Kevään kukat jo mielessä - istuta kukkasipuleita itsellesi ja pölyttäjille



Kevättähdet tarjoavat keväällä mettä ja siitepölyä pölyttäjille.

Kevään aikaiset kukkijat, sipulikukat, ovat tärkeitä meidän ihmisten mielialalle. Ensimmäisten kukkien noustessa esiin pitkän talven jälkeen, herää taas usko siihen, että kevät ja kesä tulevat taas. Kevään sipulikukkien merkitys on myös pölyttäjille todella suuri: kukkasipulien joukossa on paljon hyviä mesikasveja mehiläisille ja muille pölyttäjille.

Tuoreimmassa Kotipuutarha –lehdessä oli toimittaja ja Hyötykasviyhdistyksen tiedottaja Outi Tynyksen haastattelu ja vinkit pölyttäjille maistuviin kukkaistutuksiin. Juttu kertoo, kuinka Tynyksen oma piha tarjoaa pölyttäjille runsaan ruokailun kukkamatolla. Tässä lehden vinkit, kuinka omalle pihalle saa paljon sekä pölyttäjiä että aikaisia kukkijoita ilahduttamaan silmää:

• Idänsinililja houkuttelee hyönteisiä mesiherkkujen ääreen hunajaisella tuoksullaan. Kasvi leviää tehokkaasta, joten hyönteiset saavat siitä myötä runsaasti ravintoa.

• Moni aikainen ja pieni kukkija on tärkeä pölyttäjille. Helmililja hyvä medenantaja, mutta toisin kuin idänsinililja, se leviää hillitysti.
• Kevättähdet maistuvat hyötyhyönteisille ja ne myös kylväytyvät ahkerasti.
• Siitepöly on keväällä pölyttäjille tärkeää. Kevättähdet ja krookukset ovat tärkeitä siitepölyn lähteitä. Krookusta eli sahramia löytyy useita lajeja- ja lajikkeita. Krookuksia voi kylvää sinne tänne ja ne jatkavat tehokkaasti lisääntymistä jakautumalla.
• Tynys myös suosittelee kokeilemaan pystykiurunkannusta. Kasvi on Etelä-Suomessa luonnonvarainen. Se kukkii usein jo huhtikuussa ja esimerkiksi kimalaiset nauttivat siitä.

Helposti leviävät kasvit ovat pölyttäjille hyväksi, koska ne saavat siten helposti paljon ravintoa samasta paikasta. Jos kasvi ei vielä ole levinnyt tai on hidas leviämään, kannattaa istuttaa suurempi ryhmä tiettyä sipulia, jolloin kukista muodostuu kaunis ja mehiläisille käyttökelpoinen alue. 

Ajankohtaisia vinkkejä sipulikukkien istutukseen löydät esimerkiksi Kotipuutarhan sivuilta.

Hyviä paikkoja istuttaa kukkasipuleita ovat lehtipensaiden tai puiden alustat, kukkapenkit ja hoidetut niittyalueet, jotka ovat keväällä valoisia ja kesällä varjoisia. Jos sipulikasvien haluaa jatkavan elinvoimaisina eloaan myös seuraavana vuonna ja lisääntyvän, niiden lehtien pitää saada rauhassa kuihtua ja siementen kehittyä. Niinpä paikka jossa nurmikko leikataan heti kesän alussa ei ole hyvä paikka sipulikasveille.

maalis-huhtikuussa kukkivia:

Lumikello

Posliinihyasintti

Sinililja

Kevättähti

 

huhtikuussa kukkivia:

Helmililja

Krookukset

Käenrieskat

Aikaiset tulppaani- ja narsissilajikkeet

 

toukokuussa kukkivia:

Suurin osa tulppaaneista ja narsisseista

Pikarililjat

 

kesäkuussa kukkivia:

Jotkin myöhäiset tulppaani-  ja narsissilajikkeet

Erilaiset laukat

  

Puutarhan ja luonnon marjakasvit ovat mehiläisten mieleen

Pihlaja haisee ihmisnenään pahalta, mutta mehiläinen tykkää.

Puutarhaintoilijoiden sormet syyhyävät. Pihaa täytyy päästä hoitamaan! Kunpa kevät tästä pian etenisi, jotta pääsisimme oikeasti puutarhatöihin ja mehiläiset pääsivät keräämään itselleen mettä ja siitepölyä. No, vaikka sataisi räntää, kuten tätä kirjoittaessa, voi aina suunnitella tulevia istutuksia ja kylvöjä.

Moni haaveilee marjapensaita pihallensa. Herukoita, karviaisia, pihlajia ehkä jokin koristeellinen paju. Marjapensaat- ja puut ovat suosittuja ja kauniita puutarhakasveja. Ne tarjoavat usein pölyttäjille runsaasti ravintoa, eli niitä kannattaa hankkia myös  pölyttäjien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Hankkisinko herukoita tai karviaisia?


Ilman pölyttäjiä monen kasvin marjasato jäisi laihaksi. Mehiläiset ja luonnonpölyttäjät lisäävät esimerkiksi herukoiden marjojen määrää ja kokoa, jos sääolot eivät muuten rajoita marjojen kasvua tai pölyttäjien lentoa.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena puna- ja mustaherukkaa lehtomaisilla kasvupaikoilla. Viljelyssä on näiden lisäksi valko- ja viherherukkaa. Erityisesti aikaisin kukkiva punaherukka hyötyy tarhatuista mehiläisistä. Niiden kukinta-aikaan myöhäisemmät luonnonkimalaisemot vasta etsivät pesäpaikkaa, eikä jälkikasvua ole ehditty kasvattaa pölytystyöhön. Mustaherukka sen sijaan kukkii vähän myöhemmin, jolloin luonnonpölyttäjät ovat jo päässeet hyvään vauhtiin ja pölyttävät myös mustaherukkaa (kuten tarhatut mehiläisetkin). 

Medentuotanto on herukoilla kohtalaisen hyvä, joten ne houkuttelevat pölyttäjiä. Siitepölyä niistä saa kohtalaisesti tai vähän. Herukoista saatava mesi kuluu mehiläisillä pesän vahvistumiseen keväällä, eli herukkahunajaa ei voida ottaa talteen.

Herukoiden sukuun kuuluu myös karviainen, jota mehiläiset myös pölyttävät. Karviainen ei kasva luonnonvaraisena, mutta on maukas pihan marjapensas!


Pihlajassa tympeä tuoksu joka houkuttelee pölyttäjiä
Pihlajaa kasvaa Suomessa lähes koko maassa. Se ei kuki hyvin joka vuosi, mutta muutaman vuoden välein tulee todella runsaita kukintavuosia. Se kukkii suurimmassa osassa maata kesäkuussa, jolloin moni pölyttäjä on täydessä työkunnossa. Kukissa on voimakas ja ihmisen nenään tympeä tuoksu. Mutta se houkuttelee paljon pölyttäjiä! Se tarjoaa esimerkiksi mehiläisille kohtalaisen hyvin mettä ja siitepölyä.

Luonnonmustikka- ja pensasmustikkasadot moninkertaistuvat
Mustikka on ihastuttava kasvi niin luonnossa kuin puolivillinä pihassakin. Mustikka kukkii Etelä-Suomessa jo toukokuussa. Sitä pölyttää kimalaiset ja eri mehiläiset. Jos sää on huono pölyttäjille, mustikan sato jää helposti heikoksi. Mustikan kukka on myös hallanarka.

Tarhamehiläisten merkitys mustikkasatoon korostuu etenkin huonoina kimalaisvuosina. Mehiläispesien ja erakkomehiläisten keinopesien vienti mustikkametsiin parantaisi satoa entisestään, kerrotaan tuoreessa raportissa. Mehiläiset saavat mustikan kukasta kohtalaisesti mettä ja siitepölyä.

Pensasmustikan viljelyala on Suomessa kasvussa. Sadon maksimoimiseksi alueella kannattaa ehdottomasti olla tarhattuja mehiläisiä. Onnistuneen mehiläispölytyksen on todettu moninkertaistavan sen marjasadon (H. Pollari, Hyönteispölytyksen vaikutus neljän eri viljelykasvin sadon laatuun ja määrään, 2011)

Omaksi ja mehiläisten iloksi kannattaa käydä katsomassa puutarhaliikkeen marjakasvitarjonta. Sieltä voi löytyä uusia aarteita kotipihaan :)

Mehiläinen herukan kukalla. Moni puutarhakasvi tarvitsee pölyttäjiä.

 Kirjoitus perustuu mm. Mehiläinen 2/2017 julkaistuun artikkeliin "Kevään ja alkukesän mehiläiskasveja" (Tarja Ollikka).

Mehiläiskasveja puutarhassa ja luonnossa

Ota talteen pölyttäjäystävällisiä vinkkejä puutarhakasvien valintaan!

Kasvit ja niiden pölyttäjät ovat erittäin monimuotoinen yhdistelmä. Monet kasvit ovat pitkälle erikoistuneet juuri tiettyihin pölyttäjiin. Näihin kuuluvat iso kirjo hyönteisiä kovakuoriaisista muurahaisiin, sääskiin ja mehiläisiin.

Jos mielii valita pölyttäjiä ajatellen puutarhakasveja, on tärkeää muistaa että pölyttäjät tarvitsevat ruokaa (eli siitepölyä ja mettä tarjoavia kukkivia kasveja) varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. Eivät pelkästään keskellä kesää. Tässä vinkkejä 2- ja monivuotisten puutarhakasvien valintaan.

• Luonnonpölyttäjät hyötyvät puutarhasta, jossa on paljon kukkivia kasveja keväästä syksyyn. Pienetkin alueet yhtä kasvia ovat sopivia. 

•   Tarhamehiläinen tarvitsee kuitenkin vähän isompia alueita samaa mehiläisille sopivaa kasvia. Yksi iso kukkiva puu tai pensas on sinänsä mehiläisillekin riittävä. 
• Erilaisia perhosia pihaansa toivovan on huolehdittava alueelle aikuisten perhosten ruokakasvien lisäksi myös perhostoukille sopivia kasveja.

• Pölyttäjille parhaiten sopivat kasvit, joissa on yksinkertainen kukka.
• Jos kasvin kukka on avoin ja siinä on suuri määrä heteitä, se on usein hyvä kasvi pölyttäjille, vaikka mesimäärä olisikin pieni. 
• Tarhamehiläinen ei tosin ole kovinkaan innoissaan päiväkakkarasta ja sen sukulaisista, vaikka niissä onkin hyvin siitepölyä. Meden tuotto niillä on vähäistä. 
• Ruusut ovat pääasiassa vain hyviä siitepölykasveja (yksinkertaisella kukalla kukkivat), ne eivät yleensä tuota mettä ollenkaan.

• Valko/alsikeapilat ja kurjenpolvet ovat hyviä yleiskasveja mehiläisniitylle monenlaiseen maaperään ja erilaisiin olosuhteisiin.
• Puna-apila on hyvä siitepölykasvi mehiläisille. Bjursele-lajike on lyhyttorvisempi ja siitä mehiläiset saavat myös mettä.
• Keväällä monet esikot ovat hyviä kasveja perhosille ja emokimalaisille, mutta eivät kiinnosta kovinkaan suuresti mehiläistä. Mettä on vähän ja kukkatorvi on kapea ja pitkä.
• Kasvi, jonka kukassa kukkatorvi on kovin pitkä ja kapea tai siinä on pitkä kapea kannus, johon mesi erittyy, soveltuu yleensä parhaiten perhosille, vaikka kukka tuottaisikin runsaasti mettä.
• Jos siitepölyä on kukassa hyvin saatavilla, muutkin pölyttäjät voivat käydä sitä hakemassa.
• Kevään sipulikasveista suosituimpia mehiläisille ovat sinililjat, kevättähti, helmililjat ja krookukset (tarhamehiläinen hakee pääsääntöisesti vai siitepölyä krookuksesta, koska mesi on niin syvällä kukkatorvessa).
• Kesäkuussa kukkivat jättilaukat, joissa mehiläiset ja muutkin pihan pölyttäjät vierailevat mielellään.
• Monet mehiläisille sopivista kasveista ovat kovia leviämään, mm. pelto-ohdake, voikukka, rantaminttu, jättipalsami ja vuohenherne.
•  Kultapiiskun puutarhamuodotkin leviävät jo hurjaa vauhtia pääkaupunkiseudun ympäristön joutomailla. Kanadanpiisku, isopiisku sekä korkeapiisku on listattu haitallisten vieraslajien listalle.  Samoin siellä on etelänruttojuuri ja jättipalsami.
• Ruotsinraunioyrtti, tummarohtoraunioyrtti, valkoraunioyrtti, rehuvuohenherne ja japaninruttojuuri ovat vieraslajilistalla tarkkailtavien tai paikallisesti haitallisten lajien listalla. Kts.  www.vieraslajit.fi

·         Lue lisää: SML:n nettisivuilla on Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja -esitys, johon on listattu medentuottoon vaikuttavia asioita. www.polytys.fi/mehilaiskasvit/

Teksti ja kuvat: Tarja Ollikka

Paju koristaa pihan ja ruokkii pölyttäjät

Ai että, paju tarjoaa keltaisenaan tärkeää siitepölyä!

Moni saattaa mieltää pajukon karuksi pusikoksi tien laidalla ja ehkäpä pääsiäisvitsan lähteeksi. Pajut ovat kuitenkin Suomen pölyttäjille todella tärkeitä ravintokasveja.

Sen lisäksi oikein valittu paju voi olla pihan kaunistus. Eli jos olette suunnitelleet leikkaavanne keväällä pajukkonne matalaksi, abort the mission, please :)

Paju antaa mehiläisille ja muille pölyttäjille todella hyvin siitepölyä. Pajulla hedekukat ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä. Heteissä muodostuu siitepölyä, jota emi vastaanottaa pystyäkseen tekemään siemeniä. Pajujen keltaisenaan loistavat hedekukinnot koostuvat monista pienistä ”kukista”. Kukinnon tarkoitus on houkutella hyönteisiä pölytystyöhön, joten tarjolla on runsaasti mettä ja siitepölyä.
Jos haluaa tarjota lähiseudun pölyttäjille tai omille mehiläispesilleen sekä mettä että siitepölyä, on istutettavien tai luonnossa kasvavien pajujen oltava hedepajuja.


Valitse paju koristamaan piha
Ennen puiden lehtien puhkeamista ensimmäisenä puuna kukkii raita. Se tarjoaa mehiläislajeille runsaasti siitepölyä. Sen kukinnoissa vierailevat muutkin lähellä tavehtineet pölyttäjät. Ne keräävät ravintoa vahvistuakseen tulevaa kesää varten. Paitsi että kukkiva raita on tärkeä mehiläisille ja muille pölyttäjille, se on myös kaunis keväisessä lehdettömässä maisemassa. Kannattaakin säästä raita kaunistamaan kevään karua tonttia ja tuomaan ruokaa hyödyllisille pölyttäjille.

Pienempään pihaan sopiva ”ruokintapaju" voisi olla esimerkiksi riipparaita
(Salix caprea ’Pendula’). Pysyäkseen kauniisti kuosissaan riipparaita tarvitsee
säännöllisen keväisen leikkauksen, mutta sen voi tehdä vasta kukinnan
jälkeen. Kannattaa myös miettiä, millaisen pajun valitsee mihinkin paikkaan. Ajan kuluessa korkeaan 1,5–2 metrin runkoon vartetun riipparaidan latvuksesta tulee sen verran suuri, että pieneen rivitalopihaan sitä ei kannata istuttaa.



Eri pajujen kukinta ajoittuu pääosin kevääseen ja alkukesään. Viimeiset niistä kukkivat,
kun lehdet ovat jo lähes täysikokoisia, esimerkiksi hopeapaju ja halava.

Erilaisia puutarhaistutuksiin sopivia pajuja löytää taimitarhojen valikoimista ja asiantuntijoilta voi kysyä lisää.

ps. Pajuhunajaa ei Suomessa kerätä juurikaan koskaan, koska mehiläisyhteiskunnat tarvitsevat sen pesän kehitykseen. Pajuhunaja olisi kirkkaan tai kullan keltaista ja mietoaromista.

Hopeapaju on viimeisiä kukkivia pajuja. Lehdet ovat kukinnan aikana jo lähes täysikokoisia.

Lähde: Mehiläinen-lehti 2/2016, s.54. Tarja Ollikka.

Valitse puutarhaan pölyttäjäystävällisiä kasveja

Kurjenpolviniitystä nauttivat
myös mehiläiset.

Nyt esimerkiksi omenapuut kukkivat monin paikoin, ja kukista kuuluu pölyttäjien surina. Sen on havainnut esimerkiksi Tuomo Vartiainen. Erkki Ruotsalainen puolestaan raportoi mustaherukkapuskien kimalaisista. Myös voikukka on tällä hetkellä tärkeä mehiläisille.

Kotipihaan kannattaa tietysti valita kasveja, joista on iloa paitsi ihmiselle, niin myös pölyttäjille siitepölyn,meden tai molempien muodossa. Moni hyötykasvi luonnollisesti tarvitsee pölyttäjiä myös hyvän sadon saamiseksi.

Eikä kaikkia rikkaruohoiksi koettuja kannata kitkeä, saati jyrätä nurin jokaista pajupuskaa.

Alla olevalla listalla pääsee alkuun kasvivalinnoissa. Vaikka hedelmäpuut ja marjapensaat tietysti vaativat enemmän tilaa ja pitkäaikaista suunnittelua, niin vielä täksi kesäksi ehtii hankkia esimerkiksi oreganoa, minttua, laventelia tai timjamia vaikka parvekkeelle.

Pihan ja puutarhan kasveja mehiläisten suosikkilistalla

Kevät/alkukesä:

- vaahtera
- omenapuu
- päärynäpuu
- luumupuu
- kirsikkapuu
- pihlaja
- herukat
- karviainen
- pensasmustikka
- aroniat
- orapihlajat
- kukkivat pajut
- hevoskastanja
- sinililja
- helmililja
- kevättähti
- pitkäpalko
- ristikki
- ruusukvitteni
- akankaali

Kesä:

- vadelma
- karhunvattu
- koristevattu
- kurpitsa
- kurjenpolvet
- iisoppi
- oregano
- timjami (ajuruohot)
- salvia
- kurkkuyrtti
- mintut
- rantakukka
- sinilatvat
- apilat
- hunajakukka
- raunioyrtit
- laventelit
- laukat
- reseda
- maksaruohot

Syyskesä/syksy:

- kultapiisku
- punatähkä
- nauhukset
- punalatva
- punahattu
- asterit
- malvat
- harmaamalvikki
- kaunokit (vuorikaunokki, ruiskaunokki: kasviasiantuntijamme Tarjan vinkkinä kerrottakoon, että pellonpientareelta voi siirtää myös ahdekaunokkia, joka kukkii kukkapenkkiin siirrettynä hienosti)
- auringonkukka
- tähtiputket

Medettömiä kasveja, joissa mehiläiset käyvät mielellään siitepölyn keruussa:

Ruusut, joissa on yksinkertainen kukka (mm. kurtturuusu, juhannusruusu, Valamonruusu), unikot

 

Hunajakukkaa ja muuta mehiläisten herkkua

Nyt pörisee luonnossa ja puutarhoissa!

Mehiläisillä on uskomattoman paljon ystäviä. Sen olen huomannut viime viikkoina, kun ihmiset ovat kyselleet pörriäisistä. "Kuinka voin auttaa mehiläisiä kotipihallani?", "Mitä kasveja kannattaa istuttaa pölyttäjiä ajatellen?". Mehiläisluennoilla on riittänyt väkeä ja monenlaista tapahtumaa on tiedossa kesälläkin. Upeaa! 

Viime aikoina on ollut paljon puhetta siitä, mitä viljely-ympäristössä voidaan tehdä, jotta pölyttäjät voisivat paremmin. Kuitenkin, jokainen meistä voi auttaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita hyötyhyönteisiä. Istuttamalla puutarhaan hyviä mesikasveja tarjoat pölyttäjille ravintoa.

Hyönteiset tarvitsevat myös pesä- ja suojapaikkoja. Näitä tarjoavat esimerkiksi pusikot, oksat, kortteet, puunreiät jne. Eli kaikkea "roskaa" ei kannata pihalta aina pois heittää. Esimerkiksi erakkomehiläiset asustavat mielellään ontoissa kasvinvarsissa. Puutarhaosastoilla on myös myytävinä ns. hyönteishotelleja, joissa on erakkomehiläisille, leppäkertuilla ja muille hyötyhyönteisille sopivia piilo- ja pesäpaikkoja. Hyönteishotellin voi myös rakentaa itse. Kuvassa on osa itsetehdystä hyönteishotellista: lautoihin poratut reiät, kortteet, tiilet ja muut vastaavat kelpaavat hyvin ötököille! Jo paljon yksinkertaistetumpi versio kelpaa.

Oksat, laudanpätkät ja tiilet voi ottaa hyönteisten hyötykäyttöön.

 

Mesikasvi vai rikkaruoho?

Useat pölyttäjät tarvitsevat ravinnokseen sekä siitepölyä (tärkeä proteiininlähde) että mettä. Mehiläiset keräävät ravintoa eri kasveista, ja niissä onkin hyvin suuria eroja houkuttelevuudessa ja ravinnon laadussa. Jos tarjolla on parempi medenlähde, mehiläinen valitsee sen. Laitetaanpa tähän alle listaa mehiläisille houkuttelevista ja hyvistä ravintokasveista (kiitos Tarjalle avusta). Kevään puutarhaostoksia tehdessä voittekin miettiä, valitsisiko pihaan kasveja myös mehiläisiä ajatellen. Nämä ovat vain monivuotisia esimerkkejä, monia muitakin hyviä kasveja on!

Omaa pihaa laittaessa rikkaruohot saavat nopeasti kyytiä. Voikukkakin kukkii nyt. Se on kuitenkin mehiläisille tärkeä kevään mesilähde. Muistakaa, kaikkia "rikkaruohoja" ei tarvitse välttämättä heti kitkeä.

     
Mehiläisten suosikit puutarhassa:
Kevät/alkukesä

Vaahtera, omenapuu, päärynäpuu, luumupuu, kirsikkapuu, pihlaja, herukat, karviainen, pensasmustikka, aroniat, orapihlajat, kukkivat pajut, hevoskastanja, sinililja, helmililja, kevättähti, pitkäpalko, ristikki, ruusukvitteni, akankaali

Kesä

Vadelma, karhunvattu, koristevattu, kurpitsa, kurjenpolvet, iisoppi, oregano, timjami (ajuruohot), salvia, kurkkuyrtti, mintut, rantakukka, sinilatvat, apilat, hunajakukka, neidonkieli, raunioyrtit, laventelit, laukat, reseda, maksaruohot,

Syyskesä/syksy

Kultapiisku, punatähkä, nauhukset, punalatva, punahattu, asterit, malvat, harmaamalvikki, kaunokit, auringonkukka,

Medettömiä kasveja, joissa mehiläiset käyvät mielellään siitepölyn keruussa

Ruusut, joissa on yksinkertainen kukka (mm. kurtturuusu, juhannusruusu, Valamonruusu), unikot