Nyt saa hunajaa ja muita mehiläistuotteita joulumarkkinoilta

Joulumarkkinat ovat mainio paikka hankkia hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä sekä itselle että lahjaksi. Monella mehiläistuotteita myyvällä on kaupattavanaan myös muita jouluisia tuotteita.

Yksi myyjäisissä ahkeroiva on mehiläistarhaaja Aija Tarvainen Nousiaisista. Hän myy niin hunajaa, kynttilöitä kuin muita tuotteita Mehiläismäki-yrityksessään.

Tarvaisen myyntipöydältä löytyy esimerkiksi enkelin, kävyn tai sammakon muotoisia kynttilöitä.

"Mehiläisvahakynttilän valo on mielestäni maailman kaunein", Tarvainen sanoo.
"Mehiläisvahakynttilöitä olen tehnyt viime kesän hunajakakustojen kuorimavahastani. Vahan puhdistuksessa on oma aikaa vievä työnsä, siksipä en halvalla kynttilöitäni myy. Kotimainen, lähellä tuotettu mehiläisvaha on arvokas aine, jota tulee kunnioittaa."

Tarvainen on pakannut kynttilöitä kauniisiin lahjapakkauksiin. Pakkausten mukana on myös Mehiläismäen yhteystiedot, joten lahjan saajakin voi selvittää, mistä ja kenen tekemiä kynttilät todella ovat.

Hunajaa myös saviruukussa

Hunajapakkauserikoisuutena Mehiläismäellä ovat saviruukut.

Aija Tarvainen valmistaa kynttilöitä
omien pesiensä mehiläisvahasta.
Mehiläismäen  kynttilät ovat
sataprosenttisesti
ekologista mehiläisvahaa.

"Oman kuntani keraamikko Kirsi Koivunen (Tmi Kirsin Kera) on käsintehnyt elintarvikekelpoiset saviruukut. Niihin olen valuttanut pehmeää hunajaa. Hunajaruukut ovat ihastuttavan viileitä pinnaltaan. Eräs toinenkin hunajaan liittyvä keraamiikka on tulossa ensi vuoden myyntiini. Pakkasin hunajapurkkeja myös käsitehtyihin pärekoreihin."

Hunajan maistatus on Tarvaiselle tärkeä osa myyjäisiä.

"Tyrkytän kaiken aikaa hunajaa ihmisille. Ihan vain energian lähteeksi, ja toisaalta haluan, että ihmiset oppivat, miltä lähellä tuotettu pientuottajan laatuhunaja maistuu."

Kotimaista pientuotantoa on syytä arvostaa

Aija Tarvainen ostaa myös itse mielellään tuotteita myyjäisistä. Hänen mielestään on hienoa, että joulumyyjäisissä tutustuu muihin myyjiin, jotka ovat usein ahkeria, käsillään tekeviä ihmisiä.

"Arvostan paljon suomalaisten käsityöläisten tekemää työtä ja sitä, että tuotteet on valmistettu laadukkaista raaka-aineista ja turvallisesti. Tuntuu vain, että etenkin Suomen suurimmissa joulumyyjäisissä on niin paljon tarjottavaa ostajille, että osalla myyjistä ei oikein kauppa käy."

Mehiläismäen toimintaa voi seurata Facebook-sivulla. 

Kuvat: Aija Tarvainen / Mehiläismäki

Ekologinen mehiläisvahakynttilä myös tuoksuu hyvälle

Viime joulun tienoilta jäi mieleeni, kun Allergia- ja astmaliitto toivoi tuoksukynttilöille
myyntikieltoa. Vaikka en itse ole tuoksuille herkkä, niin en erityisemmin pidä tuoksukynttilöiden ympärilleen levittämistä hajuista.

Sen sijaan mehiläisvahakynttilän tuoksu on aivan eri asia. Se on mieto ja miellyttävä. Onhan se sentään aitoa tuoksua, eikä mitään esanssista vaniljaa tai havua.

Mehiläisvahaa saadaan hunajantuotannon ohessa. Se on siis ekologinen kynttilämateriaali, ja sillä on pitkä historia. Esimerkiksi keskiajalla luostareiden yhteydessä olleiden mehiläispesien tärkeä tehtävä oli tuottaa vahaa.

Kynttilät olivat silloin tietysti tärkeitä vahan käyttökohteita, mutta vahaa käytettiin myös moneen muuhun tarkoitukseen.  Kansalliskirjasto kertoo esimerkiksi keskiajan kirjoitusmateriaaleista:

"Arkisessa kirjoittamisessa ja kirjoitusharjoituksissa käytettiin usein vahatauluja. Kyse oli puulevyistä, joiden pinnalle oli levitetty mehiläisvahaa ja mahdollisesti pihkaa tasaiseksi kerrokseksi, jolle oli hyvä kirjoittaa terävällä puikolla, styluksella."

Mehiläisvaha sopi myös ruumiin muumiointiin, kuten YLEn uutinen kertoo:

"Verisuoniin on kaadettu punaista ainetta, jolla estettiin ruumiin mätänemistä. Tutkimuksissa aine osoittautui mehiläisvahan, kalkin ja helakanpunaisen elohopeasulfidin sekoitukseksi."

Mehiläisvahan satoja vuosia sitten tapahtunut käyttö auttaa myös nykypäivän tutkijoita Turun tuomiokirjon pyhäinjäännösten äärellä:

"Esimerkiksi sineteistä voidaan selvittää, missä ja mikä mehiläislaji on tuottanut niissä käytetyn mehiläisvahan." 

Mehiläisvahakynttilöitä myydään valmiina, mutta niitä voi tehdä vaivatta myös kotona. Koostin pienen videon, jolla näytän kynttilän tekemisen valmiista levystä.

Muoteissa tehtävät kynttilät vaativat jo hieman enemmän taitoa. Ehkä ensi jouluna ahkeroin niitä?




Tiedoksi muuten vielä, että pienet mehiläisvahakynttilöiden jämät voi heittää biojätteisiin.

Väriä ja valoa pimeyteen mehiläisvahakynttilöillä!

Vahaa saa lähes värillä kuin värillä.

Olen tehnyt joskus aikaa sitten päätöksen, että alan valmistelemaan kämppää joulua varten aina marras-joulukuun vaihteessa. Ensimmäiset joulurallit kuuli jo lokakuussa, mutta muuten joulua on saanut tänä vuonna ihan rauhassa odotella... Mutta nyt se alkoi: aloitin tunnelman luonnin kynttilöiden teolla. Älkääkä käsittäkö väärin, en ole mikään ihmeempi askartelija - mehiläisvahakynttilät ovat vain niin helppoja tehdä.

Käväisin pari viikkoa sitten Lahtisen Vahavalimolla hakemassa aika satsin mehiläisvahaa. Punaista, sinistä, oranssia, vihreää, valkoista.... On mahtavaa, että löytyy värejä mistä valita. Mukaan lätkäistiin rulla sydänlankaa, eikä siihen sitten muuta tarvitakaan. 

Ensi töikseni tein sinivalkoiset itsenäisyyspäiväkynttilät. Itsetehtyjen kynttilöiden ja värivahan kanssa voi myös hiukan leikkiä, ja tuunasinkin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi nimikkokynttilän. Peruskynttilät tekee hetkessä, katsokaa vaikka Lahtisen Vahavalimon kuvitettu ohje. Valmiista vahalevyistä tekeminen onnistuu myös lasten kanssa, koska vahalevyjen kanssa ei täydy sulatella kynttilämassaa tm. Tein näitä kynttilöitä kerran pienen kummityttöni kanssa ja kyllä oli riemu huipussaan!

Mitä ihmeen mehiläisvahaa ja miksi mehiläiset tekevät sitä?

Vahaa myydään askarteluun sopivina paloina.

Mehiläisvaha on mehiläispesän kennojen rakennusaine. Mehiläiset peittävät myös kypsän hunajan ohuella vahakerroksella. Mehiläinen tuottaa vahan erillisissä vaharauhasissaan - jaksan edelleen ihmetellä, että ovat ne vain ihmeellisiä otuksia kyetessään tähänkin!

Kynttilöissä käytetty mehiläisvaha on siis mehiläishoidon sivutuote. Sen tuottamiseen ei tarvita esim. fossiilisia polttoaineita. Mehiläisvaha on myös hyvin laadukasta tavaraa - se ei valuta tai savuta, mikäli sydänlanka on hyvä ja kynttilää poltetaan vedottomassa paikassa. Vaha-askartelu on siitäkin kivaa, että mehiläisvaha tuoksuu niin hyvälle.

Valmiina ostettuja mehiläisvahakynttilöitä.

Kynttilöissä käytetty vaha valmistetaan sulattamalla pesistä saatu vaha. Tarvittaessa tämä vahamassa värjätään (paitsi keltaisten kynttilöiden ollessa kyseessä) ja siihen voidaan painaa koneellisesti kennokuvio. Kynttilävahaa myydään usein valmiina, sopivina paloina esim. askarteluliikkeissä tai mehiläisalan liikkeistä. Kynttilöitä voi totta kai ostaa myös valmiina ja vaikka muottiin valettuna.

Kannattaa kokeilla kynttilöiden tekoa, jos mahdollista! Itselläni on vielä monta väriä odottamassa. Voinette arvata, mitä vien tänä jouluna tutuille joululahjaksi... ;)

Iloista joulun odotusta kaikille blogin lukijoille!

Mehiläisvahakynttilä tuo ekologisempaa jouluvaloa

Pyörähdin tänään Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla. Pienten syömisten lisäksi ostin mehiläisvahakynttilöitä, joita myytiin Helsingin Seudun Mehiläishoitajien kojulla.

Viime viikolla uutisoitiin tanskalaistutkimuksesta, jonka mukaan kynttilöiden polttaminen saastuttaa huoneilmaa.Tanskalaisen uutisoinnin perusteella näyttäisi minun kielitaidollani siltä, että nyt oli tutkittu steariinikynttilöitä.

On siis vaikea tietää, koskeeko sama ilman pilaantuminen myös mehiläisvahakynttilöitä. Mutta näin tavisnäkemyksellä haluan tietysti uskoa, että mehiläisvaha ei ole ainakaan yhtä paha (jos jollakin on vankkaa tietämystä tästä, niin otan mielelläni kommentteja vastaan).

Nimittäin ovathan kynttilöiden alkuperät hyvin toisentyyppisiä. Steariini valmistetaan eläinrasvasta, parafiini taas on maaöljyn tislauksen sivutuote.

Mehiläisvaha on mehiläisten pesäkennojen rakennusaine. Siihen ei siis tarvita samanlaisia ympäristöä rasittavia toimenpiteitä kuin steariiniin tai parafiiniin, vaan se syntyy mehiläishoidon tuotteena.

Koska minua askarrutti, mitä eri väristen kynttilöiden väriaine mahtaa olla, niin soitin Lahtisen vahavalimoon, joka valmistaa ja myy mm. mehiläisvahatuotteita.

Selvisi, että valkoiset kynttilät ovat valkaistua mehiläisvahaa. Värjättyjen väriaineena käytetään tavallista synteettistä kynttilävärijauhetta.

Mehiläisvaha on luonnostaan kellertävää tai ruskehtavaa, joten sen väriset kynttilät ovat siis usein "luonnontilassaan" ja sisältävät ainoastaan mehiläisvahaa (ja tietysti sen sydänlangan).

Kynttilöitä varten myydään esimerkiksi askartelukaupoissa mehiläisvahalevyjä, joista on helppo askarrella valoa jouluun. Mehiläisvahaa myydään myös pelletteinä, joista voi muottien avulla valmistaa kynttilöitä.

Mutta kaltaiseni laiska askartelija siis ilahtuu, kun mehiläisvahakynttilöitä saa valmiina. Mehiläisvaha on kalliimpaa kuin steariini tai parafiini, joten luonnollisesti kynttilöiden hintakin on korkeampi.

Helsingin Seudun Mehiläishoitajilla hinta oli silti hyvin kohtuullinen: pitkät kynttilät maksoivat 2 e/kpl.

Lisäys seuraavana päivänä:
Pieni määrä puhdasta mehiläisvahajätettä kelpaa HSY:n alueella biojätteisiin

Liisa kysyi minulta Twitterissä, mikä on mehiläisvahakynttiläjämän oikea paikka silloin, kun se muuttuu jätteeksi. Eli voiko sen laittaa biojätteeseen vai heitetäänkö sekajätteisiin.

Koska suoraan en osannut itse vastata, lähetin kysymyksen Helsingin seudun ympäristöpalveluiden jäteneuvontaan. Sain seuraavan vastauksen:

"Mikäli kyseinen kynttilä on tehty puhtaasti luonnontuotteesta (mehiläisvaha), se kelpaa biojätteeseen HSY:n jätehuollon alueella, vaikka maatuminen kestääkin kauan. Jos kynttilöiden määrä on suuri, voi hidas maatuminen aiheuttaa ongelmia HSY:n laitoksen kompostin laadussa. Eli pienet määrät ok, isot määrät joko energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Kaikkein paras olisi, jos kynttilänpätkät voisi valaa uudeksi kynttiläksi!"