Tänään avautui Flow Hive -projektin joukkorahoitussivu, ja ainakin rahaa virtaa enemmän kuin hunajaa huipputuotantovuosina: tätä kirjoittaessani projektille on tullut yli 1 570 000 dollaria. Tavoite oli vaatimattomat 70 000 dollaria.
Mehiläistarhaajien joukossa monet epäilevät vahvasti, voiko homma onnistua noin auvoisan upeasti. Mehiläiset eivät nimittäin tunnetusti aina toimi niin kuin ihminen toivoisi, joten yllätyksiä on varmasti luvassa, jos asettelee näitä uusia systeemejä pesään. Myös esimerkiksi hunajan liiallinen kosteus mietityttää monia.
Minä olen lähinnä Flow Hivesta hämmästynyt, ja koska en ole itse koskaan mehiläisiä hoitanut, niin en osaa tätä suuremmin kommentoida. Siksi vain seurailen itseäni fiksumpien mielipiteitä.
Sen sijaan minua hieman harmittaa tapa, jolla ideaa markkinoidaan. Flow Hive -juttujen perusteella saa mielestäni hieman väärän kuvan mehiläishoidosta. Niissä annetaan ymmärtää, että hunajan kerääminen olisi suunnilleen ainoa vaihe, kun tarhaaja avaa pesän. Näinhän mehiläistarhaus ei toimi.
Mehiläishoitajan velvollisuus on hoitaa mehiläisiä. Pesä on siis pakko välillä avata, fyysistä työtä tehtävä ja suojavarusteita puettava, vaikka hunaja saataisiin virtamaan.
Joten jos nyt Flow Hiven myötä innoistuit mehiläishoidosta ja ajattelit, että kaikki hoituu noin helposti, niin valitettavasti olen ilonpilaaja.
Mehiläistaudit ja muut hoitotyöt vaativat aikaa ja vaivaa, ja mehiläispesillä on siis myös jatkossa tehtävä paljon muutakin kuin odoteltava hunajan virtaamista purkkiin. Mehiläishoito vaatii huomattavasti enemmän työtä kuin vain hunajan keräyksen.
Mutta jään mielenkiinnolla seuraamaan, hankkiiko joku Suomeen testikappaleen ja pääsee näin kertomaan, toimiiko tämä menetelmä aidosti.
(Kuvat: Flow Hive)
