torstai 20. joulukuuta 2012

Glühwein lämmittää pakkasilla


Ennen joulua on luvattu todellisia paukkupakkasia, ja muutenkin kaiken tämän lumen keskellä on varsin talvinen tunnelma. Lämmikettä siis tarvitaan, joten tässäpä kylmiksi joulupäiviksi glühweinin ohje, jos perusglögistä on jo saatu tarpeekseen. Glühwein on Keski-Euroopassa suosittu kuuma ja maustettu punaviinijuoma, jota saa joulumarkkina-aikaan joka kojunnurkasta. Saksassa ja Hollannissa minäkin tähän herkkuun tutustuin. Suomessa Glühweiniin valitettavasti harvemmin törmää. Kuulin, että Alkon valikoimissa taitaa olla yhtä sorttia. Onneksi tätä on helppo tehdä itsekin! Hiukan glögiä hedelmäisempää.





Glühwein (6 annosta)

1 l punaviiniä
1 sitruuna
1 appelsiinin mehu
2 kanelitankoa
10 kokonaista neilikkaa
2 rkl hunajaa
1/4 tl kardemummaa

Viipaloi sitruuna. Kuumenna viini kattilassa.
Lisää sitruunaviipaleet, appelsiinimehu, hunaja ja kaikki mausteet viinin sekaan. Kuumenna muutama minuutti, älä kiehuta. Ota liedeltä ja anna vetäytyä kannen alla noin tunti.
Siivilöi mausteet ja hedelmät pois. Kuumenna uudelleen ja tarjoile! (Jos maku on liian vahva, voit lisätä vettä.)

Hyvän joulun toivotus

Nyt on aika rauhoittua jouluun ja kiittää kuluneesta vuodesta. Vuosi 2012 hujahtikin todella nopeasti. Suuri kiitos siitä myös teille, blogin lukijat - on ollut mahtavaa saada teiltä pitkin vuotta hunajavinkkejä ja kommentteja! Ensi vuonna taas jatketaan hunajaisissa merkeissä :)

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

 Ps. Jos vielä on paniikki, mitä pukinkonttiin lahjaksi, on ruokalahja aina hyvä idea. Ja hunaja sopii hyvin säilyvänä elintarvikkeena erinomaisesti lahjaksi. Herkkukori on nopeasti kasattu: sinne voi laittaa esim. hunajaa, hilloa, viinipullon, kuivattuja hedelmiä, säilöttyjä sieniä jne. Kerron tämän nimimerkillä "kokemusta on", koska itselläni on vielä lahjoja ostamatta. O-ou.. ;)

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Oppia ikä kaikki - ainakin mehiläishoidon kursseilla

Mehiläiset pysyvät pesissään mutta tarhaajille riittää kursseja.
Suunnataanpa katse hetkeksi ensi vuoteen. Tammikuuhun on enää pari viikkoa – miten tämä vuosi onkaan taas juossut...! Mehiläiset ovat nyt talviteloillaan mutta mehiläistarhaajille (sekä ammattilaisille että harrastajille) tämä on hyvä aika kouluttautua ja kehittää osaamistaan eri keinoin. Meillä SML:ssä on tulossa tammikuussa (26.-27.1) vuoden tärkein seminaari, Talvipäivät. Hämeenlinnassa pidettävään tapahtumaan tulee puhumaan mm. useita ammattitarhaajia, huippukokki/aloitteleva mehiläistarhaaja Markus Maulavirta sekä paljon muita alan osaajia. Ja seminaarin ohessa tietenkin opitaan paljon uutta myös muilta tarhaajilta. Kannattaa tutustua ohjelmaan ja ilmoittautua mukaan - kaikki ovat tervetulleita!

 

Ilmoittaudu ajoissa peruskursseille

Alkuvuosi on myös aloittelijoille oikea aika aloittaa mehiläishoidon peruskurssinsa. Moneen on ilmoittautuminen jo käynnissä. Kursseja on tarjolla ympäri Suomen: kansalaisopistot, paikalliset mehiläishoitajain yhdistykset ja muut tahot järjestävät koulutusta. Kannattaa katsoa esim. oman kansalaisopiston kurssitarjonta tai kysyä paikallisyhdistykseltä, josko sieltä löytyisi itselle sopiva kurssi. Listaamme kursseja myös SML:n Tapahtumat –sivuille, joten tarkkailkaapa sieltäkin.

Vaikka ensi kesänä ei pesiä vielä hankkisikaan, pohjatieto on kurssin myötä tulevaisuutta varten hankittu :) Eli mikset vaikka antaisi peruskurssia joululahjaksi! Itse kävin kurssin pari vuotta sitten ja siitä jäi kyllä kaiken kaikkiaan hyvä fiilis – opin paljon ja jäi suuri into oppia lisää! Aluksi ihmettelin, että tuleekohan tästä yhtään mitään, kun taustatietoa ja käytännön kokemusta ei ollut, mutta sen takia se onkin peruskurssi: asiat käydään huolellisesti läpi ammattilaisten avulla.

 

Mehiläishoidon ammattitutkinto

Mehiläishoito on hieno harrastuksena, mutta onpa Suomessa mahdollista suorittaa myös mehiläishoidon ammattitutkinto. Kävin viime viikolla Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluvan Mustialan maatalousoppilaitoksen ammattimehiläistarhaajien valmistujaisissa. Sieltä valmistui yhteensä 24 tarhaajaa, mukana sekä vuosikausia tarhanneita että vasta tarhauksen aloittaneita. Tämän ensimmäisen vuosikurssin koulutus alkoi maaliskuussa 2011. Nyt Mustialassa on jo käynnissä toinen vuosikurssi ja kolmannelle on parhaillaan haku käynnissä. Myös Saarijärveltä (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta) valmistui marraskuun lopussa 12 ammattitarhaajaa ja Pohjois-Karjalan Aikuisopistolta syyskuussa 16 opiskelijaa. On hienoa saada alalle lisää asiantuntevia ja suunnitelmallisia ammattilaisia. Yrittäminen ei mehiläisalallakaan ole aina niin hunajaista, joten uskon että koulutuksesta on suurta hyötyä. Moni opiskelija kommentoi, että kurssilla oppi ennen kaikkea oppimaan. Sitä tarvitaan, koska mehiläistarhaus on jatkuvaa oppimista. Toivottavasti koulutuksille löytyy rahoitusta jatkossakin.

Onnea vielä kertaalleen kaikille valmistuneille!

Lisätty 17.12. Pohjois-Karjalan Aikuisopistolta valmistuneet.

maanantai 10. joulukuuta 2012

Hunajaiset kanelimuffinit

Tulipa kokeiltua itsenäisyyspäivänä tällaisiä jouluisia muffinsseja. Ohjeen löysin Kinuskikissan blogista. Kanelinen maustevoi oli helppo tapa tuoda makua leivoksiin. Leivontatuokion jälkeen kotona leijailikin varsin jouluinen tuoksu! Hunaja ja sitruunamehu toi ohjeeseen lisäksi raikkautta ja keveyttä.

Maustevoi upotetaan taikinaan ennen paistoa.
Taikina:
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl vaniljajauhetta
1 dl sokeria
½ dl hunajaa
½ dl sitruunamehua
2 dl maustamatonta tai vaniljajogurttia
½ dl rypsiöljyä
2 munaa

Kanelinen maustevoi:
50 g voita
1 dl mantelijauhetta
2 rkl fariinisokeria
1 rkl kanelia

Päälle:
kanelia
valkosuklaata

Valmista ensin maustevoi, jotta se ehtii jähmettyä. Sulata voi kattilassa ja lisää siihen mantelijauhe, fariinisokeri ja kaneli. Anna jähmettyä, kunnes seoksesta voi ottaa nokareita.
 
Sekoita kaikki muffinssitaikinan kuiva-aineet kulhossa. Lisää loput aineet ja sekoita sähkövatkaimella tasaiseksi.

Täytä muffinsivuoat taikinalla ja paina teelusikallinen maustevoita jokaiseen vuokaan. Paista 20 min 200 asteessa. Kuorruta jäähtyneet muffinsit esim. sulatetulla valkosuklaalla. Voit myös ripotella pinnalle kanelia.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Väriä ja valoa pimeyteen mehiläisvahakynttilöillä!

Vahaa saa lähes värillä kuin värillä.
Olen tehnyt joskus aikaa sitten päätöksen, että alan valmistelemaan kämppää joulua varten aina marras-joulukuun vaihteessa. Ensimmäiset joulurallit kuuli jo lokakuussa, mutta muuten joulua on saanut tänä vuonna ihan rauhassa odotella... Mutta nyt se alkoi: aloitin tunnelman luonnin kynttilöiden teolla. Älkääkä käsittäkö väärin, en ole mikään ihmeempi askartelija - mehiläisvahakynttilät ovat vain niin helppoja tehdä.

Käväisin pari viikkoa sitten Lahtisen Vahavalimolla hakemassa aika satsin mehiläisvahaa. Punaista, sinistä, oranssia, vihreää, valkoista.... On mahtavaa, että löytyy värejä mistä valita. Mukaan lätkäistiin rulla sydänlankaa, eikä siihen sitten muuta tarvitakaan. 

Ensi töikseni tein sinivalkoiset itsenäisyyspäiväkynttilät. Itsetehtyjen kynttilöiden ja värivahan kanssa voi myös hiukan leikkiä, ja tuunasinkin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi nimikkokynttilän. Peruskynttilät tekee hetkessä, katsokaa vaikka Lahtisen Vahavalimon kuvitettu ohje. Valmiista vahalevyistä tekeminen onnistuu myös lasten kanssa, koska vahalevyjen kanssa ei täydy sulatella kynttilämassaa tm. Tein näitä kynttilöitä kerran pienen kummityttöni kanssa ja kyllä oli riemu huipussaan!

Mitä ihmeen mehiläisvahaa ja miksi mehiläiset tekevät sitä?

Vahaa myydään askarteluun sopivina paloina.
Mehiläisvaha on mehiläispesän kennojen rakennusaine. Mehiläiset peittävät myös kypsän hunajan ohuella vahakerroksella. Mehiläinen tuottaa vahan erillisissä vaharauhasissaan - jaksan edelleen ihmetellä, että ovat ne vain ihmeellisiä otuksia kyetessään tähänkin!

Kynttilöissä käytetty mehiläisvaha on siis mehiläishoidon sivutuote. Sen tuottamiseen ei tarvita esim. fossiilisia polttoaineita. Mehiläisvaha on myös hyvin laadukasta tavaraa - se ei valuta tai savuta, mikäli sydänlanka on hyvä ja kynttilää poltetaan vedottomassa paikassa. Vaha-askartelu on siitäkin kivaa, että mehiläisvaha tuoksuu niin hyvälle.
Valmiina ostettuja mehiläisvahakynttilöitä.
Kynttilöissä käytetty vaha valmistetaan sulattamalla pesistä saatu vaha. Tarvittaessa tämä vahamassa värjätään (paitsi keltaisten kynttilöiden ollessa kyseessä) ja siihen voidaan painaa koneellisesti kennokuvio. Kynttilävahaa myydään usein valmiina, sopivina paloina esim. askarteluliikkeissä tai mehiläisalan liikkeistä. Kynttilöitä voi totta kai ostaa myös valmiina ja vaikka muottiin valettuna.

Kannattaa kokeilla kynttilöiden tekoa, jos mahdollista! Itselläni on vielä monta väriä odottamassa. Voinette arvata, mitä vien tänä jouluna tutuille joululahjaksi... ;)


Iloista joulun odotusta kaikille blogin lukijoille!

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Huippuhunajaa tuntureilta ja kaupungeista

Hunajakilpailun voiton jakoivat Jorma Sahinaho (vas.) ja Aappo Valo.














Viikonloppuna järjestettiin Joensuussa SML:n Sadonkorjuuseminaari ja sen yhteydessä Suomen paras hunaja 2012 -kilpailu. Kilpailun kokonaisvoitto jaettiin kahden tuottajan kesken: voittajat olivat Aappo Valo Keski-Pohjanmaan mehiläishoitajista sekä Jorma Sahinaho Keski-Suomesta.

Vuosittain järjestettävässä kilpailussa oli kolme sarjaa: juokseva ja kiteytetty hunaja sekä lajihunaja. Kaustisilta kotoisin oleva Aappo Valo otti sarjavoiton juoksevan hunajan osalta ja Saarijärveläinen Jorma Sahinaho kiteytetyn hunajan kohdalla. Lajihunajissa voiton vei lehmushunajallaan Auli Kontinen Stadin tarhaajista ja hunajafrendeistä Helsingistä. Vielä kerran, suuret onnittelut kaikille voittajille!

Minusta oli todella mielenkiintoista, kuinka eri puolilta Suomea sarjavoittajat tulivat. Valon hunaja oli pohjoista Ivalojokilaakson monikukkahunajaa, kun taas Sahinahon ja Kontisen hunajat olivat kaupungeista, Jyväskylästä ja Helsingistä. Eli hunaja on huippua, oli se sitten tunturin huipulta tai kaupunkien katoilta.

Kilpailussa mukana 70 hunajaa

Kovasti oli maistelijoilla suu makiana, kun yleisöäänestyksen perusteella valittiin voittajaa. Esiraati oli valinnut kilpailupäivänä kuhunkin sarjaan viisi parasta hunajaa. Yhteensä hunajanäytteitä tuli tänä vuonna 70 kappaletta. Esiraati arvioi hunajasta laadun ulkonäön, rakenteen ja maun perusteella. Laadukas hunaja on tasalaatuista, eikä siinä ole esim. kerrostuneisuutta tai vaahtoa. Huippuhunajat olivatkin todella laadukkaita, mutta 70 näytteen joukkoon mahtui myös laadultaan hiukan heikompiakin. Tänä vuonna laatuongelmia aiheutti mm. hunajien suuri kosteuspitoisuus. Se on suoraa seurausta sateisesta kesästä ja saattaa edesauttaa hunajan käymistä. Sateisina kesinä, kuten tänä kesänä, edes mehiläiset eivät välttämättä pysty haihduttamaan hunajasta riittävästi vettä pois. Jos hunajassa on suuri kosteuspitoisuus, se tulisi säilyttää viileässä, jotta se ei alkaisi käymään.

Keskustelin Joensuussa usean tarhaajan kanssa viime kesän hunajasadosta - tai paremminkin sen puutteesta. Moni totesi vuoden olleen huono ja sama näkyi mys SML:n satokyselyssä: kokonaissato jäi tänä kesänä alle miljoonaan kiloon, kun normaalisti kotimaista hunajaa tuotetaan keskimäärin 1,8 miljoonaa kiloa per vuosi.


Hunajaa hienoihin hetkiin

Palataanpa vielä hunajakilpailun voittajiin. Vaikka voittajahunajat tulivatkin varsin erilaisista lähtökohdista, olivat tuottajat yhtä mieltä siitä, että laadukasta hunajaa saa vain huolellisella työllä. Sahinaho totesi, että onnistunut hunajantuotanto ei myöskään ole yksinpeliä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä lähialueensa tarhaajien kanssa. Se on ilmeisen kannatavaa, koska myös nämä yhteistyökumppanit pärjäsivät hunajakilpailun kiteytetyn sarjan kärkiviisikkoon.

Aappo Valo antoi vinkkinsä hienojen pohjoisten hunajiensa käyttöön. "Lapinhunajassa on erityinen maku, sitä tuotetaan vähän ja se sopii erityistilanteisiin. Jos sinulla on hienoa tunturihunajaa, sipaise sitä juuston päälle. Nautitaan makean valkoviinin tai teen kanssa ja katsotaan toista syvälle silmiin kynttilän valossa.”

Tämän vinkin avulla on hyvä herkutella hunajalla marraskuun pimeinä iltoina!


Suomen Paras Hunaja 2012 -lopputulokset

Sarja I: Kiteytetty hunaja






1. JORMASAHINAHOSAARIJÄRVI


2. JORMASAHINAHOSAARIJÄRVI


3. VEIKKOLEHTONENSAARIJÄRVI


4. RISTOPYKÄLÄMÄKISAARIJÄRVI


5. RISTOPYKÄLÄMÄKISAARIJÄRVI
Sarja II: Juokseva hunaja 




1. AAPPOVALOKAUSTINEN


2. JOUKOESKELINENKARTTULA


3. HARRI & PIRJOTERVONENHAARAJÄRVI


4. KARIVÄÄRÄKANGASYLIVIESKA


5. VEIKKOLEHTONENSAARIJÄRVI
Sarja III: Lajihunaja




1. AULIKONTINENHELSINKI


2. PERTTIPAAVOLAHELSINKI


3. KARIVÄÄRÄKANGASYLIVIESKA


4. RAIMOTERVOLAOULU


5. VUOKKOHONKANIEMITARVOLA

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Adressi hunajan sokeriveroa vastaan

Jatkanpa vielä hiukan mietteitäni sokeriverosta. Se kun aiheuttaa suurta huolta mehiläistarhaajissa ja myös kuluttajissa. Kuten jo aiemmin kerroin, Valtiovarainministeriön työryhmä suunnittelee sokeriveroa makeille tuotteille niiden kokonaissokeripitoisuuden mukaan. Hedelmät ja hunaja sisältävät sokeria, joten tällä perusteella niillekin lätkähtäisi vero. Sokeriveron valmistelu on nyt saanu lisäaikaa tammikuun loppuun. Viime viikon Hesarissa (HS 8.11.2012) oli juttu, kuinka vaikeaa on määritellä hedelmien ja hunajan rooli verotuksessa. Lehdessä todettiin, että poikkeus verotuksessa näyttää hunajan kohdalla epätodennäköiseltä. Alan minäkin olla aika huolissani - optimismini järkevän päätöksenteon suhteen alkaa karista.

Kulutuskäyttäytymistä on vaikea ohjailla veroilla

Harva mieltää hunajan terveydelle haitalliseksi herkuksi, jota vedetään purkkikaupalla makeannälkään. Jos joku näin tekee, ilmoittautukoon minulle. Eiköhän valtaosa syö karkkeja, sipsejä ja limuja siinä vaiheessa kun on pakko herkutella.

Vuonna 2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvitti, että kulutuskäyttäytymistä on vaikea ohjata vastaavilla sokeri- ja rasvaveroilla. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että kuluttajat eivät tee elintarvikkeita ja ruokavaliota koskevia valintojaan rationaalisesti. Itse olenkin hyvin skeptinen tällaisten verojen tuottamaa hyötyä kohtaan. Kun herkkuja halutaan, niitä myös ostetaan. Tästä on esimerkkinä Tanska, jossa on ollut vuoden voimassa maailman ensimmäinen rasvavero. Sen tarkoituksena oli vähentää tanskalaisten herkuttelua. Sen sijaan että mässäily olisi vähentynyt, heikensi vero tanskalaisyritysten kilpailukykyä ja lisäsi valtion hallintokuluja. Nyt Tanska onkin ilmoittanut kumoavansa veron.

Allekirjoita hunajan puolesta

Netissä on adressi hunajan sokeriveroa vastaan. Sen on allekirjoittanut parissa päivässä vajaat 1000 henkilöä. Hunaja on huippuraaka-aine, jota käytetään ruuanlaitossa ja leivonnassa. Se helpottaa flunssaisen oloa. Hillitsee lasten yskää. Mehiläiset pölyttävät sitä tuottaessaan paljon ruokaa sinunkin lautaselle. Eli nyt käykää ihmeessä allekirjoittamassa adressi sivulla http://www.adressit.com/ei_sokeriveroa_hunajalle. Levittäkää tietoa myös eteenpäin.

Suomen paras hunaja on kohta täällä

Jotta tulevaisuuden povaaminen ei kävisi liian synkäksi, tapahtuu onneksi tulevana viikonloppuna hunajarintamalla myös erittäin mukavia asioita. Perjantaina Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa järjestetään seminaari hunajan antibakteerisista ominaisuuksista sekä siitepölyn ja propoliksen keruusta ja käsittelystä. Lauantaina vietämme Joensuussa mehiläishoitajien  Sadonkorjuuseminaaria, jossa kuulemme mm. viime kesän hunajasadosta, luonnonmarjojen pölytyksestä ja mehiläishoidosta Venäjän karjalasta. Päivä huipentuu Suomen parhaan hunajan valintaan! Tämä priima voittajahunaja valitaan yleisöäänestyksellä tuottajien omista hunajista. Pysykää siis kuulolla, sillä kerron edellä mainituista asioista lisää loppuviikosta ja viikonlopun aikana.

tiistai 6. marraskuuta 2012

Poron kanssa sopii makea

Tällä viikolla (5.-11.11.) vietetään valtakunnallista pororuokaviikkoa. Poronlihan sesonkiaika on nyt kiihkeimmillään poroerotusten myötä, joten on taas hyvä aika syödä tätä pohjoisen lihaa.


Poronkäristys perunamuusin kanssa  on tietysti perinteinen ja herkullinen ruoka, mutta poro sopii moneen muuhunkin. Poronlihassahan on mieto riistanmaku, johon sopii makeus. Usein poron kanssa onkin tarjolla erilaisia marjahillokkeita tai makeita juureksia.

 

Hunajaa porolautaselle

Poronlihan menekinedistäjä, keittiömestari Martti Kotakorva kertoo, että hunaja sopii erinomaisesti makeuttamaan poron kera tarjottavat marjahyytelöt ja vihannekset. Hän myös toteaa, että hunajaa voi käyttää halutessaan vaikka sellaisenaan lisukkeeksi porolautaselle makeutta tuomaan.

Kannattaa käydä katsomassa pororuokavinkkejä sivulta http://www.pororeseptit.fi/.
Tässä kuitenkin ensihätään karpalokastikkeen ohjee, tietysti hunajalla makeutettuna. Alla olevista linkeistä löytyvät myös poronfileen ja juuresten ohjeet. Tämä herkullinen kokonaisuus sopii erinomaisesti vaikkapa isäinpäivän ateriaksi ensi sunnuntaina.


Hunajainen karpalokastike porofileen lisukkeeksi

1 sipuli
1 dl karpaloita

1 rkl voita
2 dl punaviiniä
1 dl vettä
1 rkl hunajaa
1 tl riistafondia
mustapippuria ja suolaa

Kuori ja hienonna sipuli ja kuullota voissa kattilassa. Lisää punaviini, vesi, karpalot, hunaja, riistafondi ja mustapippuri sekä suola. Keitä, kunnes nesteestä on haihtunut noin kolmasosa. Soseuta kastike sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa vielä suolaa ja hunajaa.
Tarjoile karpalokastike porofileen kanssa. Poron ja kastikkeen kanssa sopii hyvin lisukkeeksi hunajaiset uunijuurekset.


Kuva: Paliskuntain yhdistys