Joulupalloon

Missä mehiläiset ovat tähän aikaan vuodesta? Tiedätkö? Aika moni arvelee, että ne nukkuvat talviunta tai horrostavat jossain kolossa, ehkä peräti kuolivat pakkasten tultua. Mutta mikään noista ei ole mehiläisten juttu.

Nukkuvista hyönteisistä en ole kuullut, mutta moni hyönteinen kyllä horrostaa. Monesti mehiläiseen sekoitettavien ampiaisten ja kimalaisten kuningattaret etsivät itselleen syksyllä sopivan kolon vaikkapa maasta tai halkopinosta. Sieltä ne keväällä kömpivät muodostamaan uutta yhteiskuntaa – muu porukka kun kuolee joka syksy kasvien kukinnan haipuessa. Muurahaisetkin horrostavat pesänsä maanalaisissa osissa, joskaan niiden ei tarvitse tuottaa uutta yhteiskuntaa joka kevät, sillä kuningattarien lisäksi työläisetkin talvehtivat.

Höyryävän lämmin mehiläisten talvipallo. Kuva: Ari Seppälä

Mehiläiset sen sijaan pysyvät pesässään jatkuvassa liikkeessä koko talven. Ne kerääntyvät kuningattarensa ympärille palloksi, jossa väki kiertää itseään värisyttäen pallon sisäkehiltä ulkokehille ja taas takaisin. Tiivistämällä ja väljentämällä palloa ne pitävät keskellä olevan emon lämpötilan suotuisana ja pysyvät yhteis-kuntansa tuottaman lämmön avulla itsekin hengissä. Energianaan ne käyttävät joko hunajaa tai mehiläistarhaajan niille varaamaa sokeriliuosta.

Me pohjolan ihmiset tuotamme näihin aikoihin ihan omanlaisiamme muodostelmia. Joulu tulee, ja aika moni haluaa viettää sen jonkinlaisessa porukassa – perheen, ystävien tai sukulaisten kanssa. Nekin, jotka rauhoittavat joulunajan lahja- ja ruokahössötykseltä, käyvät ehkäpä laulamassa yhteislaulutapahtumissa tai kuuntelemassa konsertteja. Jotenkin yhdessäolo – vaikkapa hiljaa yhdessä istuminenkin – lievittää meidänkin kylmää ja pimeää vuodenaikaamme.

Rauhallista oloa kaikkiin mahdollisiin joulupalloihin ja muihin joulumuodostelmiin.

Joululahjoja pohtiville vielä vinkki ihmisiä ilahduttavasta mehiläislahjasta: Kirkon ulkomaan avun kautta lahjoitettu mehiläispesä auttaa kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä toimeentulon hankkimisessa: www.toisenlainenlahja.fi/product/mehilaispesa/

Herkullista joulua!

Sain leipoa pipareita jo lokakuussa. Ja täytyy sanoa, että se on hyvä aika leipoa pipareita. Ei ole kiire, eikä mistään tulvi vielä muita jouluherkkuja. Mutta syy piparien leipomiseen oli, että teimme Suomen Mehiläishoitajain Liitolle pienen jouluesitteen, joka sisältää hunajalla höystettyjä jouluisia ruokia sekä hiukan tietoa hunajasta ja mehiläisvahasta.

Ennen joulun viimeistä kauppareissua ja pyhiä jaan teille muutaman vihkoseen painetun suosikkireseptini, joita itse aion valmistaa: pakkasjuoman ja hunajajuurekset.

Laitan mukaan ohjeen myös jälkiruokaan, suklaavanukkaaseen, jota ajattelin joulunaikaan kokeilla. Suklaavanukkaan ohje on uudehkosta Kaiketon-keittokirjasta, ja se osui silmiini, kun etsin maidotonta, suklaista jälkiruokaa. Tämä kaiketon herkku ei kuitenkaan ollut ilokseni hunajaton.

Herkullista joulua!

 

Pakkasjuoma

Kuva: Anna Autio

1 dl punaviiniä

0,5 dl vahvaa mustaherukkamehua

2 rkl hunajaa

1,5 dl kuumaa vettä

Sekoita aineet keskenään ja tarjoa kuumana manteleiden ja rusinoiden kera. Halutessasi voit lisätä juomaan jouluisia mausteita.

Hunajajuurekset uunissa

Kuva: Anna Autio

Kasviksia, kuten porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa, fenkolia ja sipulia

hunajaa

öljyä

suolaa, mustaapippuria, yrttejä

Kuori kasvikset ja paloittele reiluiksi paloiksi. Laita palat voideltuun uunivuokaan, mausta suolalla, mustapippurilla ja vaikkapa rosmariinilla tai timjamilla. Lorauta päälle öljyä ja runsaasti hunajaa. Hauduta kypsäksi noin 180-asteisessa uunissa. Valele paiston aikana tarvittaessa öljyllä.

Myös joulun kasvislaatikot voi maustaa ruokalusikallisella hunajaa. Hunaja antaa laatikoille myös kauniin paistovärin.

Suklaavanukas (ohje kahdelle)

2 avokadoa

puolikas banaani

100 g maidotonta, sulatettua suklaata

½ dl juoksevaa hunajaa

hieman vaniljajauhetta

Kuori avokadot ja poista kivet. Pilko avokadot ja kuorittu banaani. Sekoita kaikki aineet sauvasekoittimella tai tehosekoittimella tasaiseksi. Jäähdytä jääkaapissa.

Makeita jouluostoksia

Joulu tulee, on juuri oikea aika ostaa hunajaa.

Hunaja on nimittäin hyvä lahja. Se ei ole väärää kokoa, ei vie paljon tilaa, ei edellytä saajalta aikaa, aktiivisuutta tai edes kotoa poistumista, ei maksa kohtuuttomasti, ei jää vuosiksi kaappiin eikä vie luonnon resursseja saati saastuta. Päinvastoin: pölyttäjinä mehiläiset tekevät luonnolle ja ihmisille hyvää.

Hunaja on mainio lahja myös siksi, että hunajia on moneen makuun – kuin oluita tai viinejä. Hunajan makuun vaikuttavat ennen kaikkea ympäröivät mesikasvit. Mutta mehiläistarhaajankaan työnjälki ei ole suinkaan merkityksetön. Tarhapaikan ohella mehiläishoitaja voi vaikuttaa hunajan rakenteeseen: kiteytyykö hunaja nopeasti vai säilyykö se kauan notkeana. Hunajasta voidaan myös tehdä erilaisia valmisteita lisäämällä hunajaan vaikkapa sitruunaa, tyrniä tai salmiakkia.

Hunajien moninaisuuden havaitsi hyvin konkreettisesti Suomen paras hunaja -kilpailussa marraskuussa. Kilpailuun ilmoitettiin 89 hunajaa. Hunajia oli väriltään lähes läpinäkyvästä valkean, keltaisen, oranssin ja punaisen kautta hyvin tummaan ja rakenteeltaan aivan juoksevasta lähes kovaksi kiteytyneeseen. Voittajaksi selvisi puolukkakankaalla tuotettu juokseva hunaja, mutta kaikilla loppukilpailuun päässeillä oli omat kannattajansa.

Suomen paras hunaja -kilpailun jälkeen toiseksi paras paikka maistella hunajia ovat markkinat. Tarhaajan tavatessaan ja hunajan valitessaan saa kaupan päälle tarinan: missä juuri tämä hunaja on syntynyt, millaisista kasveista mesi siihen on kerätty ja mitkä ovat sen ominaispiirteet.

Tuomaan Markkinoilla Helsingin Senaatintorilla riittää hunajan ystäville maisteltavaa.

Mehiläisten valmistamista tuotteista saa muitakin mainioita lahjoja. Mehiläisen pesäkennostojaan varten valmistamasta mehiläisvahasta valmistetaan kynttilöitä, jotka ovat ekologisia ja palavat tasaisemmin ja savuttomammin kuin monet muut kynttilät. Vahasta valmistetaan myös saippuaa, voiteita ja muuta kosmetiikkaa.

Vanhan ylioppilastalon joulutorilla myydään myös enkelikelloon, joulukuuseen ja porokynttelikköön sopivia mehiläisvahakynttilöitä.

Vähemmän tunnettuja mehiläispesän tuotteita ovat siitepöly, perga ja propolis. Niillä voisi lahjoa vaikkapa terveyttään vaalivaa ystävää tai ennakkoluulotonta kokeilijaa. Perga on maitohappokäynyttä siitepölyä. Sitä ja siitepölypalleroita voi nauttia lisäravinteen tapaan teelusikallisen tai pari päivässä. Propolis puolestaan on antibakteerisia aineita sisältävää kittivahaa, jolla mehiläiset tiivistävät pesäänsä ja suojaavat sitä taudinaiheuttajilta. Siksi propolistippoja voi vaikkapa kurlata tulehtuneessa nielussa.

Kotimaisen hunajan sato oli tänä vuonna hiukan keskinkertaista heikompi. Siksikin juuri nyt on oikea aika ostaa kotimaista hunajaa – keväällä hunaja saattaa olla monelta tarhaajalta jo loppu.

Vietä tuoksuva ja maistuva mehiläisjoulu

Moni mehiläistuote sopii jouluun sekä itselle että lahjaksi. Poimi tästä vinkit, joiden avulla pelastat pölyttäjiä myös juhlapyhien aikaan.

Kotimaista hunajaa lahjaksi

Paikallinen hunaja on mitä mainioin joululahja. Vielä ehdit joulumarkkinoille tai kauppaan tekemään hunajahankinnat.

Tuomaan markkinoilla Helsingissä on tänäkin
vuonna monta hunajanmyyjää. Stadin tarhaajien myyntipisteellä
sai valita hunajaa kaupunginosan perusteella.

Hunajaa joulun ruokiin ja juomiin

Hunaja sopii mainiosti joulun ruokiin ja juomiin. Mausta glögi, glühwein tai kaakao hunajalla.  Leivo hunajalla maustettu kahvikakku, loihdi hunajapiparit, tekaise chilipähkinät tai tee suolaiset muffinit. Laita juustotarjottimen kanssa tarjolle jotakin herkullista lajihunajaa, esimerkiksi horsmahunajaa. Sipaise hunajaa kinkun, kasvisten ja kastikkeiden mausteeksi.

Mehiläisvahakynttilä on ekologinen valinta

Monet kynttilät sisältävät eläinperäistä, teurasjätteestä valmistettavaa talia, fossiilista parafiinia tai kaukaa tuotavia öljypalmun tai soijan rasvoja. Näille mehiläisvaha on erinomainen vaihtoehto. Kynttilät voi tehdä itse vahalevyistä, joita myydään esimerkiksi askartelukaupoissa. Toki valmiita mehiläisvahakynttilöitä myydään esimerkiksi ekokaupoissa ja joulumarkkinoilla.

Tee tai osta mehiläistuotekosmetiikkaa

Saunahunaja on tietysti monille tuttu ihonhoitokeino. Strömsö-ohjelman joulukalenterivideolla neuvotaan myös ihonhoitoon tehtävän, mehiläisvahaa sisältävän öljyn valmistus. Erilaisia mehiläisvahaa tai hunajaa sisältäviä saippuoita ja voiteita saa myös kotimaisten valmistajien tekemänä.

Viehättävä lahjapaketti, jossa on Suomessa valmistettu
hunajasaippua sekä saippua-alusta, osui silmiini töölöläisessä
Relove-liikkeessä.

Osta hyväntekeväisyyslahjaksi mehiläispesä

Toisenlainen lahja -sivustolla voit ostaa lahjaksi mehiläispesän kehitysmaahan. Mehiläishoito ja hunajantuotanto tuottaa lisäansioita monille kehitysmaiden ihmisille, ja se sopii myös naisille.

Myös jouluruoka tarvitsee pölyttäjiä

Brittiläinen Plan Bee on tehnyt esimerkkikuvat paikalliseen jouluruokaan liittyen: mitä jäisi joulupöytään, jos pölyttäjät eivät olisi osaltaan tuottamassa raaka-aineita?

Brittiläisestä pöydästä katoaisivat esimerkiksi karpalokastike, porkkanat, ruusukaali, palsternakka, neilikat ja kirsikat (kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla).

Suomalainen joulupöytä on tietysti vähän erinäköinen, mutta monta ruokalajia puuttuisi myös meiltä, jos pölyttäjät eivät olisi tekemässä työtään.

Rosollia emme saisi, koska porkkanan ohella esimerkiksi punajuuren ja omenan tuotanto hyötyy pölyttäjistä. Kaakaokin tarvitsee ötököitä: emme siis pääsisi herkuttelemaan suklaalla.

Koska herukat hyötyvät pölyttäjistä, niin herukkamehupohjaista glögiä emme saisi. Emme myöskään voisi lisätä siihen manteleita. Luumukiisseli ei pääsisi jälkiruuaksi.

Riisipuuron riisit eivät tarvitse pölyttäjiä, mutta päälle emme voisi ripotella joulun tärkeää maustetta, kanelia. Jos oletetaan, että kinkuksi päätyvä possu voitaisiin kasvattaa ilman hyönteisiä kasvavalla rehulla, niin kinkku kuitenkin jäisi ilman sinappihuntua. Sinapinkin tuotannossa ötököillä on oma roolinsa. Vaikka saisimme kaloja, niin emme voisi maustaa niitä tillillä.

Tietysti koko ekosysteemin kannalta on mahdotonta tietää, miten pölyttäjien katoaminen todella vaikuttaisi ruoan tuotantoon. Eri kasvit ja niiden lajikkeet hyötyvät eri tavoin pölyttäjistä, joten joillakin vaikutus olisi erittäin suuri ja toisilla vähäisempi. On myös hyvä muistaa, että pölyttäjiä on tietysti tarhamehiläisen ohella paljon muitakin, muurahaisista lepakoihin.

Meille tutut kasvit, jotka hyötyvät hyönteispölytyksestä tavalla tai toisella, on listattu Pölytys.fi -sivulle.

Pikkujouluaikaan sopivat sinihomejuusto-karpalomuffinit

Nämä suolaiset muffinit käyvät hyvin glögin, kahvin tai teen parissa nautittaviksi. Sinihomejuusto maistuu mielestäni juuri sopivasti eli ei liikaa. Muffiit ovat lisäksi helppoa ja nopeaa leivottavaa.

 

Sinihomejuusto-karpalomuffinit (n. 10 kpl)

2 munaa
90 g margariinia tai voita
1 dl maitoa tai maustamatonta jogurttia
2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
75 g sinihomejuustoa pieninä paloina
1 rkl hunajaa *
75 g kuivattuja karpaloita *
(koristeeksi pekaanipähkinöitä)

Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää pehmeä rasva ja maito (tai jogurtti). Sekoita joukkoon sinihomejuusto, hunaja, karpalot ja kuivat aineet. Lusikoi taikina muffinivuokiin. Halutessasi voit painaa jokaisen muffinin koristeeksi pekaanipähkinän. Paista 200 asteessa 15–20 minuuttia.

* = raaka-aine hyötyy hyönteispölytyksestä

Innoitus reseptiin saatu K-Ruoka -sivujen reseptistä.

Parasta hunajaa ja hunajanekkuja

Lukuisina vuosina erinomaisesti Suomen paras hunaja -kisassa
menestynyt Aappo Valo myy hunajiaan eri tapahtumissa.
Tämä kuva on viime vuoden Tuomaan
markkinoilta Helsingistä.
Valo on mukana kyseisillä markkinoilla myös
tänä vuonna 4. - 22. joulukuuta.

Viikonloppuna olin taas ison hunajavalikoiman äärellä: mehiläishoitajien Sadonkorjuuseminaarissa olivat yleisön maisteltavina Suomen paras hunaja -kisan ehdokkaat. Jälleen kerran sain ihailla, miten erilaisia hunajia myös Suomessa voidaan tuottaa. Väritkin vaihtelivat aivan tummasta hennon vaaleaan.

Kisan voiton vei Aappo Valo Lapin puolukkahunajalla. Hän on itse asiassa voittanut tämän Suomen Paras Hunaja -tittelin viimeisen viidentoista vuoden aikana useammin kuin kukaan muu eli Aappolla on voitot peräti viideltä vuodelta (2000, 2005, 2009, 2012, 2015). Lisäksi Aappon hunajat ovat usein pärjänneet erinomaisesti esimerkiksi lajihunajien sarjassa. 

Kisasta ja sen tuloksista saa lisätietoja SML:n tiedotteesta.

Herkuttelua hunajanekulla

Viikonlopun hunajamaistelun lisäksi pääsin tiistaina maistamaan hunajanekkua, kun kävin Stadin tarhaajien tilaisuudessa. Auli Kontinen kertoi tekemistään nekuista eikä touhu kuulostanut aivan yksinkertaiselta, mutta innokkaiden kannattaa tietysti kokeilla ja tehdä nekkuja vaikka joululahjaksi.

Nekkuihin ei ole syytä käyttää Suomen parasta hunajaa, vaan ennemmin vaikka joku kaapin perukoille jäänyt hunajapurkki (olen kuullut, että joillakin voi tällaisia olla).

Nekkujen syöminen on myös oma operaationsa, sillä voipaperi jämähtää tehokkaasti kiinni nekkuun. Auli neuvoi nuolemaan ensin paperin märäksi, jolloin paperi irtoaa vaivatta.

Nekkujen ohje Stadin tarhaajien sivuilta.

Hunajanekut

Leikkaa voipaperista 9×9 cm neliöitä n. 40 kpl. Kierrä neliöt tötteröiksi, taita kärki umpeen. Aseta tötteröt pystyyn esim. juomalaseihin.
Mittaa hunaja, vesi, voi ja omenaviinietikka paksupohjaiseen kattilaan ja keitä tunnin verran koko ajan sekoitellen.
Kun seos on valmista (kylmään veteen pudotettu tippa jähmettyy palloksi), kaada se tötteröihin. Työnnä tikut vähän jäähtyneisiin nekkuihin.

Aulin (taustalla) tekemä hunajanekku sai suuni
makeaksi. Ihan pienille lapsille nekkuja ei kannata antaa,
etenkään, jos lapsen hermot eivät kestä
voipaperin irtinuolemisen ja nekkuimeskelyn vaatimaa aikaa.

• 2 dl hunajaa ja 2 dl sokeria
• 1 dl vettä
• 2 rkl voita
• 1 tl omenaviinietikkaa
• voipaperia
• tikkuja (pieniä jäätelötikkuja tai grillitikun pätkiä)

 

Chilipähkinät jouluherkuksi

Pähkinöitä, hunajaa, chiliä ja ripaus suolaa. Vaikka pelkät pähkinät ovat hyviä naposteltavia, niin pienellä vaivalla niistä saa vielä jouluisempia ja maistuvampia.

Ruotsin mehiläishoitajien Facbook-sivun kautta löysin chilipähkinöiden reseptin.

Suurin haaste tuli vastaan siinä vaiheessa, kun piti siirtää pähkinät makeisvuokiin. Yllätyksekseni Eskimon karamellivuokapakkauksesta paljastui minimaalisia vuokia. Ähersin siis pähkinät paikalleen suunnilleen yksitellen.

Ensi kertaa varten tarkistan huolella, että vuokien koko on suurempi. Älä siis osta Eskimon karamellivuokia, se mansikan kuva pakkauksessa huijaa kuvittelemaan vuuat todellista suuremmiksi!

Toinen haaste on herkkujen säilyttäminen. Niitä ei voi latoa päällekkäin, koska tahmeat pähkinät tarttuvat kiinni kaikkeen. Mutta ei tämä niin iso annos ole, etteikö saisi mahtumaan pienelle tarjottimelle.

Otamme resepteissämme käyttöön sen, että lihavoimme ne raaka-aineet, jotka eivät olisi tarjolla ilman hyönteisiä. Toivottavasti se auttaa ymmärtämään, mikä merkitys on pörriäisillä. Tosin osa tuotteista on hieman tulkinnanvaraisia hyönteispölytyksen merkityksen suhteen, mutta kerromme reseptien yhteydessä myös siitä, miksi näin on.

Chilipähkinät

puolikas punainen tuore chili* (käytin itse mietoa chiliä, sillä en erityisesti kaipaa tulisuutta)
0,5 tl chilijauhetta (käytin itse chilirouhetta ja paprikajauhetta)
4 dl erilaisia pähkinöitä, esim. hassel-, macadamia-, cashew-, saksanpähkinä, (ja manteleita)**
4 rkl hunajaa
3 rkl vettä
n. 1 tl sormisuolaa

1. Paahda pähkinöitä kuumalla pannulla muutama minuutti. Sekoittele, älä anna tummua liikaa.
2. Lisää chilisilppu ja chilijauhe, sekoita.
3. Sekoita hunaja veteen (hunaja liukenee helpoiten, kun et käytä kylmää vettä: tähän reseptiin voit käyttää jopa lähes kiehuvaa vettä). Lisää seos pannulle.
4. Kun vesi on haihtunut ja seos näyttää sopivalta, niin lisää suola.
5. Nostele pähkinät pieniin vuokiin ja anna jähmettyä.

*
Chilien kannalta pölyttäjien merkitys on vähäinen, sillä chilit eivät tarvitse hyönteisiä pölytykseen. Kuitenkin erityisesti kasvihuoneviljelyssä hyönteispölytys parantaa satoa eli kasvattaa chilien kokoa.

**
Osalle pähkinöistä ja myös manteleille hyönteispölytys on todella tärkeää. Satoa ei tule tai se jää pieneksi, jos hyönteispölytys ei onnistu. Osa pähkinöistä taas on tuulipölytteisiä.

Hunajaista jouluenergiaa Tuomaan markkinoilta

Kävin tänään Helsingin Tuomaan markkinoilla tutkailemassa hunajan ja muiden mehiläistuotteiden tarjontaa. Monessa kojussa myytiin hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä. Lisäksi markkinoilta saa esimerkiksi propolista tai mehiläisvahavoiteta.

Stadin Tarhaajat ry:n kojulla oli yhdistyksen sihteeri, Merja-Riitta Laurila. Merja-Riitta kertoi myös videolle, millaisia hunajia heillä on nyt myynnissä ja mistä ne ovat peräisin. Mukana on sekä kaupunki- että maalaishunajaa.

Merja-Riitta Laurila on ollut pitkään aktiivinen myös mehiläisalan kouluttajana. Hän on vetänyt pääkapunkiseudulla lukuisia mehiläistarhauksen peruskursseja. Mutta miksi Laurilasta itsestään tuli aikoinaan tarhaaja ja miten siihen liittyvät kesäkurpitsat? Jos haluat kuulla nimenomaan siitä, hyppää suoraan videon kohtaan 3:18.




Yksi pitkään Tuomaan markkinoilla hunajaa myynneistä on Aappo Valo. Valo on myös pärjännyt Suomen Paras Hunaja -kilpailussa.

Tänäkin vuonna hänen kojustaan löytyy erilaisia lajihunajia, lahjapakkauksia ja hunajavalmisteita. Mukana myynnissä on myös esimerkiksi propolistippoja. 

Aappo Valolla on laaja valikoima erilaisia
hunajia ja hunajavalmisteita. Mukana on mm.
voikukka- ja tattarihunajaa.

Huuliaan voi helliä mehiläisvahapohjaisella tuotteella.
Taustalla näkyy myös propolistippoja, joita voi käyttää
ulkoisesti esimerkiksi haavoihin tai sisäisesti vaikkapa kurkkukipuun.
Propolis eli kittivahaon mehiläisten oma tehoaine bakteereja vastaan.

Nyt saa hunajaa ja muita mehiläistuotteita joulumarkkinoilta

Joulumarkkinat ovat mainio paikka hankkia hunajaa ja mehiläisvahakynttilöitä sekä itselle että lahjaksi. Monella mehiläistuotteita myyvällä on kaupattavanaan myös muita jouluisia tuotteita.

Yksi myyjäisissä ahkeroiva on mehiläistarhaaja Aija Tarvainen Nousiaisista. Hän myy niin hunajaa, kynttilöitä kuin muita tuotteita Mehiläismäki-yrityksessään.

Tarvaisen myyntipöydältä löytyy esimerkiksi enkelin, kävyn tai sammakon muotoisia kynttilöitä.

"Mehiläisvahakynttilän valo on mielestäni maailman kaunein", Tarvainen sanoo.
"Mehiläisvahakynttilöitä olen tehnyt viime kesän hunajakakustojen kuorimavahastani. Vahan puhdistuksessa on oma aikaa vievä työnsä, siksipä en halvalla kynttilöitäni myy. Kotimainen, lähellä tuotettu mehiläisvaha on arvokas aine, jota tulee kunnioittaa."

Tarvainen on pakannut kynttilöitä kauniisiin lahjapakkauksiin. Pakkausten mukana on myös Mehiläismäen yhteystiedot, joten lahjan saajakin voi selvittää, mistä ja kenen tekemiä kynttilät todella ovat.

Hunajaa myös saviruukussa

Hunajapakkauserikoisuutena Mehiläismäellä ovat saviruukut.

Aija Tarvainen valmistaa kynttilöitä
omien pesiensä mehiläisvahasta.
Mehiläismäen  kynttilät ovat
sataprosenttisesti
ekologista mehiläisvahaa.

"Oman kuntani keraamikko Kirsi Koivunen (Tmi Kirsin Kera) on käsintehnyt elintarvikekelpoiset saviruukut. Niihin olen valuttanut pehmeää hunajaa. Hunajaruukut ovat ihastuttavan viileitä pinnaltaan. Eräs toinenkin hunajaan liittyvä keraamiikka on tulossa ensi vuoden myyntiini. Pakkasin hunajapurkkeja myös käsitehtyihin pärekoreihin."

Hunajan maistatus on Tarvaiselle tärkeä osa myyjäisiä.

"Tyrkytän kaiken aikaa hunajaa ihmisille. Ihan vain energian lähteeksi, ja toisaalta haluan, että ihmiset oppivat, miltä lähellä tuotettu pientuottajan laatuhunaja maistuu."

Kotimaista pientuotantoa on syytä arvostaa

Aija Tarvainen ostaa myös itse mielellään tuotteita myyjäisistä. Hänen mielestään on hienoa, että joulumyyjäisissä tutustuu muihin myyjiin, jotka ovat usein ahkeria, käsillään tekeviä ihmisiä.

"Arvostan paljon suomalaisten käsityöläisten tekemää työtä ja sitä, että tuotteet on valmistettu laadukkaista raaka-aineista ja turvallisesti. Tuntuu vain, että etenkin Suomen suurimmissa joulumyyjäisissä on niin paljon tarjottavaa ostajille, että osalla myyjistä ei oikein kauppa käy."

Mehiläismäen toimintaa voi seurata Facebook-sivulla. 

Kuvat: Aija Tarvainen / Mehiläismäki

Hunaja, saippua tai kuningatarmehiläinen ehtivät vielä joululahjaksi

Ei liene yllättävää, että suosittelen joululahjapaketteihin hunajaa, mehiläisvahakynttilöitä tai mehiläistuotteita hyödyntävää kosmetiikkaa. Monet pienet suomalaisyritykset valmistavat esimerkiksi hunajaisia saippuoita tai saunahunajia, joita löytyy ainakin ekokaupoista ja saunomistarvikkeisiin enemmän erikoistuneista myymälöistä.

Mutta jos tavaralahjan ostamiseen ei ole aikaa tai se ei tunnu muuten sopivalta, niin mehiläisiä voi hankkia myös hyväntekeväisyyslahjana.

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön kautta voi lahjoittaa kymmenellä eurolla kuningatarmehiläisen Nicaraguaan. Mehiläispesän lahjoitushinta on 95 euroa.

Yli puolet nicaragualaisista mehiläistarhaajista on naisia. Yksi heistä on on Gloria Centano.

Gloria Centenolla on nyt toistasataa mehiläispesää. Hän on osaava, ammattitaitoinen mehiläistarhuri.
”Hunajasato vaihtelee vuodesta toiseen sateiden ja kukintojen mukaan”, Gloria kertoo. ”Mehiläishoitajan elinkeino on siis aina hiukkasen epävarmalla pohjalla, mutta kyllä siitä palkan saa.” Gloria saa hunajasta noin 400 euron kuukausitulot, mikä vastaa Nicaraguassa keskiluokan ansiotasoa."

Lahjoitetuilla kuningatarmehiläisillä on tärkeä tehtävä. Niiden avulla voidaan kasvattaa rauhallisia, työteliäitä ja kestäviä mehiläiskantoja, kertoo Jukka Pakkala blogitekstissään.

Nicaragualaisia mehiläispesiä.
(Kuvat: Solidaarisuus)

"Ulkomaisten mehiläisemojen mukana olisi Nicaraguaan voinut tulla tauteja, joita maassa ei vielä ole.  ”Ulkomaisiin kuningattariin perustuvassa jalostuksessa olisi menetetty Nicaraguan nykyisten kantojen arvokkaita ominaisuuksia.”

Emonkasvatus aloitetaan niin, että nuori toukka siirretään litteäpäisellä neulalla emokennoon, missä työläismehiläiset ruokkivat toukkia. Kuoriutuvat emot laitetaan yksitellen parituspesiin, joiden vieressä sijaitsevat kuhnurien pesälaatikot. Emot lehahtavat aikanaan parittelulennolle kuhnurien kanssa. Kun sekä emot että kuhnurit ovat peräisin kannoista, joilla on haluttuja ominaisuuksia, saadaan aikaan erinomaisia mehiläisiä.

Tierra Nuevan pienet laatikot keskellä metsää ovat jo tuottaneet yli tuhat hyvälaatuista mehiläisemoa. Se ei ole vielä hätkähdyttävän suuri määrä, mutta tärkeä prosessi on saatu liikkeelle."

Hunajainen kahvikakku on helppo joulun leivonnainen

Tämä on mielestäni

paras kahvikakkuresepti ainakin näin joulun aikaan, ja on tätä myös moni maistaja kehunut. Kakku on helppo tehdä, eikä siihen tarvita erikoisaineksia. Kakku on kahvin ansiosta varsin kostea, joka miellyttää minua.

Ja jos vielä haluaa plussapuolia hakea, niin kakkuun saa käytettyä keitetyn kahvin pannunpohjat sekä kuivahtaneet rusinat.

Tänä vuonna ruokajätteen vähentämisestä on puhuttu todella paljon, ja kahvi on yksi suomalaisten eniten poisheittämä elintarvike. MTT:n Esa Aro-Heinilän esityksen mukaan poisheitetystä kahvista kertyy kotitalouksissa vuosittain keskimäärin 41 euron turha rahallinen tappio henkeä kohden (Aro-Heinilän termi on ruokajätteestä kertyvä kulutusmeno). Mitään muuta elintarvikeryhmää ei heitetä pois yhtä suuren rahamäärän verran.

Eli siis ne kylmät kahvit kannattaa jo rahallisista syistä hyödyntää leivonnassa.

Hunajapurkistahan teenjuoja saa rippeet parhaiten hyötykäyttöön, kun laittaa purkkiin lämmintä vettä, huljauttelee sitä siellä hetken ja kaataa hunajaveden teehen.

Mausteinen kahvikakku

150 gr margariinia tai voita
200 gr hunajaa

75 gr sokeria

2 kananmunaa

1,5 dl kahvia

1,5 dl rusinoita

1,5 tl soodaa
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
0,5 tl kardemummaa

Vatkaa voi tai margariini, hunaja ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi. Lisää munat yksi kerrallaan. Lisää mausteet, rusinat ja vahva kahvijuoma. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää jauhot taikinaan. Voitele ja korppujauhota reiällinen kakkuvuoka. Kaada taikinaa vuokaan.

Paista kakkua 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes se on kypsä ja alkaa irrota vuoan reunoista.

Hunajapipareiden historiasta löytyy mm. hedelmällisyysriittejä

Joskus käy niin, että kiinnostavaan sesonkiruokareseptiin törmää vasta silloin, kun sen toteuttaminen on jo liian myöhäistä. Näin kävi tänään, kun lueskelin Kantria ja Kristiina Hurmerinnan kolumnia sekä hänen kertomaansa perinteistä Torunin hunajapipareiden reseptiä.

"Reseptin juuret ulottuvat aina 1200-luvulle saakka. Eikä historia toki siihen tyssää vaan hunajaleipiä on käytetty uhrileipinä ja hedelmällisyysriittien osana kautta aikojen."

"Keskiajalla Nürnberg ja Torun taistelivat Euroopan piparkakkuherruudesta. Hunajaleipurit pistivät parastaan. Reseptejä ja niksejä varjeltiin kuin valtiosalaisuuksia. Vakoilijat kiertelivät leipomoiden ympärillä."

Hurmerinnan vinkkaama resepti ei ole mikään pikapipariohje: "Anna taikinan seistä viileässä paikassa vähintään viikon. Mielellään viikkoja."

Ehkä siis ensi vuonna muistan tuon ohjeen.Tämän vuoden joulupiparileivonnan suoritin vanhalla tutulla hunajapipareiden reseptillä.

Tosin oleellisinta tässä piparisessiossa on koristeellisten pipariluomusten tekeminen yhdessä kavereiden kanssa.

Tänä vuonna käytin piparimuotteina
myös lapsen lelulaatikon tuotteita.

Hunajapiparit

200 gr hunajaa
200 gr sokeria
50 gr voita/margariinia
2 rkl piparkakkumaustetta (tai vastaava määrä itse sekoitettuja mausteita:kardemummaa, kanelia, neilikkaa, inkivääriä...)
1/4 tl suolaa
1 muna
0,5 dl maitoa
2 tl soodaa
n. 600 gr vehnäjauhoja

Kiehauta kattilassa hunaja, sokeri, rasva ja mausteet. Jäähdytä seos ja lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä maito ja muna. Anna taikinan kovettua kylmässä (miel. seuraavaan päivään).

Ja lopputuloksena oli kavereiden
kanssa luotua värikästä piparitaidetta.

Kaaviloi taikinasta ohut levy. Ota siitä muotilla piparkakkuja.
Paista 175-asteen lämmössä n. 10 minuuttia. Paistoaika vaihtelee uunin ja piparkakkujen paksuuden mukaan, joten muista tarkkailla paistumista, jotta piparit eivät pala.
Jäähtyneet piparit voi koristella sokerivesikuorrutuksella ja esimerkiksi makeisilla.

Glühwein lämmittää pakkasilla

Ennen joulua on luvattu todellisia paukkupakkasia, ja muutenkin kaiken tämän lumen keskellä on varsin talvinen tunnelma. Lämmikettä siis tarvitaan, joten tässäpä kylmiksi joulupäiviksi glühweinin ohje, jos perusglögistä on jo saatu tarpeekseen. Glühwein on Keski-Euroopassa suosittu kuuma ja maustettu punaviinijuoma, jota saa joulumarkkina-aikaan joka kojunnurkasta. Saksassa ja Hollannissa minäkin tähän herkkuun tutustuin. Suomessa Glühweiniin valitettavasti harvemmin törmää. Kuulin, että Alkon valikoimissa taitaa olla yhtä sorttia. Onneksi tätä on helppo tehdä itsekin! Hiukan glögiä hedelmäisempää.

Glühwein (6 annosta)

1 l punaviiniä
1 sitruuna
1 appelsiinin mehu
2 kanelitankoa
10 kokonaista neilikkaa
2 rkl hunajaa
1/4 tl kardemummaa

Viipaloi sitruuna. Kuumenna viini kattilassa.

Lisää sitruunaviipaleet, appelsiinimehu, hunaja ja kaikki mausteet viinin sekaan. Kuumenna muutama minuutti, älä kiehuta. Ota liedeltä ja anna vetäytyä kannen alla noin tunti.
Siivilöi mausteet ja hedelmät pois. Kuumenna uudelleen ja tarjoile! (Jos maku on liian vahva, voit lisätä vettä.)

Hyvän joulun toivotus

Nyt on aika rauhoittua jouluun ja kiittää kuluneesta vuodesta. Vuosi 2012 hujahtikin todella nopeasti. Suuri kiitos siitä myös teille, blogin lukijat - on ollut mahtavaa saada teiltä pitkin vuotta hunajavinkkejä ja kommentteja! Ensi vuonna taas jatketaan hunajaisissa merkeissä :)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

 Ps. Jos vielä on paniikki, mitä pukinkonttiin lahjaksi, on ruokalahja aina hyvä idea. Ja hunaja sopii hyvin säilyvänä elintarvikkeena erinomaisesti lahjaksi. Herkkukori on nopeasti kasattu: sinne voi laittaa esim. hunajaa, hilloa, viinipullon, kuivattuja hedelmiä, säilöttyjä sieniä jne. Kerron tämän nimimerkillä "kokemusta on", koska itselläni on vielä lahjoja ostamatta. O-ou.. ;)

Väriä ja valoa pimeyteen mehiläisvahakynttilöillä!

Vahaa saa lähes värillä kuin värillä.

Olen tehnyt joskus aikaa sitten päätöksen, että alan valmistelemaan kämppää joulua varten aina marras-joulukuun vaihteessa. Ensimmäiset joulurallit kuuli jo lokakuussa, mutta muuten joulua on saanut tänä vuonna ihan rauhassa odotella... Mutta nyt se alkoi: aloitin tunnelman luonnin kynttilöiden teolla. Älkääkä käsittäkö väärin, en ole mikään ihmeempi askartelija - mehiläisvahakynttilät ovat vain niin helppoja tehdä.

Käväisin pari viikkoa sitten Lahtisen Vahavalimolla hakemassa aika satsin mehiläisvahaa. Punaista, sinistä, oranssia, vihreää, valkoista.... On mahtavaa, että löytyy värejä mistä valita. Mukaan lätkäistiin rulla sydänlankaa, eikä siihen sitten muuta tarvitakaan. 

Ensi töikseni tein sinivalkoiset itsenäisyyspäiväkynttilät. Itsetehtyjen kynttilöiden ja värivahan kanssa voi myös hiukan leikkiä, ja tuunasinkin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi nimikkokynttilän. Peruskynttilät tekee hetkessä, katsokaa vaikka Lahtisen Vahavalimon kuvitettu ohje. Valmiista vahalevyistä tekeminen onnistuu myös lasten kanssa, koska vahalevyjen kanssa ei täydy sulatella kynttilämassaa tm. Tein näitä kynttilöitä kerran pienen kummityttöni kanssa ja kyllä oli riemu huipussaan!

Mitä ihmeen mehiläisvahaa ja miksi mehiläiset tekevät sitä?

Vahaa myydään askarteluun sopivina paloina.

Mehiläisvaha on mehiläispesän kennojen rakennusaine. Mehiläiset peittävät myös kypsän hunajan ohuella vahakerroksella. Mehiläinen tuottaa vahan erillisissä vaharauhasissaan - jaksan edelleen ihmetellä, että ovat ne vain ihmeellisiä otuksia kyetessään tähänkin!

Kynttilöissä käytetty mehiläisvaha on siis mehiläishoidon sivutuote. Sen tuottamiseen ei tarvita esim. fossiilisia polttoaineita. Mehiläisvaha on myös hyvin laadukasta tavaraa - se ei valuta tai savuta, mikäli sydänlanka on hyvä ja kynttilää poltetaan vedottomassa paikassa. Vaha-askartelu on siitäkin kivaa, että mehiläisvaha tuoksuu niin hyvälle.

Valmiina ostettuja mehiläisvahakynttilöitä.

Kynttilöissä käytetty vaha valmistetaan sulattamalla pesistä saatu vaha. Tarvittaessa tämä vahamassa värjätään (paitsi keltaisten kynttilöiden ollessa kyseessä) ja siihen voidaan painaa koneellisesti kennokuvio. Kynttilävahaa myydään usein valmiina, sopivina paloina esim. askarteluliikkeissä tai mehiläisalan liikkeistä. Kynttilöitä voi totta kai ostaa myös valmiina ja vaikka muottiin valettuna.

Kannattaa kokeilla kynttilöiden tekoa, jos mahdollista! Itselläni on vielä monta väriä odottamassa. Voinette arvata, mitä vien tänä jouluna tutuille joululahjaksi... ;)

Iloista joulun odotusta kaikille blogin lukijoille!