Todellisuudessa Einstein ei kuulemma ole moista sanonut, mutta kerrankos sitä kuuluisien älyköiden suuhun pannaan sopivia lauseita.
Samoin kiistellään siitä, miten nopeasti ruoka meiltä oikeasti loppuisi, jos mehiläiset eivät olisi pölyttämässä kasveja. Toki esimerkiksi monet viljat menestyvät tuulipölytyksellä, mutta sen sijaan monet marjat, hedelmät ja vihannekset hyötyvät suuresti, jos niissä pörrää mehiläisiä.
Eli se on totta, että mehiläispölytys on ruokataloudellemme erittäin tärkeää.
Vaikka minä täällä blogissa vouhkaan hunajasta ja muista mehiläistuotteista, niin maailmantaloudellisesti ja ympäristön kannalta hunaja on pikkujuttu verrattuna pölytyksen merkitykseen ja rahalliseen arvoon.
Sen ovat käytännön kautta todenneet niin ammattiviljelijät kuin kotipuutarhurit.
Oma äitinikin sanoi, että silloin aikoinaan esimerkiksi kotimme marjaviljelmät tuottivat parempaa ja laadukkaampaa satoa, koska lähellä oli mehiläispesiä. (Tosin itse en lapsena tätä varmasti suuresti arvostanut, koska esimerkiksi mansikoita sai poimia ihan tarpeeksi joka kesä.)
Mehiläispölytyksen arvo on tutkitusti todistettu
Maatalous-metsätieteellisestä aivan lähiaikoina valmistuva Tuula Lehtonen teki juuri gradunsa mehiläispölytyksen arvosta. Eilen liitosta julkaisimme aiheesta tiedotteen.
Mehiläispölytyksen ansiosta esimerkiksi rypsisato voi nousta neljänneksellä ja omenan sato lähes puolella. Myös mm. mustikan ja puolukan sato lisääntyy, jos läheisyydessä on mehiläispesiä.
Koska pölytyksella on näin suuri merkitys satoon, niin monessa maassa mehiläistarhaajien tarjoamat pölytyspalvelut ovat merkittävä osa tarhaajien toimintaa. Suomessakin kysyntä on kasvanut. Kuuleman mukaan esimerkiksi monilla siirtolapuutarha-alueilla ei todellakaan haluta luopua mehiläispesistä, jos ne on kerran sinne saatu, ja ammattiviljelijätkin arvostavat saatua sadonlisäystä.
Tuula teki gradunsa perusteella aiheesta esitteen (pdf), josta löytää tarkempia tietoja esimerkiksi pölytyksen vaikutuksesta eri kasveihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti