tiistai 23. huhtikuuta 2013

Mehiläisdokumentti Suomen ensi-iltaan 26.4.



Vihdoinkin saadaan myös Suomen elokuvateattereihin mehiläisdokumentti. Tämän viikon perjantaina 26.4. tulee ensi-iltaan Ei pelkkää hunajaa -dokumenttielokuva (engl. More Than Honey). Leffa on kattava katsaus mehiläisten sielunelämään ja tarhauksen haasteisiin.

Vuonna 2011 valmistunut dokumentti on kerännyt Euroopassa runsaat katsojaluvut ja sitä on odotettu Suomeenkin. Ei pelkkää hunajaa on juuri nyt ajankohtainen, kun torjunta-aineet ja taudit herättävät aiheellista huolta. Leffa tarjoaa runsaasti perustietoa mehiläisistä ja pölytyksestä. Läpi käydään niin mehiläispesän hierarkia, taudit, pölytys kuin hunajan tuotanto. Hyvää perustietoa ihan kaikille! 


Mehiläisiä maailman äärissä

Elokuvan on ohjannut itävaltalainen Markus Imhoof, jolla on mehiläistarhaus verenperimänä. Dokumentin juoni keskittyy käymään läpi mehiläisten tärkeyttä ruuantuotannossa ja koetetaan selvittää, mikä mehiläisiä tappaa. Syytä tähän etsiessä kierretään koko maailma, ja katsoja viedään varsin erilaisiin mehiläiskulttuureihin. Esimerkiksi Itävallan Alpeilla mehiläisiä hoidetaan koristeellisissa mehiläistaloissa, sikari aina huulessa. Idyllin pilaa kuitenkin esikotelomätä. Elokuvat tarvitsevat aina hiukan melankoliaa, ja sitä on tarjolla tarhaajan kaivaessa hautaa bakteerin saastuttamille pesilleen.

Dokumentin nimikin sen kertoo, että mehiläiset ovat korvaamattomia muussakin kuin hunajantuotannossa. Itselleni tuli hiukan epätodellinen olo, kun näytettiin kuinka kiinassa ihmiset pölyttävät käsin hedelmätarhoja, koska mehiläisiä ei enää ole mailla halmeilla. Kyllähän se oli tiedossa, mutta järjenvastaiselta se silti näytti. Välillä käydään Yhdysvalloissa valtavilla manteliplantaaseilla siirtämässä mehiläisiä valtavilla rekoilla paikasta toiseen. Taudit vaivaavat, matkustaminen stressaa. Ja mehiläiset katoavat mystisesti.

Puolitoistatuntinen elokuva tarjoaa sopivasti perustietoa kaikille katsojalle. Parasta antia dokumentissa ovat myös upeat lähikuvat mehiläispesän elämästä. Niistä nauttii sekä kokeneemmat tarhaajat että mehiläisalaa tuntematon.  

Kokoillan elokuvan juoni kantaa. Nyt on hyvä syy viettää leffailta! Katso traileri täältä.

Elokuvassa nähdään mehiläiset läheltä.

Ei pelkkää hunajaa (2011). Ohjaus: Markus Imhoof. Suomen ensi-ilta 26.4.2013. Kesto: 90 min

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Hunajaa korville. Kirjaimellisesti?

Olette varmaan joskus törmänneet sanontaan, että jokin on hunajaa korville. Mutta voisiko sanonta "hunajaa korville" toteutua tulevaisuudessa ihan konkreettisesti? Ehkäpä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan eräillä kotimaisilla lajihunajilla on antibakteerisia ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä esimerkiksi bakteerien aiheuttamien korvatulehdusten ja hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin hunajan vaikutusta hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. Tulokset osoittivat, että hunajilla on kaikkien neljän bakteerin kohdalla antimikrobista aktiivisuutta, eli hunajissa on joitain ominaisuuksia, jotka ehkäisevät mikrobien lisääntymistä ja saattavat pystyä jopa tuhoamaan ne.

Teho myös laimennettuna

Tutkimuksessa oli mukana horsma-, tattari-, puolukka- ja lakkahunaja. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta. Kiinnostavaa oli myös se, että hunajat tehosivat bakteereihin myös laimeina liuoksina, tattarihunaja vielä niinkin laimeassa kuin 20 %:n liuoksessa.

Uusia väyliä hunajalle?

Uskon, että hunajasta on todella moneen lääketieteen saralla. Jo nyt tiedetään, että hunajalla on antimikrobisia ominaisuuksia noin 60 bakteeria kohtaan, ja Uudesta-Seelannista saatavaa manuka-hunajaa käytetään esimerkiksi sairaaloiden haavanhoidossa.

Hunajasta on selvitetty, että jotkin antimikrobiset ominaisuudet johtuvat vetyperoksidista, alhaisesta pH:sta tai korkeasta sokeripitoisuudesta. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että antimikrobisuus johtui jostain muusta tekijästä. Mikä se tekijä sitten on, on mielenkiintoista selvittää.

Tämä tutkimus avaa kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kotimaisen hunajan käyttöön, joten toivottavasti tutkimusta jatketaan. Bakteereihin tehoavan hunajan käyttö esimerkiksi antibioottihoidon tukena voisi tutkijoiden mielestä vähentää antibioottien käyttöä. Ehkäpä Manuka-hunajatuotteet voitaisiin ehkä tulevaisuudessa korvata kotimaisella tattarihunajatuotteella.

Tutkijat näkevät hyviä mahdollisuuksia myös korva- ja poskiontelontulehduksen hoidossa. "Seuraavaksi olisi tärkeää tehdä kliininen koe, jolla voitaisiin osoittaa hunajan mahdolliset ennalta ehkäisevät vaikutukset pneumokokki-infektioihin", sanoo dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista.

Lääketieteessä matkat ovat pitkiä, mutta odotan suurella kiinnostuksella jatkotutkimuksia.

***********************************************************************
Vain mehiläiset sen osaavat, hunajan valmistuksen.
Ruralia-instituutin yhteistyökumppanina hankkeessa oli Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, Kiantama Oy, Fazer Makeiset Oy, Vip-Juicemaker Oy, Foodfiles Oy ja Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkelin voi lukea osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/apm.12039/pdf.