tiistai 31. maaliskuuta 2015

Hani-mehiläismaskotti pörrää Turussa kauppakeskus Skanssissa

Hani-mehiläinen ilahdutti talvilomaviikolla
monia Skanssin pieniä asiakkaita
(kuva: Aimo Nurminen)
Talvella Turussa uutisoitiin erikoinen työpaikkailmoitus: kauppakeskus Skanssi etsi töihin mehiläistä. Tai oikeastaan useampaa ihmistä, jotka olisivat valmiita esiintymään kauppakeskuksen uuden maskotin rooliasussa.

Oikeita mehiläisiä on Skanssin katolla ollut töissä jo viime kesänä. Keskuksen kattotasanteella oli alkukesällä kaksi ja loppukesällä neljä mehiläispesää. Asiakkaat pääsivät katsomaan pesiä lähietäisyydeltä.

Mehiläistenkeräämä hunajasato pakattiin Skanssin omilla etiketeillä varustettuihin purkkeihin ja myytiin kauppakeskuksessa.

14. helmikuuta Skanssi esitteli uuden maskotin, Hani-mehiläisen. Siitä alkoi mehiläishahmon työviikko, sillä Skanssissa oli monenlaista mehiläisaiheeseen liittyvää ohjelmaa.

Ensi kesänä Skanssin katolle tulee vielä enemmän mehiläisiä. Ne pääsevät tekemään töitä värikkäissä pesissä, sillä talvilomaviikolla lapset maalasivat puupesälaatikoita mehiläisiä varten.


Varsinais-Suomen Mehiläishoitajien
yhdistys maistatti ja myi hunajaa Skanssissa
koko viikon.
(kuva: Skanssi)
Aitojen puisten mehiläispesälaatikoiden
maalaaminen oli tietysti monista
lapsista hauskaa puuhaa.
(Kuva: Skanssi)

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Taidetta mehiläisten ja hunajan parissa

Muutama viikko sitten minun internetissäni linkitettiin ahkerasti juttuihin, joissa kerrottiin valokuvaaja Blake Littlen muotokuvista. Poikkeuksellista näissä kuvissa oli se, että kuvattavien päälle kaadettiin ämpäreittäin hunajaa.



Sinällään ei ole mitään järisyttävän uutta kaataa jotakin ihmisten päälle ja ottaa siitä kuvia. Mutta mielestäni joissakin otoksissa Blake Little on onnistunut todella hienosti.

Jotkut hunajan ystävät ovat tällaisesta toiminnasta loukkaantuneet. He kokevat, että hunaja on liian arvokasta ainetta käytettäväksi moisella tavalla. Minä taas koen, että taiteen avulla voidaan lisätä keskustelua hunajasta, mehiläisistä ja pölyttäjien merkityksestä.

Mutta minähän olen kuvataiteilijan puoliso, joten altistun varmasti tavallista enemmän nykytaiteelle ja keskustelulle siitä, mitä hyötyä taiteesta ylipäätään on ja mitkä keinot ovat taiteessa hyväksyttyjä ja miksi.

Siksi tietysti myös seuraan mielenkiinnolla teoksia, joissa esimerkiksi käytetään mehiläistuotteita taiteen tekemisessä.

Kaverini Pekka linkitti minulle tiedon hienoista kartoista ja veistoksista. Materiaalina on mehiläisvaha ja tekijänä kiinalainen Ren Rei. Videon perusteella hän mieltää itsensä enemmän mehiläishoitajaksi kuin taiteilijaksi. Mehiläisillä onkin oleellinen rooli teosten valmistumisessa.





Mehiläisten toiminan ja mehiläisvahan yhdistäminen on tuttua myös lukuisille muille taiteilijoille. Esimerkiksi kanadalaisen Aganetha Dyckin monissa teoksissa on jotain todella lumoavaa.

Aganetha Dyckin teoksesta The Extendes wedding Party.
(Kuva: Peter Dyck & The W.A.G.)
Pari viikkoa sitten kävin veistosten ja taidegrafiikan myyntitapahtumassa Helsingin kaapelitehtaalla. Hunajalta en välttynyt sielläkään: Elina Salosen teoksessa pronssista tehty pieni karhu on päätynyt hunajapurkkiin.

Elina Salonen: Karhuvoimaa

Lisäys:

Nämäkin katutaidemehiläiset piti laittaa joukon jatkoksi. Louis Masain mehiläiset lentävät eri kaupungeissa herättelemässä tietoisuutta mehiläisten merkityksestä.




maanantai 23. maaliskuuta 2015

Hunaja ei "tuhoudu" lämpimässäkään juomassa



Monen hunajan ystävän mieleen on tarttunut ajatus, että yli 40-asteiseksi lämmennyt eli esimerkiksi teehen sekoitettu hunaja menettäisi välittömästi kaikki hyvät aineensa. Tämä uskomus on kuitenkin väärä, sillä hunajan laatuun vaikuttaa ratkaisevasti lämpötilan lisäksi aika.

Myös hunajan kasvialkuperällä näyttää olevan merkitystä, toteaa dosentti, tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Tikkanen-Kaukasen tutkimusryhmä selvitti yksikukkahunajien antimikrobisista vaikutuksista.

”Lämpökäsittely 68 asteessa 15 minuutin ajan laski joidenkin hunajien aktiivisuutta, mutta ei kaikkien. Erityisen aktiivisten horsma-, tattari- ja kanervahunajien aktiivisuus säilyi myös kuumentamisen jälkeen”, Tikkanen-Kaukanen kertoo.

”Hunajan perinteinen käyttö teessä tai muussa kuumassa juomassa ei näyttäisi vähentävän ainakaan näiden hunajien vaikutusta.”

Hunaja kannattaa lisätä kuppiin juuri ennen juoman nauttimista, jolloin neste ei ole enää kiehuvan kuumaa ja hunaja on lämpimässä nesteessä mahdollisimman lyhyen ajan.

Oikein säilytetty hunaja säilyy vuosia laadukkaana

Hunajiin liittyvää lämmön ja ajan vaikutusta on seurattu monissa tutkimuksissa. Hunajien laadun tarkkailussa mitataan tiettyjen entsyymien määrää.

Hunajan laatu heikkenee erittäin hitaasti esimerkiksi 14 asteen säilytyksessä. Tässä lämpötilassa esimerkiksi normaali kukkaishunaja täyttää hunaja-asetuksen hydroksimetyylifurfuraalin (HMF) vaatimuksen noin kahdeksan vuotta.

Kun lämpötilaa nostetaan 50 asteeseen, säilyvyysaika lyhenee muutamaan päivään. Mutta siis minuuteissa tämäkään arvo ei romahda edes vähän kuumemmassa nesteessä.

Vastaavasti hunajan laatu heikkenee 60 asteessa vuorokaudessa yhtä paljon kuin kolmessa kuukaudessa 30 asteessa. Pitkäaikainen säilytys liian lämpimässä voi siis olla hunajan laadulle selvästi haitallisempaa kuin hunajan käyttö lämpimässä juomassa.

Kotona hunaja kannattaa säilyttää huoneenlämmössä ja kuivassa paikassa. Vaikka jääkaappi on viileä, niin jääkaapin kosteus voi vaikuttaa hunajan laatuun merkittävästi. 

Entsyymeistä, hunajan laadun arvioinnista ja hunajan mahdollisten lämpökäsittelyjen vaikutuksista olen kirjoittanut blogiin aiemminkin.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Hunaja pehmentää sipulin maun

Sipulikasvit tarvitsevat pölyttäjiä siementuotantoa varten.
Kuva: Teppo Johansson
Sipuli on tämän vuoden Vuoden vihannes. Terveellinen ja maukas sipuli  on monipuolinen raaka-aine, joka sopii melkeinpä ruokaan kuin ruokaan. Ja tietysti hunaja sopii erinomaisesti sipulin kaveriksi sen makua pehmentämään. Omasta mielestäni hunajaiset sipulit ovat supermaukkaita esimerkiksi osana hunajamarinoituja uunijuureksia. 
MTK kertoo sipulin marinnoinnista seuraavasti: "Marinoituna sipulin ärhäkkyys leppyy, ja esimerkiksi marinoitu punasipuli on loistovalinta moniin eri tarkoituksiin."


Entä tarvitseeko sipuli pölyttäjiä? Sipuli ei sinänsä tarvitse mehiläistä syötävän osuuden kehittymiseksi. Siementen muodostukseen pölyttäjät ovat kuitenkin välttämättömiä. Suomessa ei tällä hetkellä tuoteta sipulin siementä, vaan kaikki Suomessa tuotetut sipulit kasvatetaan ulkomailta hankituista siemenistä tai istukkaista. Eli ulkomailla, missä siemenet tuotetaan, pölytys on välttämätöntä.
Sillä sipuli, tässä vielä pari SML:n toimiston testaamaa sipulireseptiä, joiden makua hunaja ihanasti pehmentää: sipulipiirakka ja ranskalainen sipulikeitto.

 

Sipulipiirakka

Mehevä sipulipiirakka vie nälän.
 
Pohja: suolainen pakastepiirakkapohja tai itse tehty.

  • 4 dl vehnäjauhoja (puolet täysjyväjauhoja)
  • 50 g emmentaljuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • 1/2 tl suolaa
  • 100 g voita
  • 3 rkl vettä

Täyte

  • 1000 g sipulia **
  • 3 valkosipulinkynttä **
  • 3 rkl rypsiöljyä **
  • 2 dl keski- tai ykkösolutta
  • 1 rkl hunajaa
  • 2 tl kuivattua timjamia **
  • 1 tl  rosmariinia (hienonnettuna) **
  • 1 tl suolaa
  • 1/2 tl mustapippuria**
  • 3 kpl munaa
  • 2 dl kuohukermaa
  • 100 g emmentaalijuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)

Ota pakastepiirakkapohja sulamaan tai tee pohja itse:

Mittaa jauhot, juustoraaste, leivinjauhe, suola ja voi monitoimikoneen kulhoon. Aja ainekset leikkuuterällä muruiksi. Lisää kylmä vesi koneen käydessä ja sekoita tasaiseksi.Vuoraa irtopohjavuoka (Ø 26 cm) leivinpaperilla. Kauli taikina jauhotetulla alustalla levyksi (Ø 35 cm). Nosta levy vuokaan kaulinta apuna käyttäen. Taputtele taikina kiinni reunoihin. Anna taikinapohjan jähmettyä jääkaapissa noin tunnin ajan. 


Kuori, halkaise ja leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita oliiviöljyssä paistokasarissa noin 10 minuuttia.

Lisää olut, hunaja ja mausteet. Kypsennä miedolla lämmöllä ilman kantta noin 15 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmenneet, ja ylimääräinen neste haihtunut.

Pistele haarukalla piirakkapohjaa. Esipaista sitä 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 10 minuuttia. Vatkaa munat, kerma ja juustoraaste keskenään. Sekoita puolet muna-kermaseoksesta sipulitäytteeseen.

Kaada sipulitäyte vuokaan ja loppu juusto-kermaseos täytteen pinnalle. Jatka sipulipiirakan paistamista 200-asteisen uunin keskitasolla 30–35 minuuttia.



Ranskalainen sipulikeitto (4 annosta)


  •        500 g sipulia (esim. tavallinen ruokasipuli, salottisipuli jne.) **
  •        2-3 valkosipulinkynttä **
  •       1-2 rkl rypsiöljyä**
  •      1 tl kotimaista hunajaa
  •       ripaus suolaa 
  •        rkl vehnäjauhoa
  •      1 l vettä 
  •        (1 dl valkoviiniä)
  •     1 kasvisliemikuutio
  •       0,5 tl mustapippuria **
  •      2 rkl timjamia hienonnettuna**
  •      2 viipaletta paahtoleipää
  •      2 dl emmental-mozzarellajuustoraastetta



Kuori ja viipaloi sipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota sipulit ja valkosipulit pehmeiksi. Mausta hunajalla ja suolalla. Lisää vehnäjauhot kattilaan ja sekoita joukkoon vesi sekä halutessasi valkoviini. Laita joukkoon liemikuutio ja anna hautua noin 1/2 tuntia. Mausta pippurilla ja timjamilla, tarkista maku.

Jaa ranskalainen sipulikeitto neljään uuninkestävään annoskulhoon. Paahda leivät ja nosta ne keiton pinnalle. Lisää juustoraaste leipien päälle ja kuorruta 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.


 ___________________________________________________
** Moni raaka-aine tarvitsee hyönteispölytyksen tuottaakseen satoa tai siemeniä.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt, asiantuntijat ja viljelijät. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967.