvipallossa. Tämä talvipallo on herättänyt paljon uteliaisuutta, eli mikä ihme se nyt oikein on...

Mehiläiset talvehtivat talvipallossa, jossa pesään jääneet talvimehiläiset kasaantuvat tiiviisti toisiinsa kiinni ja ylläpitävät sopivaa pesälämpötilaa. Ne ovat siis hereillä ja syövät tarhaajan syksyllä antamaa talviravintoa energiaa saadakseen. Talven aikana pesässä kuluukin jopa yli 20 kiloa sokeria tai hunajaa.

Kuningatar ytimessä

Selvitäkseen talvesta mehiläisiä on oltava pesässä riittävästi. Toimiva pallo koostuu 10 000-15 000 yksilöstä. Tarhaaja saattaakin yhdistää syksyllä heikot mehiläisyhdyskunnat isommiksi. Joukossa on lämmitysvoimaa: pallon sisällä voi olla jopa 25 plusastetta ja pintaosassakin lämpötila saattaa olla + 12 °C  -  ulkolämpötilasta huolimatta. Systeemi toimii siten, että mehiläiset painautuvat tiiviisti toisiaan vasten ollen näin tehokas lämmöneriste. Mehiläiset vaihtavat välillä paikkaa ja ruoka siirtyy pallossa eteenpäin mehiläiseltä toiselle. Kuningatar on aina pallon keskellä, jotta se pysyisi turvassa ja lämpimänä talveni yli ja olisi lopputalvesta jälleen valmiina munimaan.

Talvessa monta uhkaa: taudit, hiiret, tikat, kosteus...

Suomen talvi on kylmä ja pitkä, sehän tiedetään. On jännittävää, kuinka mehiläiset selviävät siitä. Suomessa mehiläisiä tarhataan Lapissa aina Ivalon korkeudella saakka. Pakkaset paukkuvat siellä paljon enemmän kuin etelässä, mutta silti mehiläiset vain pörisevät. Talvesta selviytyminen on kuitenkin myös rotuominaisuus - kaikki mehiläisrodut eivät osaa talvehtia. Emme voi tuoda yhdyskuntaa Päiväntasaajalta ja odottaa sen selviävän Suomen talvesta.

Vaaratonta talvehtiminen ei ole suomalaisillekaan mehiläisille. Talvitappiot ovat Suomessa vuosittain keskimäärin 10-15 %, ammattitarhaajilla pienemmät. Syinä pesäkuolemiin on mm. liian heikko pesä, emoton pesä, liian kostea talvi, nosema, varroapunkit, esikotelomätä... Myös hiiret, tikat ja keväällä nälkäisinä heräävät karhut tuhoavat pesiä.

Mehiläisiä toki kuolee ihan luonnostaankin, ja lauhana talvipäivänä vanhat yksilöt saattavat lentää hangelle kuolemaan.

Tarhaajan toimenpiteillä on suuri merkitys talven yli selviytymisessä, koska luonnossa syntyneistä parvista suurin osa kuolee ensimmäisenä talvena.

Toivotaan, että talveutus on sujunut kaikilla hyvin.  Päivät ovat jo pidentyneet, eikä mene kauaa, että mehiläisetkin aktivoituvat. Pesä alkaa tuottaa munia ja kasvattaa toukkia taas kevättalvesta. Kunhan sää on maalis-huhtikuussa riittävän lämmin, on mehiläisten puhdistuslennon aika.

 Pörisköön rauhassa pesissään siihen saakka.