Viime talven pesäkuolleisuus oli alhaisin aikoihin

Hyviä uutisia Suomen mehiläisistä: viime talven pesäkuolleisuus oli ennätysalhainen, vain 7 %. Tämä on puolet keskimääräisistä talvitappiolukemista. Viimeksi näin alhainen kuolleisuus nähtiin parikymmentä vuotta sitten. 

Talvikuolleisuutta selvitetään vuosittain Coloss-kyselyllä, johon vastaavat eri maiden mehiläistarhaajat. Kyselyyn vastasi Suomesta yli 300 tarhaajaa. Talvitappiot vaihtelevat vuosittain ja maakohtaisesti, mutta yleisesti ottaen Suomen talvi on mehiläisille vaativa. Sääolojen lisäksi pesiä verottaa mm. taudit, punkit ja pesiä tuhoavat linnut.

Edellisvuoteen verrattuna 7 % on pieni luku: talven 2012-2013 aikana mehiläispesistä kuoli yli 17 %. 

Talvi ja kevät suosi tänä vuonna

Kylmyyttä enemmän pesiä vaivaa talven aikana kosteus. Viime talvi oli kuitenkin mehiläisille hyvä, koska se oli lyhyt ja lämmin. Mehiläisillä riitti myös ruokaa koko talven läpi, toisin kuin edellisenä vuonna.

Myös kevät on ollut pörriäisille otollinen. Siitepölyä kerättiin pesiin ennätysaikaisin: kentältä tuli tieto, että ensimmäiset siitepölyt oli kerätty pesiin jo ennen maaliskuun puoliväliä. Todella aikaista.

Nyt pesät tuntuvatkin olevan ympäri maata hyvässä medenkeruuvauhdissa ja pesissä on paljon työvoimaa.

Pesiä kuolee eri syistä

Mehiläisiä siis kuolee talvisin, mutta joskus myös kesän aikana. Pesä voi kuolla tauteihin, esimerkiksi esikotelomätään tai punkkien aiheuttamiin ongelmiin. Kuten olen kirjoittanut, myös karhut tuhoavat pesiä.

Mutta onko Suomessa varsinaista mehiläiskatoa? Maailmalla käytetäänkin termiä CCD, colony collapse disorder, kun mehiläiset katoavat pesistään täysin selittämättä. Epäillään saasteita, säteilyä, tauteja jne. Tämä termi on tarttunut myös Suomen mediaan: kun mehiläisiä kuolee (luonnollisestakin syystä), kirjoitetaan usein mehiläiskadosta.

Suomessa ei kuitenkaan ole varsinaisia laajoja mehiläiskatoja raportoitu. Eli tarkoitan sitä, että mehiläiset katoavat pesistään täysin selittämättömästi. CCD onkin siis  eri asia, kuin esim. mehiläisten kuolema talvella, jolloin voidaan useimmiten havaita, että pesä on kuollut tauteihin, punkkeihin tm.

CCD:n syytä ei ole vielä selvitetty.

Toivotaan, että kesä jatkuu hyvänä ja mehiläiset pysyvät voimissaan. Pidetään mehiläisistä huolta, eikä vahingoiteta niitä esim. kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä. Mehiläisten tekemä pölytystyö on jotain sellaista, mitä me ihmiset emme voi korvata.

Pesissä riittää työvoimaa.

Talvipallossa pysyy lämpimänä

Mehiläiset talvehtivat tiiviinä pallona pesän kehien väleissä

Mehiläishoitajilla on nyt mehiläistensä suhteen hiljaista. Pesät ovat tuolla lumen alla, eikä niitä auta liikaa käydä availemassa. Mutta mitä mehiläiset sitten tekevät tähän aikaan vuodesta? Horrostavat? Ei. Muuttavat etelään? Ei. Pörisevät pesässään? Kyllä. Tarhaustermiä käyttäen mehiläiset ovat tällä hetkellä talvipallossa. Tämä talvipallo on herättänyt paljon uteliaisuutta, eli mikä ihme se nyt oikein on...

Mehiläiset talvehtivat talvipallossa, jossa pesään jääneet talvimehiläiset kasaantuvat tiiviisti toisiinsa kiinni ja ylläpitävät sopivaa pesälämpötilaa. Ne ovat siis hereillä ja syövät tarhaajan syksyllä antamaa talviravintoa energiaa saadakseen. Talven aikana pesässä kuluukin jopa yli 20 kiloa sokeria tai hunajaa.

Kuningatar ytimessä

Selvitäkseen talvesta mehiläisiä on oltava pesässä riittävästi. Toimiva pallo koostuu 10 000-15 000 yksilöstä. Tarhaaja saattaakin yhdistää syksyllä heikot mehiläisyhdyskunnat isommiksi. Joukossa on lämmitysvoimaa: pallon sisällä voi olla jopa 25 plusastetta ja pintaosassakin lämpötila saattaa olla + 12 °C  -  ulkolämpötilasta huolimatta. Systeemi toimii siten, että mehiläiset painautuvat tiiviisti toisiaan vasten ollen näin tehokas lämmöneriste. Mehiläiset vaihtavat välillä paikkaa ja ruoka siirtyy pallossa eteenpäin mehiläiseltä toiselle. Kuningatar on aina pallon keskellä, jotta se pysyisi turvassa ja lämpimänä talveni yli ja olisi lopputalvesta jälleen valmiina munimaan.

Talvessa monta uhkaa: taudit, hiiret, tikat, kosteus...

Suomen talvi on kylmä ja pitkä, sehän tiedetään. On jännittävää, kuinka mehiläiset selviävät siitä. Suomessa mehiläisiä tarhataan Lapissa aina Ivalon korkeudella saakka. Pakkaset paukkuvat siellä paljon enemmän kuin etelässä, mutta silti mehiläiset vain pörisevät. Talvesta selviytyminen on kuitenkin myös rotuominaisuus - kaikki mehiläisrodut eivät osaa talvehtia. Emme voi tuoda yhdyskuntaa Päiväntasaajalta ja odottaa sen selviävän Suomen talvesta.

Vaaratonta talvehtiminen ei ole suomalaisillekaan mehiläisille. Talvitappiot ovat Suomessa vuosittain keskimäärin 10-15 %, ammattitarhaajilla pienemmät. Syinä pesäkuolemiin on mm. liian heikko pesä, emoton pesä, liian kostea talvi, nosema, varroapunkit, esikotelomätä... Myös hiiret, tikat ja keväällä nälkäisinä heräävät karhut tuhoavat pesiä.

Mehiläisiä toki kuolee ihan luonnostaankin, ja lauhana talvipäivänä vanhat yksilöt saattavat lentää hangelle kuolemaan.

Tarhaajan toimenpiteillä on suuri merkitys talven yli selviytymisessä, koska luonnossa syntyneistä parvista suurin osa kuolee ensimmäisenä talvena.

Toivotaan, että talveutus on sujunut kaikilla hyvin.  Päivät ovat jo pidentyneet, eikä mene kauaa, että mehiläisetkin aktivoituvat. Pesä alkaa tuottaa munia ja kasvattaa toukkia taas kevättalvesta. Kunhan sää on maalis-huhtikuussa riittävän lämmin, on mehiläisten puhdistuslennon aika.

 Pörisköön rauhassa pesissään siihen saakka.

Kevään merkkejä: mehiläiset puhdistuslennolla

Olen talven mittaan saanut pari kertaa vastata kysymykseen, mitä mehiläiset tekevät talvella.

Toisin kuin monet muut hyönteiset, niin mehiläiset eivät vaivu horrokseen. Sen sijaan mehiläiset kasaantuvat talvipalloksi, jota pesässä ryhdytään muodostamaan, kun lämpötila laskee alle 14 asteeseen. Lämpötilan laskiessa talvipallo tiivistyy, ja kun lämpötila on alle viisi astetta, niin mehiläiset ryhtyvät lämmittämään talvipalloa supistelemalla siipiään.

Talven aikana mehiläiset eivät ulkoile eivätkä ulosta. Ne käyttävät ravinnoksi pesään jätettyä hunajaa ja talviravintoa. Talvimehiläiset myös poikkeavat rakenteeltaan kesämehiläisistä.

Kun sää lämpenee tarpeeksi, on puhdistuslennon aika. Tällöin mehiläiset pääsevät ulostamaan sulamattoman ravinnon. Siksi pesän edustalla oleva lumi näyttää puhdistuslennon jälkeen likaiselta. Puhdistuslento tapahtuu tehokkaasti silloin, kun lämpötila on yli kahdeksan astetta ja ilma on tyyni ja aurinkoinen.

Etelä-Suomessa näitä puhdistuslentoja on jo nyt havaittu, vaikka varmasti vielä monessa pesässä odotellaan kevätauringon lämmittävää voimaa.

Kimmo Mäkiranta Nurmijärveltä ikuisti puhdistuslentoja karkauspäivänä eli eilen keskiviikkona 29. helmikuuta. Mäkirannan mukaan lämmintä oli 4,6 astetta ja ilma tyyni. Lisää kuvia ja kommentteja voi katsella Mäkirannan omalla sivulla.