Mehiläisteko 2: Kokkaa entovegaanisesti!

Tammikuussa moni on ollut mukana Vegaanihaasteessa. Itsekin olen siihen osallistunut, mutta linjasin ruokavaliotavoitteekseni entoveganismin: jätän pois eläinperäiset tuotteet, mutta hyväksyn hyönteiset ja hyönteistaustaisesti (juuri ennen Vegaanihaasteen alkua kirjoitin aiheeseen liittyvistä ajatuksista toiseen blogiini).

Usein vegaaniruokavaliosta kysytään sitä, voiko vegaani syödä hunajaa ja miksi osa vegaaneista ei syö hunajaa ja osa taas hyväksyy hunajan. Tätä aihetta pohdin blogitekstissäni pari vuotta sitten.

Entovegaani-termi on vielä uusi, ja Suomessa sitä ei ole juuri nähnyt käytettävän. Entoveganismin myötä olen voinut tammikuussa jatkaa hunajalla läträystä ja maistella pergalla höystettyä virolaissuklaata. Lisäksi kävin hyönteisruokatapahtumassa, jossa pistin suuhuni hyönteisjauhetta sisältänyttä seosta. En myöskään ole piitannut siitä, mahtaako jokin tuote sisältää mehiläisvahaa tai karmiinia (E120). Karmiini on kokkilinikirvoista saatava väriaine.

Hyönteiset tulevat varmasti lautasillemme yhä enemmän, ja niihin on tietysti erityisesti sekasyöjien kannattavaa tutustua: hyönteistuotanto mm. kuluttaa huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotanto.

Itse syön normaalissakin arjessa hyödynnän paljon vegaanien ruokavinkkejä. Lihaa en syö juuri lainkaan, maitotuotteita niukalti, kananmunatkin olen tiputtanut vähiin. Suurin ero arkisyömisessäni veganismiin on se, että syön kalaa, erityisesti kotimaista kalaa.

Näin vegaanihaasteen kunniaksi on siis erinomaisen hyvä syy julistaa Mehiläisteko 2: kokkaa entovegaanisesti eli hyödynnä vegaaniresepti ja höystä se hunajalla tai mahdollisesti jollakin muulla hyönteisperäisellä tuotteella.

Tässä muutama resepti arkistostamme, mutta lisää löydät helposti netissä:

Tortillat ja paputäyte
Avokado-appelsiinisalaatti ja paistettua tofua
Tofu-kasviswokki
Lehtikaalisipsit hunajalla
Kaura-seesamkeksit


Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Söisitkö sinä kuhnuritoukkia? Kokeile vaikka munakkaan muodossa

Hiipivätkö hyönteiset ruokapöytiin myös länsimaissa?

Mehiläisistä on moneksi. Saamme niiltä hunajaa, siitepölyä, propolista, pölytystä. Voimme myös syödä mehiläisten kuhnuritoukkia. Proteiinirikasta ruokaa, jota FAO:kin suosittelee.

Ymmärrän, että nyt joku kauhistuu siitä, että syömme mehiläisiä, vaikka niiden vähenemisestä muutenkin uutisoidaan. Ei kuitenkaan kannata huolestua. Kuten jo aiemmin blogissa kerrottiin, kuhnuritoukkia poistetaan mehiläispesästä yhtenä hoitotoimenpiteenä varroapunkkeja vastaan. Tarhaajat eivät siis syömisen iloksi toukkia pesistä poimi. Normaalisti poistetut kuhnurikennot jätetään esim. lintujen syötäväksi tai heitetään roskiin, mutta jotkut tarhaajat (minä mukaan lukien) syövät kuhnurit itse. Moni mehiläistarhaaja onkin edelläkävijä tässä hyönteisten syömisessä, koska moni kokenut tarhaaja kertoo syöneensä kuhnureita jo iät ja ajat.

Sokkomaistaja piti eniten

Teimme viime viikolla pakastamistamme kuhnureista munakasta. Kuhnurimunakas jakoi raadin kahtia: osa tykkäsi, osa ei. Maku on kieltämättä erilainen, kuin mihin olemme tottuneet. Luoksemme syömään tuli myös ”sokkovieras”, jolle emme kertoneet, mitä munakkaassa on (onneksi hän ei pahastunut). Yllätykseksemme hän piti munakkaasta meistä kaikista eniten ja halusi lisääkin. Kuulemma toukkien koostumus sopi munakkaaseen hyvin. Vieraamme arvaus oli, että munakkaassa on maksaa. Itse en sitä makua havainnut, mutta makuasioista ei sovi kiistellä.

Kuhnurintoukkareseptejä ei ole vielä paljon liikenteessä, joten ilomielin kuulemme vinkit ja kommentit.

Kuhnuritoukat katoavat muun aineksen joukkoon munakaspannulla.

Kuhnurimunakas

• voita
• 4 munaa
• 0,5 dl maitoa tai kermaa
• kourallinen kuhnurintoukkia (tuoreita tai pakastettuja)
• tomaattia viipaloituna
• 1 sipuli
• juustoa raastettuna
• valkopippuria
• basilikaa ja muita haluamiasi mausteita

Erottele kuhnurintoukat kennosta. Pakastetusta kennosta ne popsahtavat helposti irti. Pienet kennonmuruset seassa ei haittaa.
Viipaloi sipuli ja tomaatti. Sekoita munat, maito ja mausteet. Paista toukkia ja sipulia voissa teflonpannulla. Lisää munamaitoseos ja ripottele tuoretta basilikaa  ja juustoraastetta munakkaan päälle. Lisää myös viipaloidut tomaatit. Laita kansi päälle ja anna kypsyä miedolla lämmöllä. Voit halutessasi taittaa munakkaan kaksin kerroin. Syö esim. salaatin kera.

Hyönteisproteiinista vaihtoehto?

Miksi hyönteissyönnistä on viime aikoina puhuttu niin paljon? Maatalousmaan vähetessä ja väestön kasvaessa on etsittävä vaihtoehtoisia proteiininlähteitä. Hyönteisistä kaavaillaan yhtä mahdollisuutta: niitä on helppo kasvattaa suuria määriä, niiden hyötysuhde on hyvä (tarvitsevat vähän rehua, tuottavat paljon proteiinia) ja hyönteiskasvatuksessa päästöt ovat pieniä.

Mitään uutta hyönteiset syömisessä ei sinänsä ole. Jo nyt arviolta 2 miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravintonaan. Syötäviä lajeja tunnetaan noin 1900.

Hyönteisten syönti on juuri nyt ajankohtaista Suomessakin. Tulevana perjantaina Pasilan kääntöpöydällä on Haarukanjäljen tapahtuma ”Ovatko hyönteiset tulevaisuuden ruokaa?”. Siellä keskustellaan hyönteisten ravintokäytöstä. Tilaisuudessa on myös ruokanäytöksiä: kuhnurintoukkia ja muita hyönteisiä eri ruokien muodossa. Valitettavasti hyönteisiä ei saa julkisissa tilaisuuksissa tarjoilla EU:n elintarvikelainsäädönnön vuoksi. Siihen hätään jokainen voi kokeilla itse ötökkäruokaa.

-Tuula

Kuhnurintoukat ovat proteiinipitoista ravintoa.

• Haarukanjälki: Ovatko hyönteiset tulevaisuuden ruokaa?  Perjantaina 22.8. klo 17:30 Kääntöpöytä, Pasilan vanhat veturitallit, Tallikatu

• Linkkejä hyönteisruokaan: 

          -Fao http://www.fao.org/forestry/edibleinsects/en/ 
          -Suomalaisen Santtu Vekkelin kirjoittama hyönteissyöntiblogi:                    http://hyonteistalous.blogspot.fi/