tiistai 9. syyskuuta 2014

Mehiläispölytys vähentää myös ruokahävikkiä



Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään  8.-14. syyskuuta. Hävikkiviikko on kuluttajaliiton vetämä kampanja, jolla halutaan muistuttaa ruokahävikin määrästä ja kertoa, kuinka sitä voi vähentää. Törmäsin juuri tutkimukseen, jossa kerrottaan, kuinka mehiläispölytys voi vähentää ruokahävikkiä. Jälleen kerran mehiläiset ovat tärkeässä roolissa tässäkin aiheessa. Mutta miten mehiläinen ja muut pölyttäjät muka hävikkiä vähentävät?

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien tekemällä pölytyksellä on positiivinen vaikutus marjojen ja hedelmien muotoon, kokoon ja laatuun. Tutkijat arvioivat tuoreessa tutkimuksessa mehiläisten pölyttämien ja ei pölyttämien mansikoiden marjojen laatua, kokoa ja säilyvyyttä. Havaittiin, että:

  • tasainen ja runsas pölytys vähentää marjojen epämuodostumista, ja tämä puolestaan parantaa kauppakuntoa
  • pölytys tekee marjoista suurempia, mikä vähentää hävikkiä ja tekee tuotteesta ostettavamman
  • hyvin pölyttynyt marja on kiinteämpi, jolloin se säilyy pidempään kuljetuksessa ja kaupan hyllyllä
  • runsas pölytys parantaa mansikan väriä ja lisää sokeripitoisuutta

Vasemmalla mehiläispölytyksen saanut mansikka, oikealla pölytys on estetty. Kumman ostaisit?
Kaikista näistä pölytyksen hyvistä ansioista tuotteelle saadaan parempi kaupallinen arvo ja sen hävikki pienenee kun suurempi osa marjoista menee kuluttajalle. Se, että pölytys edesauttaa myös marjan kiinteyttä ja sitä kautta säilyvyysaikaan, on hävikin kannalta suuri juttu. Kuinka paljon marjoista ja hedelmistä pilaantuukaan kuljetusten aikana, kaupan hyllyssä odotellessaan saatika kuluttajan kotona.

Tärkeää pölytystyötä omenankukalla.
Tämä on jälleen yksi syy tukea mehiläispölytystä. Tutkijat toteavat, että jopa 30-50 prosenttia kasvituotteista joutuu hävikkiin. Valtava määrä. Jos tuota määrää saa vähänkin pienennettyä, niin hyvä! Mehiläispölytyksen tiedetään vaikuttavan muihinkin tuotteisiin kuin mansikkaan näin. Esimerkiksi rypsillä siemenen öljypitoisuus nousee hyvän pölytyksen avulla. Tämä taas lisää sadosta saatavaa öljyn määrää, eli saanti kasvia kohtaan on suurempi.

Vaikka pölytyksen arvo tiedostetaankin, on se tässä valossa edelleen hyvin aliarvostettua. Kuinka suuri merkitys sillä onkaan kansantaloudellisesti eri tavoin mitattuna, ei vain suorasti sadonlisänä.

Tällaisia pohdintoja hävikkiviikon kunniaksi.
-Tuula
Ps. Hunaja on siitä hieno tuote, että siitä ei paljoa mene hävikkiin. Hunaja säilyy kauan ja usein purkista nuollaan se viimeinenkin pisara. 
Kirjoitus perustuu Royal Society Publishing –tiedejulkaisussa elokuussa 2014 ilmestyneeseen artikkeliin ”Bee polllination improves crop quality, shelf life and commercial value". Klatt et all.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti