Mehiläispölytys vähentää myös ruokahävikkiä

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään  8.-14. syyskuuta. Hävikkiviikko on kuluttajaliiton vetämä kampanja, jolla halutaan muistuttaa ruokahävikin määrästä ja kertoa, kuinka sitä voi vähentää. Törmäsin juuri tutkimukseen, jossa kerrottaan, kuinka mehiläispölytys voi vähentää ruokahävikkiä. Jälleen kerran mehiläiset ovat tärkeässä roolissa tässäkin aiheessa. Mutta miten mehiläinen ja muut pölyttäjät muka hävikkiä vähentävät?

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien tekemällä pölytyksellä on positiivinen vaikutus marjojen ja hedelmien muotoon, kokoon ja laatuun. Tutkijat arvioivat tuoreessa tutkimuksessa mehiläisten pölyttämien ja ei pölyttämien mansikoiden marjojen laatua, kokoa ja säilyvyyttä. Havaittiin, että:

• tasainen ja runsas pölytys vähentää marjojen epämuodostumista, ja tämä puolestaan parantaa kauppakuntoa
• pölytys tekee marjoista suurempia, mikä vähentää hävikkiä ja tekee tuotteesta ostettavamman
• hyvin pölyttynyt marja on kiinteämpi, jolloin se säilyy pidempään kuljetuksessa ja kaupan hyllyllä
• runsas pölytys parantaa mansikan väriä ja lisää sokeripitoisuutta

Vasemmalla mehiläispölytyksen saanut mansikka, oikealla pölytys on estetty. Kumman ostaisit?

Kaikista näistä pölytyksen hyvistä ansioista tuotteelle saadaan parempi kaupallinen arvo ja sen hävikki pienenee kun suurempi osa marjoista menee kuluttajalle. Se, että pölytys edesauttaa myös marjan kiinteyttä ja sitä kautta säilyvyysaikaan, on hävikin kannalta suuri juttu. Kuinka paljon marjoista ja hedelmistä pilaantuukaan kuljetusten aikana, kaupan hyllyssä odotellessaan saatika kuluttajan kotona.

Tärkeää pölytystyötä omenankukalla.

Tämä on jälleen yksi syy tukea mehiläispölytystä. Tutkijat toteavat, että jopa 30-50 prosenttia kasvituotteista joutuu hävikkiin. Valtava määrä. Jos tuota määrää saa vähänkin pienennettyä, niin hyvä! Mehiläispölytyksen tiedetään vaikuttavan muihinkin tuotteisiin kuin mansikkaan näin. Esimerkiksi rypsillä siemenen öljypitoisuus nousee hyvän pölytyksen avulla. Tämä taas lisää sadosta saatavaa öljyn määrää, eli saanti kasvia kohtaan on suurempi.

Vaikka pölytyksen arvo tiedostetaankin, on se tässä valossa edelleen hyvin aliarvostettua. Kuinka suuri merkitys sillä onkaan kansantaloudellisesti eri tavoin mitattuna, ei vain suorasti sadonlisänä.

Tällaisia pohdintoja hävikkiviikon kunniaksi.

-Tuula

Ps. Hunaja on siitä hieno tuote, että siitä ei paljoa mene hävikkiin. Hunaja säilyy kauan ja usein purkista nuollaan se viimeinenkin pisara. 

Kirjoitus perustuu Royal Society Publishing –tiedejulkaisussa elokuussa 2014 ilmestyneeseen artikkeliin ”Bee polllination improves crop quality, shelf life and commercial value". Klatt et all.

Vuohenjuusto-mansikkasalaatti

Helteiden jatkuessa ei suuresti innosta seistä keittiössä kuuman hellan ääressä. Onneksi kesällä voi tehdä salaatteja erinomaisista raaka-aineista.

Eilen kokosin lautasille vuohenjuustolla, mansikoilla, suolapähkinöillä ja tietysti uuden sadon hunajaripauksella täydennetyt salaattiannokset.

Koska teen salaatit usein sen pohjalta, mitä kotona sattuu olemaan, niin tälläkään kertaa reseptissä ei ole tarkkoja mittoja. Mutta todella hyvin nämä raaka-aineet toimivat yhdessä: tuoretta, maistuvaa, ripaus suolaisuutta ja hieman makeutta.

Vuohenjuusto-mansikkasalaatti kahdelle

- vihreää salaattia
- n. 150 gr hyvää vuohdenjuustoa
- puolikas tai kokonaiden avokado
- noin kymmenen mansikkaa lohkottuina
- puolikas avomaankurkku kuorittuna
- kourallinen suolapähkinöitä
- hieman kennohunajaa ja/tai juoksevaa hunajaa (0,5 - 1 tl)
- ripaus balsamicoa

Revi salaatti suoraan lautasille tai tarjoiluastiaan. Paloittele päälle juusto, avokado, mansikat ja kurkku sekä lisää suolapähkinät. Valuta päälle pieni tilkka juoksevaa hunajaa hyvin ohuena nauhana tai rouhi pieniä palasia kennohunajaa. Lisää kevyt ripaus balsamicoa. Myös muutama basilikanlehti sopii hyvin joukkoon.

Jogurtti-hunajakakku

Tein tälläisen keksipohjaisen jogurtti-hunajakakun ystäväni syntymäpäiville viime perjantaina. (Vielä kerran onnea, Susanna!) Jogurtti-hunajakakun valmistuksessa ei kauaa nokka tuhissut,  mutta huomioi, että kakun pitää antaa jähmettyä yön yli. Maustamaton jogurtti tekee kakusta raikkaan, vaikka kyllä tämä makeannälän vei helposti mennessään. Itse suosin yleensäkin tälläisiä keksipohjaisia kakkuja täytekakkujen sijaan. Vastapoimitut mansikat olivat helppo ratkaisu kakun koristeluksi.

Jogurtti-hunajakakku

 

Pohja:

1 paketti kaurakeksejä (175 g)

50 g voita sulatettuna

Täyte:

4 dl maustamatonta jogurttia

1/2 dl hunajaa

2 dl kuohukermaa

4 liivatelehteä

2 rkl kuumaa vettä

Koristeluun:

mansikoita

notkeaa hunajaa

Murskaa keksit tehosekoittimella ja sekoita niiden joukkoon voisula. Levitä seos leivinpaperilla päällystetyn irtopohjavuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin viilenemään.

Liota liivatelehtiä runsaassa kylmässä vedessä 5 minuuttia. Sekoita tällä välin jogurtti ja hunaja keskenään. Purista liika vesi liivatelehdistä ja liuota ne kiehuvaan vesitilkkaan. Kaada liivatevesi ohuena nauhana jogurtti-hunajaseokseen voimakkaasti vatkaten. Vaahdota kerma jämäkäksi vaahdoksi ja sekoita parissa erässä jogurttihunajaseokseen.

Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle. Peitä vuoka alumiinifoliolla ja nosta jääkaappiin. Anna kakun hyytyä yön yli. Koristele esim. viipaloiduilla mansikoilla ja lisää päälle juoksevaa hunajaa. Jos hunaja on jähmeää, voit lämmittää sitä ensin esim. vesihauteessa. Herkuttele!

Keksipohjan ja jogurttihunajatäytteen kruunaavat runsaat mansikat.

(Ohje on alunperin Helsingin sanomien Ruokatorstain sivuilta mennävuosilta. Kiitos vinkistä, Maija!)

Mansikkaa ja valkosuklaavaahtoa

Mansikkasato on ollut myöhässä tavanomaisesta kylmän sään vuoksi. Avomaan mansikoita ei vielä valitettavasti saa, mutta harson alla kasvatettuja marjoja on jo kaupan. Eilen ostin torilta kesän ensimmäisen rasian (ja tänä aamuna jo toisen..) ja kylläpä oli hyvää! 

Hunaja sopii mansikoiden kanssa erinomaisesti yhteen. Sitä voi käyttää mm. mansikkaleivonnaisissa, mutta myös hilloissa ja säilönnässä. Tulen myöhemmin kirjoittamaan lisää hunajan käytöstä säilönnässä, kunhan päästään poimimaan marjoja. Vielä ei nimittäin mansikkapelloille päästä: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta kerrotaan, että itsepoimijat pääsevät tositoimiin arviolta heinäkuun toisella viikolla. Koko maassa mansikkasato on jopa puolitoista viikkoa myöhässä normaalista. Hedelmän- ja  marjanviljelijäin liitosta kuitenkin uskotaan, että sato tulee olemaan kaikesta huolimatta hyvä, viime vuoden tasolla.

Tein mansikoiden kanssa valkosuklaavaahtoa. Tässä on nopea ja helppo herkku viikonlopulle.

Valkosuklaavaahto (neljälle)

150 g valkosuklaata

2 dl kuohukermaa

1 dl maitorahkaa

1-2 rkl juoksevaa hunajaa

Sulata valkosuklaa ja anna sen jäähtyä hieman. Vaahdota kerma ja lisää maitorahka sekä hunaja. Lisää valkosuklaa joukkoon. 

Herkuttele mansikoiden kanssa!