Mehiläishoito ja hunajankeruu maailmalla voi olla hurjaa ja monin eri tavoin hyödyllistä

Millaista on mehiläishoito maailman eri osissa? Onko mehiläisistä muuta hyötyä kuin hunaja? Sitä jää helposti ajattelemaan, että koska minä hoidan mehiläisiäni näin, sen on oltava samanlaista kaikkialla. Ja hunaja on ainoa hyöty mitä mehiläisistä saamme. No eipä ole - mehiläisiä on valjastettu moniin eri tehtäviin. Tehdäänpä pieni katsaus neljään eri keinoon hyödyntää mehiläisiä maailmalla.

Etiopiassa mehiläistarhaus tuo lisätuloja pienviljelijälle
Etiopiassa työskentelevä Atte Penttilä haastatteli etiopialaista mehiläishoitajanaista, Shashea. Etiopiassa hunaja käy leiville ja se on tärkeä lisätulo maaseudun asukkaille.

Etiopiassa on perinteisiä puissa olevia pesiä (kuvassa) sekä laatikkopesiä.

"Shashe on ollut mehiläistarhaaja seitsemän vuotta ja hän aloitti toiminnan maatilallaan koska naapurilla oli hyviä kokemuksia mehiläistarhauksesta: kun naapuri aloitti tarhauksen, heidän tulonsa kasvoivat huomattavasti, koska hunajalle on paljon kysyntää Etiopiassa. Sen lisäksi mehiläisten hoito tuo turvaa silloin, jos muut sadot eivät oikein onnistu.

Viime vuonna Shashe myi osuuskunnalle 144 kiloahunajaa ja kotona kului 20 kiloa. Toisin kuin Euroopassa, hunajaa ei Etiopiassa juuri käytetä teen makeuttamiseen tai ruoan laitossa. Suurin osa hunajasta menee juomien valmistukseen.

Shashe kertoo kuinka hänen ja lähialueentilojen tuottavuus on kasvanut mehiläisten hoidon aloittamisen jälkeen, mehiläisten tekemän pölytyksen johdosta. Shashe harmittelee, etteivät monet kyläläiset sitä ymmärrä - vielä."


Nepalissa villimehiläisten hunaja kerätään korkeuksista

Kuvat nepalilaisista hunajankerääjistä ovat levinneet netissä hurjaa vauhtia.

Hunajaa kerätään monissa paikoissa suoraan luonnosta villimehiläisiltä. Valokuvasarjat nepalilaisista hunajan kerääjistä saa useimmat meistä tutisemaan kauhusta. Hienot kuvat näyttävät, kuinka hunajankerääjät kiipeilevät korkeuksissa villimehiläisten pesien perässä. Pistoja satelee pesiään puolustavilta villimehiläisiltä ja korkealla roikutaan heppoisissa köysissä - ei mitään helppoa hommaa! Villimehiläisten hunaja on kuitenkin tärkeä tulonlähde paikallisille.

Mehiläiset säikyttävät norsut mäkeen Keniassa
Keniassa mehiläispesät on valjastettu "norsuaidoiksi" viljelysten ympärille. Norsut tekevät nopeasti selvää jälkeä hunajasta, mutta mehiläisten avulla tuhot on saatu vähenemään. Norsut pelkäävät aggressiivisten mehiläisten pistoja ja alkavat karttaa peltoja, jotka on ympäröity mehiläispesillä. Alueen pölytyskin tehostuu!

Espanjassa tarhaus tuo työtä työttömille nuorille

Espanja on pitkään kärsinyt talouskriisistä. Syyskuussa SML:n mehiläismatkalla Espanjassa havaitsimme, että monella mehiläistilalaa pyöritti sekä keski-ikäinen isä että nuori, pari-kolmekymppinen poika. Talouskriisi nuorruttaakin tällä hetkellä Espanjan mehiläistarhausta. Tarhaajat kertoivat, että talouskriisi ajaa espanjalaisnuoret takaisin mehiläishoidon pariin. Vaikka he ovatkin jo opiskelleet muun ammatin, oman alan töitä ei ole tarjolla. Mehiläistarhauksessa sen sijaan riittää aina töitä.

Vaikka suurin osa tarhaajista on Espanjassakin eläkeikäisiä, talouskriisi on nuorruttanut tarhaajien keski-ikää nopeasti. ”Lapsenlapset palaavat isovanhempiensa ammattiin”, kertoi oppaamme Miguel. Naisia tarhaajina on varsin vähän Espanjassa, mutta kuten Suomessakin, heidän määränsä on ollut viime vuodet nousussa.

 

Pölytystä, hunajaa, työtä, norsuapua ja elantoa.

Ruotsalaistutkimus vahvistaa: mehiläisten bakteerikannat taltuttavat tehokkaasti mikrobeja

Hunajan kosteusprosentti vaikuttaa
maitohappobakteerien määrään, ja
tutkimuksen mukaan maitohappobakteereille
otollisimmat olosuhteet ovat "raa'assa" hunajassa.
Raaka hunaja on kennoissa ilman
vahapeitettä: kun mehiläisten mielestä
hunajasta on haihtunut tarpeeksi vettä,
ne peittävät hunajan vahalla.

Viime viikolla uutisoitiin ruotsalaistutkimuksesta, jossa kerrottiin mehiläisten luontaisten bakteerikantojen pystyvän nitistämään jopa antibiooteille vastustuskykyisiä mikrobeja. Havainto ei ole uusi, mutta nyt mehiläisten maitohappobakteerien teho on saanut vahvistusta laboratoriotutkimuksista.

Tutkimusta käsitelleissä jutuissa huomioni kiinnittyi siihen, että käsitellyissä ja varastoiduissa hunajissa ei tutkimuksen mukaan ollut enää samaa tehoa. Jutuissa viitattiin nimenomaan villimehiläisten tuoreen hunajan olevan erityisen toimivaa.

Kaivelin esiin varsinaisen tutkimusartikkelin, joka oli julkaistu haavanhoitoon erikoistuneessa tieteellisessä julkaisussa.

Mehiläisillä poikkeukselliset maitohappobakteerit

Mehiläisten omat 13 erilaista maitohappobakteeria ovat puolustusmekanismi, joka turvaa mehiläisten terveyden ja ruuan laadun. Kaikilla eläimillä on tällaisia maitohappobakteereja, mutta mehiläisillä niiden lajisto on poikkeuksellisen monipuolinen.

Suurimmat elinkelpoisten maitohappobakteerien arvot mitattiin nepalilaisessa ja afrikkalaisessa villihunajassa. Hunajan maitohappobakteereihin vaikuttavat monet tekijät: mehiläisten terveys, mesi- ja siitepölylähteet, hunajan kosteus, tuoreus ja käsittely,  muut hunajan mikro-organismit jne.

"Raaka" hunaja on hyväksi maitohappobakteereille

Artikkelin mukaan maitohappobakteerien säilymisen kannalta ratkaisevaa on hunajan kosteus ja tuoreus. EU:n hunaja-asetuksen mukaan myytävän hunajan pitää olla kosteudeltaan yleensä alle 20 prosenttia, jolloin hunaja on kypsää. Tällöin maitohappobakteerit eivät elä.

Sen sijaan villihunajat kerätään usein niin, että niiden kosteusprosentti on 22 - 30. Silloin maitohappobakteereille on paremmat olosuhteet. Tällöin hunaja on vähintään osittain "raakaa" eli mehiläiset eivät ole sitä kypsyttäneet valmiiksi. Eli siis villihunajan merkittävänä etuna tässä tutkimuksessa oli nimenomaan sen kerääminen raakana ja kosteana.

(Jos tämän sattuu lukemaan joku, joka tietää enemmän maitohappobakteerien säilymisestä ja esim. siitä, miten siihen voi vaikuttaa, niin saa mielellään kommentoida.)

Tutkijat mainitsevat, että hunaja työstetään lääketeollisuudessa esimerkiksi haavanhoitovalmisteiksi steriloimalla ja kuumentamalla. Tämä tappaa mikro-organismit, mukaan lukien maitohappobakteerit.

Hunaja olisi erinomainen vaihtoehto monille antibiooteille

Artikkelissa keskityttiin hunajan tuomiin haavanhoitoratkaisuihin. Tutkijoiden mukaan hunaja olisi erittäin tervetullut hoitomuoto: antibioottien käytössä on useita riskejä, eivätkä ne silti aina ole tehokkaita. Antibiootit vaikuttavat yleensä vain joihinkin bakteereihin, kun taas mehiläisten bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka tehoavat laajaan bakteerijoukkoon.

Hunajaa on käytetty haavojenhoidossa jo pitkään. Tutkijat toivovat, että kun hunajien parantavien ominaisuuksien syitä pystytään yhä paremmin selvittämään myös tieteellisesti, niin hunajista myös tulisi ekologinen, laajamittaisesti käytetty haavanhoitotuote.

Aiempien tutkimustensa tiedotteissa Lundin yliopiston tutkijat ovat kritisoineet mm. mehiläishoidossa käytettäviä antibiootteja. Ne heikentävät heidän mukaansa mehiläisten maitohappobakteereja. Antibiootteja käytetään yleisesti mehiläisille esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta esimerkiksi Suomessa niiden käyttöä ei pidetä järkevänä: paremmat hoitotulokset mehiläistauteihin saadaan muilla keinoilla.  

Lisäksi tutkijoiden mukaan mehiläisten maitohappobakteerikantaan vaikuttaa myös esimerkiksi se, jos ne keräävät meden ja siitepölyn alueilta, joilla käytetään kasvinsuojeluaineita.

Saadaanko tulevaisuudessa kotimainen lääkehunaja? 

Näihin hunajien mahdollisuuksiin tehdään tietysti tutkimusta ympäri maailmaa. Taannoin suomalaistutkimuksessa löydettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta kaikkia tutkittuja bakteereja kohtaan erityisesti horsma-, tattari- ja kanervahunajista.

Glasgow'n yliopiston tutkimuksessa hevosten haavojen hoidossa erityisen hyvin toimi kanervahunaja.

Ehkä tulevaisuudessa meillä on lääkehunajien tuotantoon erikoistuneita mehiläisiä ja mehiläishoitajia?

Tietysti tarvitaan vielä lisätutkimusta ja näyttöjä eri hunajien tehosta eri tilanteissa, mutta sitä ennen jokainen voi sivellä pieniin haavoihin, palovammoihin ja huuliherpekseen hunajaa. Usein se nimittäin auttaa.

Lundin yliopiston englanninkielinen video tarjoaa välähdyksen maitohappobakteeritutkimukseen.




Ruotsalaisten tieteellinen artikkeli oli monin osin ymmärrykselleni hankalaa, joten en pysty arvioimaan esimerkiksi tutkimusmetodeja tai miten merkittäviä erot tutkituissa hunajissa lopulta olivat. Joten siis jos joku minua osaavampi vielä haluaa jakaa lisänäkemyksiä tutkimuksesta, niin kuulisin mielelläni!

Hunaja, raakahunaja, hunajavalmiste. Ota hunajatermit haltuun

Kennohunajaa (Kuva: Tarja Ollikka)

Talven mittaan useampi on kysynyt minulta, mistä voi ostaa raakahunajaa. Olen hiukan ihmetellyt, mitä tällä raakahunajalla tarkoitetaan, koska sellaista termiä ei Suomessa tai EU:ssa virallisesti mehiläisalalla käytetä. Joissain ulkomaisissa tuotteissa termiin on törmätty, mikä on tosiaan hiukan harhaanjohtavaa. Usein kysyjä on kuitenkin tarkoittanut raakahunajalla luonnollista hunajaa, johon ei lisätä mitään. Iloksenne voin kertoa, että sellaista on helppo löytää, koska suomalainen hunaja on aina luonnontuote, johon ei lisätä mitään. Vastaavasti raakahunajalla on saatettu tarkoittaa kennohunajaa, koska sitähän ei ole edes lingottu mehiläisten vahakennosta pois.
   

Koska hunajatuotteita on monenlaista, sekoittuu helposti mitä milläkin tarkoitetaan. Asia on  askarruttavat monia, joten listasin yhteen yleisimpiä termejä selventämään asiaa.

Hunaja: Hunaja on puhdas luonnontuote. Siihen ei lisätä yhtään mitään, eli se on täysin lisäaineeton ja luonnollinen, kuumentamaton tuote. Se ainoastaan lingotaan, siivilöidään vahamurusista ja vaivataan ennen purkittamista. Mehiläinen tekee hunajan medestä lisäämällä siihen entsyymejä, jotka muuttavat meden sisältämät sokerit hedelmä- ja rypälesokereiksi, sekä muita hyödyllisiä aineita. 

Hunajavalmiste on hunajapohjainen tuote, johon on saatettu lisätä esim. marjarouhetta tai aromaattista öljyä. Hunajatuotetta, johon on lisätty jotain muuta raaka-ainetta, kutsutaan aina valmisteeksi, se ei siis ole 100-prosenttista hunajaa.

Kuumentamaton hunaja: Hunaja-asetus määrittää, ettei hunajan entsyymejä saa  tuhota tai merkittävästi heikentää kuumennuksella. Hunajan terveelliset ominaisuudet säilyvätkin parhaiten, kun sitä ei kuumenneta yli 40 asteiseksi. Kotioloissa kiinteän hunajan muuttaminen juoksevaksi esim. vesihauteella.

Villipesät ovat harvinaisia Suomen luonnossa (kuva: Tom Vilja)

Raaka hunaja ja raakahunaja: Mehiläiset kypsyttävät hunajan ennen kuin se on valmista ja mahdollisimman hyvin säilyvää. Tätä ennen hunajasta voisi sanoa, että se on raakaa hunajaa. Mehiläiset haihduttavat siitä liian veden pois ja lisäävät siihen omia entsyymejään. Kun hunaja on pörriäisten mielestä riittävän kuivunutta, ne peittävät hunajakennot vahakannella. Jos hunaja lingottaisiin ns. raakana, sen kosteuspitoisuus olisi korkea ja se alkaisi herkästi käymään.


Kennohunaja on linkoamatonta hunajaa, eli hunaja myydään omassa kennossaan. Hienoa herkkua luonnollisessa pakkauksessaan! Vahasta tehdyn kennon voi syödä tai sen voi pureskella ja heittää pois purkan tapaan.

Myös villihunajasta tulee aika ajoin tiedusteluja. Villihunajaa ei Suomesta saa, kaikki mehiläispesämme ovat tarhaajien hoitamia. Mehiläiset voivat toki kesän aikana tehdä pesän luontoon esim. onttoon puuhun, mutta se, että jossain olisi kotimaista villihunajaa myynnissä, ei onnistu näillä leveyksillä. Mehiläiset eivät yleensä talvehdi meillä luonnossa.

Luomuhunajan tuotanto eroaa hiukan tavanomaisesta hunajan tuotannosta. Luomutuotannossa mehiläistarha tulee sijoittaa siten, että lähellä sijaitsevat mesikasvit ovat pääosin luonnonmukaisesti viljeltyjä tai luonnonkasveja. Luomutarhojen on sijaittava  vähintään kuuden kilometrin päässä vilkkaista teistä tai jätteenkäsittelylaitoksista, ja luomumehiläisille talviruuaksi annettavan sokerin on oltava luomusokeria. Mehiläisille ei saa syöttää siitepölyn korvikkeeksi muuta kuin pesän itse tuottamaa siitepölyä.

Hienoa, että erilaiset hunajat ovat herättäneet kiinnostusta. Hunajasta on moneksi! 
Muistakaahan ottaa hunaja jossain muodossa avuksi nyt talviflunssan aikaan - vaikkapa teen seassa tai kennohunajana syötynä.

Päivitys 7.6.2014: Aiheesta lisää blogitekstissä "Raa'asti hunajasta eli hunajan laadusta ja sen tutkimisesta".