Eikä verkko ole vain mainosväline, vaan myös tiedonlähde siitä, mitä kuluttajat ajattelevat hunajasta, siitepölytuotteista tai vaikka luomutuotannosta.
Jututin ennen Talvipäiviä puhelimitse Hunajapilvin Pilvi Mansikkaviitaa. Olin tutustunut hänen tapaansa käyttää nettiä (nettisivun ja -kaupan lisäksi mm. Facebook, Twitter, YouTube ja blogi), ja se vaikutti mielestäni toimivalta.
Mansikkaviita vahvisti, että hänelle esimerkiksi Facebook-sivut tuovat sekä myyntiä että näkyvyyttä. Netissä hän voi kertoa tulevat markkinapaikat tai kysellä kiinnostusta uudenlaisiin tuotteisiin.
Esittelin Talvipäivillä myös muutamia googlauksen kautta paljastuneita hunajakommentteja. Suurin osa mehiläistuotteisiin kohdistuvasta verkkokirjoittelusta on myönteistä, mutta joukkoon mahtuu myös negatiivisia kokemuksia.
Näytin esimerkiksi kirjoitusta, jossa henkilö kehui saaneensa mehiläistuotteista apua siitepölyallergiaansa:
"... olen jo viisi kuukautta nappaillut päivittäin orgaanisia bee polleneita eli siitepölyrakeita ruokalusikallisen päivässä ilman oireita ja hunajaakin menee useampi purkki kuussa. Käytän lisäksi ajoittain propolista eli antiseptista mehiläiskittivahaa ihonhoidossa."
Sama henkilö raportoi kirjoituksestaan, että oli saanut tietystä hunajasta iho-oireita. Yleisö kommentoi, että eihän se välttämättä ole juuri tuon hunajantuottajan vika, vaan syynä voi olla se, että käyttäjä on herkistynyt kyseisen hunajan sisältämälle siitepölylle. Totta, mutta eihän se kuluttajan harmia vähennä.
Siis joskus voi olla niin, että itsensä hunaja-allergiseksi luuleva onkin allerginen tietyille siitepölyille, jolloin osa hunajista voisi sopia hänelle.
Ylipäätään hunajavalmisteen avulla tehdyllä siedätyshoidolla voi saada helpotusta myös siitepölyallergiaan, osoitti Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinsituutin tutkimus.
Juuri tällaisten seikkojen vuoksi mielestäni on tärkeää, että etenkin laajemmin hunajavalmisteita myyvät joskus tutkailevat, mitä netissä puhutaan. Silloin saa vinkkejä, kuluttajakokemuksia sekä näkemyksiä siihen, mistä kannattaisi kertoa. Kaikki kuluttajat eivät jaa kokemuksiaan nettiin, mutta erityisesti tietty edelläkävijäjoukko on varsin aktiivista.
Minulle, hunajan kuluttajaviestintää tekevälle, kirjoitukset ovat tärkeä lähde hahmotellessani, mistä pitäisi tiedottaa tai kirjoittaa esimerkiksi tänne blogiin.
Joku sanoi, että eihän sitä sitten jää muuta aikaa kuin roikkua netissä. Nooh, googlausta ei tarvitse suorittaa kovin usein (kerran kuukaudessa riittää pienelle tekijälle). Omalle nettisivulle suuntautuvia linkityksiä voi seurata, jos asentaa esim. ilmaisen Google Analytics -ohjelman.
Alussa nettielämä tietysti vie aikaa. Kuten Mansikkaviita totesi, niin ei hänelläkään heti ollut helppoa, vaan kokeilujen ja hetkittäisten tuskailujen kautta homma lähti rullaamaan. Nyt Facebook ei vie kuin muutaman minuutin päivässä. Siihen päälle sitten tulevat muut nettihommat.
Kun netin luonteen ja merkityksen ymmärtää, niin siitä saa hyötyjä, jotka voivat näkyä myös rahallisesti.
Tässä vielä muutama alan toimijan, mukana sekä pienempiä että isompia tekijöitä, Facebook-sivusto (näitä saa vinkata ja linkata lisää: lukijan toiveesta yritän kerätä jossain välissä laajempaa linkkilistaa):
Voi hyvin -hunaja
Kirkkonummen mehiläistuote
Korpiahon hunaja
Hunaja-aitta
Hunajayhtymä
Hunajalaituri
Kiurun hunaja
Ja tietysti tähän blogiinkin linkittyvä Hunaja-sivusto.
Hunajantuottajat-sivustolta voi yrittää löytää lähimmät tuottajat. Mesimestarin ylläpitämä sivusto ei vielä ole mitenkään kattava, mutta on siellä jo varsin monet yhteystiedot.
Minun esityskalvoni Talvipäiviltä:
Hunajantuottajat-sivustolta voi yrittää löytää lähimmät tuottajat. Mesimestarin ylläpitämä sivusto ei vielä ole mitenkään kattava, mutta on siellä jo varsin monet yhteystiedot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti