maanantai 8. syyskuuta 2014

Karhut aiheuttavat suuria tuhoja mehiläistarhauksessa - mistä ratkaisu?

"Tää outoa on, tätä ymmärrä en,
sillä syöty on hinajaani.
Mistähän löytäisin sen lurjuksen,
ken tyhjentää mun purnukkaani?

Sillä eilenhän juuri näin purnukkain tään,
aivan täynnänsä hinajaani.
Siitä ei ole nyt jälkeäkään.
Ken tyhjentää mun purnukkaani?"

Näin lauluetaan Nalle Puhin Hinajalaulussa. Tätä on ollut tänä kesänä liikkeellä. Hunaja on syöty mehiläispesistä. Ainoa ero ylläolevaan lauluun on se, että jälkiä lurjus on kyllä jättänyt. Tassunjälkiä ja kynnenjälkiä, välillä hampaanjälkiäkin.

Karhut ovat tämän kesän murheenkryyni monelle mehiläistarhaajalle. Ovat ne olleet sitä monena muunakin kesänä, mutta tänä vuonna karhujen tekemiä pesätuhoja on ennätysmäärä. Pesiä on mennyt jo yli 300.

Mehiläistarhaajat ovat turhautuneita. Jos joka kerta, kun käy tarhalla ja uusi pesä on tuhottu, ei se enää naurata. Viime päivinä on käyty ajoittain kiivastakin keskustelua siitä, mitä mehiläistarhaaja voi asialle tehdä.

Menemättä sen enempää yksittäisiin väittelyihin, olen huomannut, että keskusteluissa liikkuu paljon tietoa ja väittämiä, jotka laitetaan mehiläistarhaajan suuhun, mutta eivät pidä paikkaansa. Se on täysin ymmärrettävää, koska mehiläistarhauksessa on paljon tekijöitä, joita ei ehkä ota huomioon, jos ei itse tarhaa. Ennen kuin karhu on käynyt omalla tarhalla, ei tule miettineeksi, miten asiat silloin ovat. Kokosinkin totta ja tarua -väittämiä karhukeskustelun lomasta.



Totta vai tarua? Karhut eivät ole suuri taloudellinen uhka tarhaajalle.
Tarua. Karhut ovat tänä vuonna aiheuttaneet jo yli 300 000 euron kustannukset koko alalle. Tässä on mukana vain SML:lle vahingoista ilmoittaneet tarhaajat. Yhden pesän tuhoutuminen maksaa vahingon ajankohdasta riippuen 350-1200 euroa. On tarhaajia, joilta on tuhottu jo yli 50 pesää ja kustannukset ovat silloin kymmeniä tuhansia euroja.

Valtio ei korvaa petovahinkoja täysimääräisinä, joten taloudelliset tappiot ovat pesätuhoista suuret. Lisäksi kustannuksia tulee mm. tarhojen tarkistuskäynneistä ja sähköaitojen hankintamenoista ja huoltokustannuksista. Hunajasadon menetys on oma osatekijänsä karhuvahingoissa. Se vaihtelee hunajasadon ja hinnan mukaan. 


Usein karhu käy samalla tarhalla nappaamassa pesärivin viimeisen pesän. Näitä vahinkoja voi tulla paljon peräkkäin.

Totta vai tarua? Mehiläistarhaajat lietsovat petovihaa ja haluavat ampua karhut
Tarua. Mehiläistarhaajat eivät lietso petovihaa, eivätkä halua lisätä karhujen kaatolupia. Suomessa myönnetään karhun kaatoon tietty määrä lupia vuodessa. Ehdotamme, että näistä luvista voisi kohdentaa kaadot ensisijaisesti ongelmakarhuihin.

Usein tiedossa ovat ne karhut, jotka pesiä tuhoavat, mutta ne kaadetaan poikkeusluvalla, jonka saaminen on hankalaa ja joka on lisä yleiseen kiintiöön. Jos luvan saisi helpommin ongelmakarhulle, ja sen kaataminen poistaisi yhden luvan normaalista metsästyskiintiöstä, ei karhuja metsästettäisi sen enempää kuin ennenkään. Lupia ei kuitekaan tule vähentää mehiläistarhauksen kustannuksella.

Totta vai tarua? Karhuongelmainen kohtaa byrokratian vuoret
Totta. Jos poikkeuslupaa haetaan, vastaus viipyy usein niin pitkään, että lisää tuhoja ehtii tulla. Poikkeuslupien saamista on nopeutettava. SML toivoo, että Poliisille annetaan lisävaltuuksia vahinkokarhujen poistoon lisäämällä poliisien toimivaltaoikeuksia. Tällä hetkellä he eivät voi tehdä vahinkokarhulle mitään. 

Jotta karhuvahingosta voisi saada korvauksen, on siitä ilmoitettava ensin tapahtumakunnan maaseutuasiamiehelle ja petovastaavalle. Joskus vahinkotarkistus on maksullinen, sitä se ei mielestäni saisi olla. Ymmärrän totta kai, että vahingosta pitää virallisesti ilmoittaa, jotta korvauksen saa mutta siitä ei saisi tulla ylimääräisiä kuluja tarhaajalle.

Suurta taloudellista harmia aiheuttaa tarhaajille se, että valtiolta haettuja karhuvahinkokorvauksia ei tänäkään vuonna makseta tarhaajille täysimääräisinä. 

Totta vai tarua? Karhut ovat vain Itä-Suomen ongelma
Karhuvahingot ovat koko maan ongelma. Tilanne elokuun lopulta.
Tarua. Karhut ovat aiheuttaneet vahinkoa läntistä rannikkoa myöten (kts. kartta). Aiempina vuosina vahingot ovat kohdistuneet Itä-Suomeen, mutta tänä vuonna karhut ovat tuhonneet pesiä myös mm. Varsinais-Suomessa, Länsi-Rannikolla ja Oulun alueella. Karhuista on tullut koko maan tarhaajien ongelma.

Totta vai tarua? Kaikki karhutuhot voidaan estää aidoilla
Tarua. Karhuja varten on sähköaitoja, joilla voidaan ehkäistä osa karhutuhoista. Sähköaidatkaan eivät kuitenkaan pidättele kaikkia karhuja. Paikoin karhut ovat menneet aidasta läpi sähköstä huolimatta. Hunajahimo voi olla valtava.

Aitojen esim. aurinkokennoilla varustetut akut eivät aina lataudu, jolloin aita on metsässä sähköttä. Silloin karhun on hyvä mennä aidasta läpi/yli. Sähköaitojen ympäristössä ruoho on pidettävä matalana koko ajan, tai sähkö menee maahan. Tämä tuo tarhaajalle huomattavan lisätyön. Vaikka valtio kustantaa aitoja tarhaajille, niitä ei anneta kaikille.

Puisten aitojen käyttö mehiläistarhalla ei ole käytännöllistä. Aitojen tulisi olla niin järeitä, ettei karhu pääse niistä läpi – se on valtava työ-ja kustannuskysymys. Karhu on suuri ja nokkela eläin, eikä sitä pitele samat asiat kuin ihmistä. Karhu on mennyt kesän aikana tietojeni mukaan jo kahteen hunajavarastoon. Jos ne eivät pysy poissa sisätiloista, pysyvätkö ne poissa mehiläistarhoilta aitojen avulla? 


Edes lukitut ovet eivät pidättele hunajanhimoisimpia karhuja. Kuva Laihialta Pekka Niemi-Nikkolan hunajavarastolta.
Tässä kuvassa näkyy sähköaidan tolppa karhun lavan kohdalla. Se ei pidätellyt karhua.

Totta vai tarua? Karhut ovat uhka työturvallisuudelle.
Totta. Vaikka karhu ei ole käynyt mehiläistarhaajan kimppuun, se ei tarkoita, etteikö näin voisi tapahtua. Ja nyt tämä tärkeä kysymys: tuleeko odottaa sitä, että jotain tapahtuu? Kenenkään pelkoa ei tule vähätellä, vaikka itsellä ei olisi uhkaa siitä, että karhu kävisi kimppuusi. Mehiläistarhalla oleva karhu on ruokailemassa ja voi kokea tarhaajan uhkaksi ja reviirille tunkeutujaksi. On tapauksia, jossa karhu on ollut hyvinkin lähellä tarhaa mehiläishoitajan siellä käydessä.

Minusta on väärin vähätellä mehiläistarhaajien pelkoa karhuista: kukaan ei halua olla se ensimmäinen tarhaaja, jonka kimppuun karhu käy. Vaikka karhuvahinkoja tapahtuu paljon esim. poronhoidossa, mehiläistarhaajat ovat ainoa ammattiryhmä, jossa on todella vietettävä aikaa samalla apajalla karhun kanssa.

Mielestäni tärkeä kysymys on myös työntekijän turvallisuus. Ammattitarhaajilla on myös alaisia. Kenen on vastuu, jos karhu aiheuttaa vahinkoa heille?

Näillä tassuilla saa paljon tuhoa aikaan. Pelko on tarhaajalle tosiasia.

Totta vai tarua? Karhut voi ajaa muualle
Totta, mutta mitä sitten tehdään? Ongelma siirretään muiden vaivaksi. Karhujen siirtäminen muualle ei auta nyt, kun karhuongelmia on joka paikassa. Ja onko se oikein toista tarhaajaa kohtaan, jos hänen alueellensa siirrettäisiin karhu muualta?

Karhuja on hätyytelty pois myös koirien avulla sekä aseilla, jotka aiheuttavat kipua. Itse en näe tässä järkeä. Karhu ärsyyntyy ja voi aiheuttaa enemmän harmia. Karhu tulee kyllä useimmiten takaisin hunaja-apajalleen, kun ärsytys ja uhka on poistunut. 

Totta vai tarua? Muutkin eläimet kuin karhut tuhoavat mehiläispesiä.
Totta. Nämä muut tuholaiset ovat nousseet esiin viime aikojen karhukeskusteluissa. On ihmetelty, miksei SML pidä muista eläintuhoista kirjaa, vaan lietsoo karhuvihaa. Hiiret, myyrät ja tikat käyvät tekemässä tuhojaan mehiläispesällä. Ne eivät kuitenkaan kerralla tuhoa koko pesää saatikka syö hunajasatoa.

Metsämyyrä painaa 9-35 g, karhu painaa jopa 300 kg. Metsämyyrä lähtee hiljaa koloonsa tarhaajaa pakoon, karhu voi hyökätä (kyllä, se voi, vaikka ei olekaan hyökännyt). En näe mitään syytä vertailla hiirien ym. tekemiä tuhoja karhujen tuhoihin - ne ovat asia erikseen. Nämä pieneläimet ovat myös toki suuri harmi alalla.

Mehiläistarhan voi laittaa kaupunkialueelle, missä ei karhuja ole.

Totta ja tarua. Mehiläisiä ja tarhaajia tarvitaan myös maaseudulla ja metsissä. Vaikka kaupunkitarhaus on lisääntynyt, kaikki eivät voi tarhata kaupunkialueilla. Maaseudulla tarvitaan pölytystä, siellä tuotetaan ruoka.

Totta vai tarua? Kaikki karhut tuhoavat pesiä
Tarua. Vain pieni osuus, arviolta 1-5 % karhuista on näitä hunajakarhuja. Tunnistamalla ne ja kohdistamalla metsästys niihin, tilanne helpottuisi.


Totta vai tarua? Kaikki mehiläispesien lähettyvillä olevat karhut tulee metsästää

Tarua. Vain osa karhuista on ns. hunajakarhuja. Sellaiset karhut, jotka eivät tee hunajatuhoja,
pitävät kuitenkin reviiriään tarhan lähistöllä, jolloin sinne ei helposti toinen, mahdollisesti hunajakarhu asetu. Nämä ei-hunajakarhut ovat hyödyllisiä, jos ne pitävät Nalle Puhit loitolla, eikä niitä kannata kaataa. Se kohdistettu metsästys vahinkokarhuille olisi tässäkin tapauksessa hyödyksi, ettei mene se "kiltti karhu".


Karhu syö hunajan lisäksi mehiläisen toukat. Mehiläiset jäävät kylmettymään, kun pesä menee alta.
Hyvä, että keskustelu on herännyt. Nyt pitäisi miettiä niitä asioita, joita todella voi tehdä ratkaisun löytämiseksi. Jotain on tehtävä. Koko kesän karhujen kanssa taisteleva tarhaajat alkavat turhautua.

Eniten minua suretti, kun kuulin kommentista, että mehiläistarhaajat ovat luontovihamielisiä. Se on hyvin kaukaa haettua. Puolin ja toisin pitäisi miettiä eri vaihtoehtoja, tämä on hyvin vaikea asia ja ongelmalla on suuri merkitys myös maataloudelle ja ympäristöllemme.

Ja miksei ajateltaisi keskustelussa myös mehiläisten hyvinvointia - nehän tässä kuolevat. Ongelmaan on mietittävä tosissaan ratkaisuja ilman kummankaan osapuolen syyllistämistä.

Kuulen mielelläni hyviä näkökulmia karhujen karkoittamiseen mehiläistarhoilta. Ja ennen kaikkea rakentavassa mielessä.

Tuula

__________
Kuvat saatu käyttöön karhutuhoja kohdanneilta tarhaajilta.


Lisäys 11.9.2014:


Nyt karhuasiaa myös videolla. Miten karhuongelmat vaikuttavat ammattitarhaajan työhön? Mitä ongelmia on sähköpaimenten käytössä? Miten karhut käyttäytyvät tarhoilla ja milloin karhuvahinkoja tapahtuu? Miltä aidat ja aidattu tarha näyttävät?







4 kommenttia:

  1. Totta vai tarua?
    300.000 €:n menetys on alalle merkittävä taloudellinen uhka.
    Tarua. Kun summa suhteutetaan alan liikevaihtoon, joka pyörinee 20.000.000 €:n paikkeilla, summa ei ole enää kovin merkittävä. Ja kun siitäkin valtaosa korvataan, lopulliseksi vahingoksi jäävä summa liikkuu promilleluokassa.

    Totta vai tarua? Karhut ovat merkittävä uhka työturvallisuudelle.
    Tarua.
    Pelko on todellinen, mutta uhka on mitättömän pieni verrattuna mihin tahansa muuhun työturvallisuutta uhkaavaan tekijään. Se ei ole täysin nolla, mutta merkityksettömän pieni
    Karhun aiheuttamia vahinkoja kannattaa käsitellä karhun aiheuttamina vahinkoina. Herkän mielen tuottamat pelkotilat eivät kuulu keskusteluun karhun aiheuttamista vahingoista, sillä niitä ei ole tuottanut karhu vaan vilkas mielikuvitus.
    Se, että ensimmäistä karhun tappamaa tarhaajaa odotetaan "vesi kielellä", ja väitetään tapahtuman olevan vain ajan kysymys, aiheuttaa enemmän stressiä, työpahoinvointia ja ahdistusta, kuin karhu voi koskaan itse aiheuttaa. Todellinen työterveysriski ovat siis nämä petopelkoa levittävät ihmiset, ei karhu.

    Rakentavaksi lopuksi ehdotan, että mehiläisten tarhaaminen "karhualueilla" ilman aitaa kielletään tuntuvan sakon uhalla. Näin estetään se, että yhä uudet karhut oppivat käyttämään mehiläispesiä ruokavarastoinaan.

    VastaaPoista
  2. Ks. karhuvahinkokartta, tarkoittaa karhuaitoja lähes koko Suomen osalle. Täytyypä tuoda mehiläispesät lähemmäksi asusta, kyliin ja kaupunkeihin, jos maaseudulla mehiläistarhausta ruvetaan sakottamaan. Lieneekö tämä sakkoesitys avaus uudelle vihreälle mehiläisverolle?

    VastaaPoista
  3. Karhu pelkää ihmistä, koska ihminen on historiansa aikana surmannut kaikki jotka tulee lähelle, vain ihmistä pelkäävät ovat jääneet.
    Mietityttää nyt vain miten tulevaisuudessa käy, kun nämä ongelma/city/hunaja yms. "häirikkökarhut" (Joita on (vielä) todella vähän karhukantaan nähden) jatkavat sukuaan, sekä opettavat tapojaan jälkikasvulle.

    Kaatolupia kohdentamalla tulos olisi kaikkia osapuolia tyydyttävä, uskon ma.

    VastaaPoista
  4. Pekka kuule.
    Tiedätkös mitä ne aidat akkuineen ja huoltoineen maksaa?
    Onkos se nyt sitten järkevää nostaa kotimaisen hunajan hintaa verrattuna ulkomaisiin,
    Ok, ongelma vähenee samaa tahtia kuin tarhaus, ja taas rahat pakenevat ulkomaille ;)

    Niin, ja Tuula tuossa aika hyvän pointin nosti myös esiin.
    Eikös Pekan mielestä mehiläisillä ole oikeutta elää?

    VastaaPoista