Mehiläisihmisen silmissä kevään etenemisestä kertoo esimerkiksi paju

Kävin tiistaina Helsingin Viikissä. Heti bussipysäkillä pysähdyin kuvaamaan pajua ja twiittamaan.

Noin paju nyt kukkii! Ja aurinko lämmittää, tänään mehiläiset lentävät varmasti!

Ennen mehiläistyötä pajun kukinnalla ei tainnut olla minulle juurikaan merkitystä. Nyt näen nuo kukinnot aivan toisella tavalla: siinä on pölyttäjille tärkeää ravintoa.

Paju ei ole ainoa kevään mehiläiskasvi, mutta sen merkitys on suuri.
Mehiläiset saavat pajusta runsaasti mettä ja siitepölyä. Siksi mehiläispesille on eduksi, jos lähellä on kukkivia pajuja.

Martti Röyskön videolla voi katsella lisää kevään kukkia. Lisäksi videolla näkyy, millaisiksi palloiksi mehiläinen kerää siitepölyn takajalkoihin. Siellä siitepölyvasuissa arvokas aine pääsee pesään varastoitavaksi ja 5 - 12 vuorokauden ikäisten mehiläisten ravinnoksi.

Mehiläiset näyttävät selvinneen hyvin talvesta

Kevät on tänä vuonna tullut poikkeuksellisen aikaisin myös mehiläisille. Olen tarhaajilta ohimennen kysellyt, miten talvi näyttää menneen eli ovatko pesät hengissä talven jäljiltä. Lähes kaikki ovat kehuneet, että hyvältä näyttää toistaiseksi.

Yleensä talvitappioiden vuoksi pesistä kuolee Suomessa noin 10 - 15 prosenttia.  Syynä kuolemaan voi olla esimerkiksi pesän heikkous tai emottomuus, loiset, taudit tai sääolosuhteet. Pesiä tuhoavat myös karhut ja tikat.

Keväällä yksi mehiläisten kannalta tärkeä kasvi on paju, josta mehiläiset saavat sekä siitepölyä että mettä. Siksi pajupuskia ei kannata poistaa mehiläispesien läheisyydestä. Mehiläisiä voi havaita myös muilla kevään ensimmäisillä kukilla, kuten leskenlehdillä.

Mehiläistarhauksesta innostuneet ovat täyttäneet kursseja ympäri Suomea. Harrastajia saadaan siis varmasti lisää tänäkin vuonna.

Tosin kaikki eivät ehkä pääse alkuun heti keväällä, sillä myytäviä mehiläispesiä mehiläisineen ei ole tarjolla kysyntää
vastaavaa määrää. Mehiläisiä kun ei noin vain sormia napsauttamalla saa lisää.

Moni innokas pääsee aloittamaan mehiläishoidon vasta kesällä, kun mehiläispesistä voidaan tehdä niin sanottuja jaokkeita. Jaoke tehdään siirtämällä osa vahvasta mehiläisyhteiskunnasta sekä uusi kuningatar uuteen pesälaatikkoon.

Keväisiä mehiläishoidon kuulumisia Joensuusta voi katsella ja kuunnella Yle  Uutisten Itä-Suomen lähetyksestä viime viikolta (alkaa kohdasta 5:15). 

Kimmo Mäkirannan 27. maaliskuuta kuvaamalla videolla mehiäiset tuovat innokkaasti siitepölyä pesään.

Kevätpörriäisen pörinällä vappuun

Mikä lämmittää Pörriä talvisin?

Mehiläisvahakynttilä.

Iina Yrjänheikki ja Anniina Heino, Kevätpörriäinen

Ystäväni Helmi lahjoitti tämän vuoden Kevätpörriäinen-lehden minulle todeten, että siinä on myös paljon Pörri-juttuja. Kyllähän nämä hieman poikkeavat niistä normaaleista mehiläisteksteistä, joita työssäni pyörittelen.

Tosin lehdessä on vaihtelevat käsitykset siitä, onko Pörri mehiläinen vai ampiainen, mutta ei anneta sen häiritä.

Pörri messukeskukseen lähdössä on. Jos ostat hunajaa, syö se vasta
kotona paahtoleivän päällä. Jos tapaan Pörrin eli minut messupäivänä,
ole rauhallinen. En minä pistä. Ja vika juttu.
Älä mene mehiläistenkotien myyjän luo ilman mehiläispistosuojaa.
Paul Ojaste, Kevätpörriäinen

Piirros Kevätpörriäisen takakannesta

Mukavaa vappua ja kevättä kaikille: oma hunajasimani pääsi jo eilen maisteluun ja se todettiin onnistuneeksi eli kelpaa kilistellä lisääntyvälle auringolle ja mehiläisten alkaneelle ahkeruudelle!

Kevät käynnistää mehiläishoitajan uutta kautta

Mehiläispesillä on vähitellen käynnistymässä kuhina.

Esimerkiksi Mehiläisiä puutarhassa -blogissa kerrotaan, miten pääsiäislauantaina suoritettiin pesäkaluston puhdistusta.

Samassa blogissa on tuoretta tarinaa myös vierailulta Sloveniaan:
kuvien kera on mahdollista saada hieman käsitystä siitä, millaista on gele royale'en (eli suomeksi kuningatarhyytelö tai emomaito) erikoistuneen mehiläishoitajan elämä.

Kimmo Mäkirannan kuvista taas paljastuu, mitä on tapahtunut Uudenmaan mehiläishoitajien peruskurssilla. Pesävierailut kiinnostavat tietysti kurssilaisia aina, ja niitä pyritään järjestämään kurssien yhteyteen kevään ja kesän mittaan.

Kevään merkkejä: mehiläiset puhdistuslennolla

Olen talven mittaan saanut pari kertaa vastata kysymykseen, mitä mehiläiset tekevät talvella.

Toisin kuin monet muut hyönteiset, niin mehiläiset eivät vaivu horrokseen. Sen sijaan mehiläiset kasaantuvat talvipalloksi, jota pesässä ryhdytään muodostamaan, kun lämpötila laskee alle 14 asteeseen. Lämpötilan laskiessa talvipallo tiivistyy, ja kun lämpötila on alle viisi astetta, niin mehiläiset ryhtyvät lämmittämään talvipalloa supistelemalla siipiään.

Talven aikana mehiläiset eivät ulkoile eivätkä ulosta. Ne käyttävät ravinnoksi pesään jätettyä hunajaa ja talviravintoa. Talvimehiläiset myös poikkeavat rakenteeltaan kesämehiläisistä.

Kun sää lämpenee tarpeeksi, on puhdistuslennon aika. Tällöin mehiläiset pääsevät ulostamaan sulamattoman ravinnon. Siksi pesän edustalla oleva lumi näyttää puhdistuslennon jälkeen likaiselta. Puhdistuslento tapahtuu tehokkaasti silloin, kun lämpötila on yli kahdeksan astetta ja ilma on tyyni ja aurinkoinen.

Etelä-Suomessa näitä puhdistuslentoja on jo nyt havaittu, vaikka varmasti vielä monessa pesässä odotellaan kevätauringon lämmittävää voimaa.

Kimmo Mäkiranta Nurmijärveltä ikuisti puhdistuslentoja karkauspäivänä eli eilen keskiviikkona 29. helmikuuta. Mäkirannan mukaan lämmintä oli 4,6 astetta ja ilma tyyni. Lisää kuvia ja kommentteja voi katsella Mäkirannan omalla sivulla.