Mehiläispesät tarvitsevat yhä useammin suojaa karhuilta



Mehiläisvahakynttilä voi tietysti olla
myös karhumainen.
Kuva: urbanmkr, Flickr

Yksi aihe, jota en ennen mehiläisten parissa työskentelyn aloittamista ollut miettinyt, oli mehiläispesien ja karhujen suhde. Tai siis se, että mehiläispesät saavat yhä useammin kokea karhujen liian ronskin kosketuksen.

Tänä keväänä jo kymmenkunta mehiläistarhaajaa on löytänyt pesiään hajotettuina, kun paikalla on vieraillut kontio. Siinä menee sitten toive kyseisen tarhan kesän sadosta, ja jos karhu on kunnolla riehunut, niin itse pesät voivat olla täysin hajalla.

Suurta petovihaa ei mielestäni ole syytä lietsoa. Etenkin, kun karhujen aiheuttamia tappioita voidaan merkittävästi pienentää asentamalla mehiläistarhojen ympärille sähköaidat.

Karhuvahingot voidaan minimoida sähköaidoilla

Aitaamisen ongelmana on sen kalleus. Aitatarvikepaketti maksaa noin 300 euroa, ja päälle tulevat vielä kustannukset aitojen vaatimista akuista ja käytetystä työajasta. Moiset kulut kirpaisevat kovasti mehiläistarhaajan kukkarossa.

Maa- ja metsätalousministeriö on näissä petoasioissa tukenut jonkin verran niin mehiläistarhaajia kuin muita vastaavia ryhmiä. Määrärahaa on varattu myös aitapaketteihin (eli aitaustarvikkeita ilman virtalähteitä), mutta kyseinen summa on tänä vuonna aivan liian pieni. Itse asiassa se on jo nyt käytetty.

Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin petokorvausten maksaminen

Siksi täältä Mehiläishoitajain Liiton suunnalta on lähetetty ministeriöön ehdotus määrärahan nostamisesta kiireellisesti. Aitapaketit ovat kokemusten perusteella kustannustehokkain tapa ehkäistä karhuvahingot. Se on myös sekä karhujen että mehiläisten kannalta hyvä ratkaisu.
Mehiläistarhaajilla on ollut mahdolllisuus hakea myös korvauksia karhutappioista. Halvemmaksi kuitenkin tulisi jakaa määrärahoja ennaltaehkäisyyn. Viime vuoden petovahinkotapauksia kirjattiin tarhoilla 55 kappaletta ja niistä maksettiin 157 000 euroa korvauksia. Tuolla summalla saataisiin yli 500 aitapakettia.

Älykkäät eläimet oppivat hyödyntämään pesät ravinnonlähteinä

Miksi karhuvahingot ovat sitten lisääntyneet? Näyttää siltä, että karhuja on yhä enemmän niillä alueilla, joissa on myös mehiläistarhoja.

Lisäksi karhu on älykäs eläin. Kun se on kerran oppinut, että mehiläistarhoilta voi saada ravintoa, niin miksipä se moisen unohtaisi. Seuraavana kesänä karhu tepastelee samalle paikalle, ja jos mukana on pentuja, niin pennutkin oppivat taidon. Aitojen avulla myös karhujen oppimista voitaisiin vähentää.

Kaikki karhut eivät ole mehiläistarhoille ongelma. Siksi ei myöskään auta se, että summanmutikassa räiskitään karhuja hengiltä.

Karhut eivät ole ainoa ryhmä, joka saattaa pesiä hyödyntää ravinnonsaannissaan. Stadin tarhaajien kummipesiä käsittelevässä blogissa kerrotaan, miten lähipuussa pesivä talitinttipariskunta pitää mehiläispesiä ruokakioskinaan.