Näytetään tekstit, joissa on tunniste mesikastehunaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mesikastehunaja. Näytä kaikki tekstit

torstai 8. helmikuuta 2018

Lohduksi, leivontaan, teehen – hunaja tarkoituksen mukaan

Saimme postia: ”Hei, sain hunajaa, joka on tumman ruskeaa, melkein mustan kahvin väristä. - - Tuoksuu ja maistuu hunajalta. Massassa on sokerikiteen kokoisia partikkeleita. Onko se lisättyä sokeria? Mistä erityisen tumma väri johtuu? En tiedä, mistä kasveista pikku lentäjät ovat sen keränneet.”

Kysyjä on oikeilla jäljillä, hunajan väriin – samoin kuin tuoksuun, makuun ja kiteytymiseen – vaikuttavat mesikasvit, joista mehiläiset meden ovat hakeneet. Useimmiten suomalainen hunaja on peräisin monesta kasvista, kuten villivadelmasta, maitohorsmasta, rypsistä, rapsista ja apiloista. Muitakin hyviä mesikasveja toki on, ja riippuu mehiläispesän ympäristöstä, mistä hunaja syntyy.

Kanervaa, tattaria tai mesikastetta
Kuva: Anna Autio
Tuo oikein tumma hunaja saattaisi olla peräisin kanervasta tai tattarista tai se voi olla tehty kirvojen erittämästä mesikasteesta – sitäkin mehiläiset keräävät hunajan valmistusaineeksi. Kanervahunajassa olisi oma voimakas tuoksunsa ja marmeladimainen rakenne. Se hyytyy usein jo mehiläispesän kennoihin, joten kaikille tarhaajille ei ole riemuvoitto, kun sitä pesää tulee. Toisaalta se on aivan huikean hyvää!

Tattarihunajan tuoksua kuvaillaan joskus lantalan tuoksuksi. Oikein käsitelty tattarihunajakin on silti huipputuote, joka jakaa kuluttajat muita hunajia voimakkaammin tykkääjiin ja välttäjiin. Kannattaa kokeilla.

Asiantuntijamme arveli, että kysyjän hunaja voisi olla mesikastehunajaa eli metsähunajaa. Karkeatkaan kiteet hunajassa eivät ole sokeria vaan hunajan normaalia kiteytymistä. Lähes kaikki hunajat kiteytyvät ajan kuluessa. Toiset hitaasti, toiset lähestulkoon heti. Kiderakenteet vaihtelevat kasvialkuperän ja tuottajan käsittelyn mukaan. Tuoretta hunajaa tasaisesti sekoittamalla, vaivaamalla, hunaja saadaan pysymään pitkään notkeana. Lisäämällä hienoksi kiteytynyttä hunajaa uuden hunajan joukkoon voidaan saada suorastaan voimaisen pehmeää hunajaa.

Suomessa ei ole vallalla perinnettä siirtää mehiläispesiä eri kasvien kukinnan perässä paikasta toiseen, kuten vaikkapa Keski-Euroopassa. Jotkut tarhaajat kuitenkin tekevät sitä, ja lopputuloksena on lajihunajaa, jossa suurin osa medestä on kerätty tietystä kasvista. Näin syntyy esimerkiksi monena vuonna Suomen parhaaksi hunajaksi valittu puolukkahunaja, jolla on ihana karamellimainen jälkimaku. Samoin upea hillasuonhunaja tai rakenteeltaan geelimäinen voikukkahunaja.

Yksi maistuu puurossa, toinen parantaa pahan mielen 
Erilaisia hunajia voi käyttää myös eri tarkoituksiin. Itse olen mykkäkoulun ja myrskyn uhalla kieltänyt koskemasta voikukkahunajaani. Se on lohtuhunajaa, herkku, jota otan lusikallisen, kun maailma murjoo. Samaan tarkoitukseen sitä saavat toki käyttää muutkin perheenjäsenet. Juokseva kaupunkihunajani on varmaan ainakin isolta osin lehmushunajaa. Sitä laitetaan vohvelien, lettujen tai vaikkapa paahtoleivän päälle. Kun joskus hunaja sattuu kiteytymään nopeasti, lisään sitä kuumiin juomiin tai taltutan sillä tulehdusta kurkussa. Leipomiseen tai puuroon käytän pehmeää monikukkahunajaa, perushunajaa, jossa lapsuuden hunajan maku.

Raimon hunaja tulee Euran Paneliasta ja myydään nallepurkissa.
 Ja jokin taika siinä lapsuudenmakuisessa hunajassa on. Kun esittelen lapsilleni lajihunajien hienoja aromeja, he maistavat tyytyväisinä ja kysyvät sitten: ”Saisinko nyt jälkiruuaksi sitä Raimon hunajaa.” Paassillan Raimon ihan tavallinen hunaja onkin aivan erityistä hunajaa.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Vuoden paras hunaja on tummaa ja voimakasaromista

Esiraati valitsi loppukilpailuun jokaisesta
kolmesta sarjasta viisi hunajaa.
Näistä seminaarin yleisö äänesti voittajat.
Lauantaina oli yksi mehiläisalan vuoden kohokohdista, kun Mehiläishoitajain liiton Sadonkorjuuseminaarissa valittiin vuoden parhaat hunajat. Tiukkaan kisaan osallistui 88 hunajaa.

Lajihunajasarjan ja samalla koko kisan voittajaksi nousi joensuulainen mesikastehunaja.

Mesikastehunaja on monin tavoin erikoista hunajaa, jota mehiläishoitajakaan ei välttämättä osaa odottaa. Tämän vuoden voittajille, Heikki Härköselle ja Christiana Harlelle, oli yllätys, kun mesikastehunajaa löytyi Joensuun kasvitieteellisen puutarhan pesistä elokuun alussa.

Mesikastehunaja syntyy kirvojen avustuksella

Mesikastehunaja syntyy niin, että kirvat imevät kasvien siivilänestettä. Mehiläiset nauttivat puiden lehdiltä kirvojen eritettä. Mesikaste on huomattavasti mineeraalipitoisempaa kuin kukkien mesi, joten myös mesikastehunajan mineraalipitoisuus on korkeampi kuin muiden hunajien.

Mesikastehunaja on tummaa ja voimakasaromista.

Heikki Härkösen ja Christiana Harlen tuotteita myydään mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman Eat&Joy -myymälässä. Myös voittoisaa mesikastehunajaa päätynee sinne jossain vaiheessa myyntiin.

Ensikertalainen voitti juoksevien hunajien sarjan

Härkösellä on ollut mehiläispesiä 29 vuotta. Mutta juoksevien hunajien sarjan voittajan, Sini Riihiahon, esimerkki osoittaa, että hunajakisassa voi pärjätä ensikertalainen: mehiläisethän hunajan valmistavat, ja mehiläishoitaja kerää sadon ja käsittelee sen.

Haapavedellä asuvalla Riihiaholla oli nimittäin takanaan ensimmäinen kesä omien mehiläisten kanssa. Vaikka hunajasato, 15 kiloa, ei huikean suureksi noussutkaan, niin laatu oli siis erinomaista.

Kiteytettyjen hunajien voittaja: villivadelma tuo makua

Kiteytettyjen hunajien sarjassa oli eniten osallistujia. Voittajaksi nousi hollolalainen Leo Rainala, jota voi yli 40 vuoden mehiläiskokemuksella kutsua alan konkariksi. Hänen mukaansa laadukas, kiteytetty hunaja syntyy hellävaraisella ja mahdollisemman vähäisellä käsittelyllä. Hyvää makua antaa metsävadelmien mesi, kertoo Rainala. Rainalan pesät tuottivat tänä vuonna noin 1 200 kiloa hunajaa.


Kaikki viisitoista loppukisaan päässyttä hunajantuottajaa ovat esillä tiedotteessa. Loppukilpailuun pääsy on osoitus siitä, että kyseessä on huippuhunajaa.

Katso myös vuoden 2010 juttu Joensuun kaupunkihunajista.


Juoksevien hunajien sarjan voitti Sini Rihiaho (vas.).
Kitetettyjen hunajien voiton vei Leo Rainala.
Lajihunajien ja samalla kaikkein parhaimman
hunajan arvon sai Heikki Härkönen yhdessä puolisonsa
Christiana Harlen kanssa.