Mehiläisteko 8: Tee laskiaispulla hunajalla

Mantelimassa vai hillo? Ei tarvitse laittaa kumpaakaan, kun laskiaispullan väliin laittaa mahtavaa, pehmeää hunajaa. Myös pullataikinan voi hyvin tehdä vaihtamalla sokerin hunajaan. Tämä resepti on myös maidoton ja munaton.

Laskiaispulla hunajalla n. 20 kpl (munaton, maidoton)

• 2,5 dl soija- tai kaurajuomaa
• 25 g tuorehiivaa (tai 1 pss kuivahiivaa)
• 0,5 tl suolaa
• 0,7 dl pehmeää, suomalaista hunajaa
• 1 tl kardemummaa
• 75 g maidotonta, leivontaan sopivaa kasvimargariinia (esimerkiksi sininen Keiju)
• n. 8 dl vehnäjauhoja
• voiteluun vesi-sokeriseosta, päälle raesokeria

Pullien väliin

• pehmeää hunajaa
• kaura- tai soijavispiä

1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja murenna sen sekaan hiiva. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se pieneen jauhomäärään ja lisää 40-asteiseen nesteeseen.
2. Lisää suola, hunaja, kardemumma, osa vehnäjauhoista sekä pehmeä margariini.
3. Lisää taikinaan jauhoja ja vaivaa taikinaa käsin niin kauan, että taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista. Toki voit tehdä pullataikinan myös monitoimikoneen vaivaustoiminnoilla.
4. Peitä taikinakulho liinalla ja anna kohota noin puoli tuntia vedottomassa paikassa.
5. Leivo taikina pulliksi haluamallasi tavalla ja anna pullien kohota. Voitele vesi-sokeriseoksella ja ripottele päälle raesokeria. Paista 225-asteessa 8-10 minuuttia tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.
6. Kun pullat ovat jäähtyneet, leikkaa pala yläosaa pois. Laita pullapalojen väliin lusikallinen pehmeää, kotimaista hunajaa ja hyvin vatkattua kaura- tai soijavispiä.

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Lehtikaalisipsit hunajalla

Lehtikaali on viimeisten vuosien aikana tullut suosituksi, ja sitä on nyt helppo löytää kaupoista. Lehtikaalisipsit ovat yksi oma suosikkini: ne ovat helppoja ja nopeita, ja makuun saa vaihtelua eri mausteilla.

Hunaja sopii tietysti loistavasti korostamaan sipsien makua. Ylipäätään hunaja on mitä mainion maustaja syksyn kasvisruokiin.

Jos teet sipsejä isommalle porukalle, kannattaa ohje tuplata.

Lehtikaalisipsit

130 g lehtikaalia * (n. 6 lehteä)
1 tl soijakastiketta
2 rkl rypsiöljyä *
2 tl seesaminsiemeniä *
2 tl sitruunamehua *
0,5 - 1 tl hunajaa *


Poista kaalinlehdistä paksu kaaliruoto ja revi lehdet pieniksi paloiksi. Sekoita isossa kulhossa muut aineet ja pöyhi lehtikaalit öljyseoksessa niin, että ne peittyvät hyvin öljyyn. Levitä lehdet leivinpaperin päälle uunipellille. Paista noin 160 asteessa noin 15 minuuttia. Sipsejä kannattaa käännellä kerran paistamisen aikana. Tarkkaile paistumista, sillä sipsit kärähtävät helposti. Ne ovat sopivia silloin, kun lehtien reunat ovat hieman tummuneet.

* = raaka-aine hyötyy hyönteisistä tai tarvitsee hyönteispölytystä

Pikkujouluaikaan sopivat sinihomejuusto-karpalomuffinit

Nämä suolaiset muffinit käyvät hyvin glögin, kahvin tai teen parissa nautittaviksi. Sinihomejuusto maistuu mielestäni juuri sopivasti eli ei liikaa. Muffiit ovat lisäksi helppoa ja nopeaa leivottavaa.

 

Sinihomejuusto-karpalomuffinit (n. 10 kpl)

2 munaa
90 g margariinia tai voita
1 dl maitoa tai maustamatonta jogurttia
2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
75 g sinihomejuustoa pieninä paloina
1 rkl hunajaa *
75 g kuivattuja karpaloita *
(koristeeksi pekaanipähkinöitä)

Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää pehmeä rasva ja maito (tai jogurtti). Sekoita joukkoon sinihomejuusto, hunaja, karpalot ja kuivat aineet. Lusikoi taikina muffinivuokiin. Halutessasi voit painaa jokaisen muffinin koristeeksi pekaanipähkinän. Paista 200 asteessa 15–20 minuuttia.

* = raaka-aine hyötyy hyönteispölytyksestä

Innoitus reseptiin saatu K-Ruoka -sivujen reseptistä.

Parasta hunajaa ja hunajanekkuja

Lukuisina vuosina erinomaisesti Suomen paras hunaja -kisassa
menestynyt Aappo Valo myy hunajiaan eri tapahtumissa.
Tämä kuva on viime vuoden Tuomaan
markkinoilta Helsingistä.
Valo on mukana kyseisillä markkinoilla myös
tänä vuonna 4. - 22. joulukuuta.

Viikonloppuna olin taas ison hunajavalikoiman äärellä: mehiläishoitajien Sadonkorjuuseminaarissa olivat yleisön maisteltavina Suomen paras hunaja -kisan ehdokkaat. Jälleen kerran sain ihailla, miten erilaisia hunajia myös Suomessa voidaan tuottaa. Väritkin vaihtelivat aivan tummasta hennon vaaleaan.

Kisan voiton vei Aappo Valo Lapin puolukkahunajalla. Hän on itse asiassa voittanut tämän Suomen Paras Hunaja -tittelin viimeisen viidentoista vuoden aikana useammin kuin kukaan muu eli Aappolla on voitot peräti viideltä vuodelta (2000, 2005, 2009, 2012, 2015). Lisäksi Aappon hunajat ovat usein pärjänneet erinomaisesti esimerkiksi lajihunajien sarjassa. 

Kisasta ja sen tuloksista saa lisätietoja SML:n tiedotteesta.

Herkuttelua hunajanekulla

Viikonlopun hunajamaistelun lisäksi pääsin tiistaina maistamaan hunajanekkua, kun kävin Stadin tarhaajien tilaisuudessa. Auli Kontinen kertoi tekemistään nekuista eikä touhu kuulostanut aivan yksinkertaiselta, mutta innokkaiden kannattaa tietysti kokeilla ja tehdä nekkuja vaikka joululahjaksi.

Nekkuihin ei ole syytä käyttää Suomen parasta hunajaa, vaan ennemmin vaikka joku kaapin perukoille jäänyt hunajapurkki (olen kuullut, että joillakin voi tällaisia olla).

Nekkujen syöminen on myös oma operaationsa, sillä voipaperi jämähtää tehokkaasti kiinni nekkuun. Auli neuvoi nuolemaan ensin paperin märäksi, jolloin paperi irtoaa vaivatta.

Nekkujen ohje Stadin tarhaajien sivuilta.

Hunajanekut

Leikkaa voipaperista 9×9 cm neliöitä n. 40 kpl. Kierrä neliöt tötteröiksi, taita kärki umpeen. Aseta tötteröt pystyyn esim. juomalaseihin.
Mittaa hunaja, vesi, voi ja omenaviinietikka paksupohjaiseen kattilaan ja keitä tunnin verran koko ajan sekoitellen.
Kun seos on valmista (kylmään veteen pudotettu tippa jähmettyy palloksi), kaada se tötteröihin. Työnnä tikut vähän jäähtyneisiin nekkuihin.

Aulin (taustalla) tekemä hunajanekku sai suuni
makeaksi. Ihan pienille lapsille nekkuja ei kannata antaa,
etenkään, jos lapsen hermot eivät kestä
voipaperin irtinuolemisen ja nekkuimeskelyn vaatimaa aikaa.

• 2 dl hunajaa ja 2 dl sokeria
• 1 dl vettä
• 2 rkl voita
• 1 tl omenaviinietikkaa
• voipaperia
• tikkuja (pieniä jäätelötikkuja tai grillitikun pätkiä)

 

Villivadelmat ovat mainio sesonkiherkku: kokeile mm. halloumisalaattiin ja pannukakun kanssa

Olen kohta parin viikon ajan nauttinut kotimme läheltä löytyvästä, reilusta vadelmasadosta. Kun mainioita, makeita marjoja saa muutaman sadan metrin etäisyydellä omasta kodista reilusti ja joka päivä, niin tilanne on tietysti pakko hyödyntää.

Vadelmasato on siis ainakin Helsingin Meilahdessa erinomainen. Tästä päätellen myös pölyttäjiä on riittänyt alkukesällä hommiin, ja säät ovat edelleen suosineet vadelmien kehittymistä. Kohtaamani vadelmat ovat monessa puskassa myös kookkaita.

Vadelmat ovat hyviä sellaisenaan, mutta sopivat myös niin aamu- ja välipaloille kuin ruokiin. Ja tietysti hunajan kera! Myös pakastimeen olen laittanut muutaman rasiallisen vadelmia hunajan kera.

Tässä muutama vadelmainen vinkki.

Pehmeää, mietoa rahkaa tai jogurttia, vadelmia ja hunajaa.

Paistettua halloumia, salaattia, couscousia, vadelmia, öljyä,
avomaankurkkua, hunajaa ja mustapippuria
sekä hieman tuoretta basilikaa.

Jogurttipirtelö eli surauta sekaisin n. 5 dl vaniljajäätelöä,
2 dl maustamatonta jogurttia, 2 - 3 dl vadelmia ja 1 - 2 rkl hunajaa.
Ohenna tarvittaessa maidolla.

Pannukakku, jäätelö, vadelmat ja hunaja.

Elokuussa mehiläistarhaajat linkoavat ja pakkaavat hunajasatoa, joten jos haluat uuden sadon juoksevaa hunajaa vadelmaherkutteluun, niin kysäise tarhaajalta nyt.

Muistathan, että suomalaiset hunajat yleensä kiteytyvät nopeasti, joten juoksevina säilyvät vain tietyt lajihunajat. Siksi luontaisesti juoksevaa hunajaa myydään yleensä vain heti satokauden päätteeksi. Jos haluaa nauttia läpi talven kotimaista, juoksevaa hunajaa, niin hunajan voi pakastaa: sulattamisen jälkeen hunaja on taas juoksevaa.

Jos hunaja on kiteytynyt kovaksi, niin sen voi lämmittää varovasti juoksevaksi esimerkiksi vesihauteessa.

Värejä, asettelua ja hyviä reseptejä: näin syntyvät hunajaiset ruokakuvat

Perhon leipiä ja mustikkakukkoa
matkalla hunajaruokakuvauksiin. 

Kesäkuussa olin mukana, kun valokuvaaja Anna Autio ikuisti hunajareseptejä ja muuta hunajaista kamerallaan. Kuvia käytetään Mehiläishoitajain Liiton viestinnässä sekä elokuussa julkaistavassa, kirjoittamassani hunajakirjassa.

Kaltaiseni taviskuvaaja ei ole tietysti voinut muuta kuin ihailla, millaista jälkeä syntyy osaavissa käsissä ja kuinka huolella kuvat mietitään. Millaiset astiat ja koristeet, mikä paikka, millä taustalla, kuinka aseteltuna ja niin edelleen. Yksi kuva ei todellakaan ole vain pikainen räpsy lautasesta.

Ruokakuvien lisäksi Anna Autio on kuvannut kirjaan mehiläishoitoa ja -hoitajia. 

Hunajakirjan reseptejä on saatu kirjaan ravintola Savoysta (aiemmin julkaisin blogissa Savoyn Kari Aihisen videohaastattelun) ja ravintolakoulu Perhosta. Lisäksi kirjassa on myös muita reseptejä.

Perhon puolelta reseptit suunnittelivat ja toteuttivat Maarit Aurasmaa ja Riikka Pulli. Oheisella videolla pääsee kurkistamaa ruokakuvauksen kulisseihin sekä näkemään hieman kuvien toteutustapaa. Aurasmaa vinkkaa videolla, että leipätaikinan pitkä kohotusaika jääkaapissa parantaa sekä leivän rakennetta että makua. Eli kannattaa siis lykätä taikina jääkaappiin vaikka pariksi yöksi, se vain paranee!

Perhon reseptit kuvattiin kalliolla. Riikka Pullin (vas.) ja Maarit Aurasmaan luomat annokset
aseteltiin huolella astioille. Valokuvaaja Anna Autio (oik.) mietti tarkkaan visuaalisen ilmeen jokaista
lusikkaa ja yrttiä myöten.Minä pääsin mm. hätistelemään lokkeja;
joita jossain vaiheessa ilmestyi häiriöksi asti.

Osa kuvauksista toteutettiin minun asuintaoni takapihalla.
Myös kuvaaja otti todellista tuntumaa lähiluontoon.

Ruokakuvausten yksi hieno asia on tietysti syöminen.
Tässä vaiheessa kuvataan hunajaista kosmetiikkaa
Annalan puutarhalla. Minä syön kasvonaamiotarpeita eli
jogurttia, hunajaa ja kaurahiutaleita.

Kari Aihisen vinkit: "Käytä hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla"

Ravintola Savoy on tunnettu paitsi tasokkaasta ruuasta, niin myös siitä, että ravintolan katolla on jo useamman vuoden ajan ollut mehiläisiä. Savoyn mehiläisten hunajaa käytetään tietysti myös ravintolan kokkauksissa.

Keittiöpäällikkö Kari Aihinen, joka tunnetaan myös mm. MTV3:n Kaappaus keittiössä -ohjelmasta, kannustaa käyttämään hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla. Hänen mielestään ei hunajaa ei kannata ajatella vain makeuttajana, vaan ottaa se osaksi monipuolista ruuanlaittoa.

"Savoyn keittiössä hunaja on mukana todella monissa resepteissä. Hunajan käytölle on vain taivas rajana. Mutta sen verran sanon, että olkaa varovaisia hunajan käytössä. Liikaa sitä ei kannata laittaa", Aihinen toteaa.

"Aloittaa voi vaikka niin, että tiputtaa resepteistä sokerin pois ja laittaa tilalle hunajaa."

Lisää Aihisen mietteitä voi kuunnella videolla, jossa juttelen keittiömestarin kanssa sekä Savoyn hunajaruuista että hunajan käytöstä ylipäätään. Samalla saa vilkaisun Savoyn tiloihin, mehiläisiin ja parvekepuutarhaan.





Aihisen ja Savoyn hunajaisia reseptejä pääsee tutkailemaan ensi elokuussa julkaistavassa hunajakirjassa. Minä teen kirjaan perustietoa mehiläisistä, mehiläistuotteista ja hunajasta, mutta kokkailupuolelle olen siis saanut avuksi todellisia osaajia. Savoyn lisäksi kirja vie esimerkiksi ravintolakoulu Perhon keittiöön.

Kirjan reseptejä odotellessa voi tehdä Aihisen Kaappaus keittiössä -reseptillä kesäaamuihin mainiosti sopivaa tuorepuuroa.

1dl kaurahiutaleita
1dl kaura- tai ohraleseitä
1dl suolaamattomia pähkinöitä (esim. cashew, maapähkinä tai saksanpähkinä)**
3dl marjoja (esim. mansikoita, mustikoita, mustaherukoita, vadelmia)**
1-2 banaania
2-3dl mantelimaitoa**
makeuttamiseen hunajaa oman maun mukaan

Pilko pähkinät, banaanit ja marjat. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään pariksi tunniksi, mielellään yön yli.

**Mantelit sekä monet marjat ja pähkinät tarvitsevat pölyttäjiä sadon tuottamiseksi.

Timjami-hunajakeksit ja muuta mukavaa Ravintolapäivässä

Leena ja minä kahvilan
auringossa.Työasunani
feresi eli karjalainen kansanpuku.

 Viime lauantaina Mehiläishoitajain liiton toimiston sisäpiha muuttui Feel-good Food Cafeksi. Siinä sivussa minä jaoin hunajamielihyvää eli tarjoilin sekä ilmaisia hunajamaistiaisia että timjami-hunajakeksejä.

Tietysti tärkeää oli jutella ihmisten kanssa mehiläisistä ja hunajasta. Maailmalta kantautuneet mehiläiskatouutiset ovat selvästi jääneet monien mieliin. Siksi kerroin esimerkiksi siitä, miten yhdysvaltalainen, pölytyspalvelun myymiseen keskittyvä mehiläisbisnes poikkeaa suomalaisesta hunajantuotannosta. 

Lisäksi selostin, miksi hunajat ovat rakenteeltaan ja maultaan erilaisia. Ja tietysti vastailin kysymyksiin laidasta laitaan.

Vaikka timjami kuulostaa yllättävältä mausteelta hunajakekseissä, niin on se ehdottomasti kokeilemisen väärti. Moni Ravintolapäivän maistelija yllättyi positiivisesti keksien makuyhdistelmästä.

Kahvilan tuotteet myytiin Mehiläishoitajain Liiton
toimiston ikkunasta.

Nämä keksit maistuvat sellaisenaan kahvin tai teen kanssa, mutta sopivat varmasti myös esimerkiksi juustolautaselle.

Timjami-hunajakeksit (n. 30 kpl) 

100 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
0,5 dl sokeria
1 dl kaurahiutaleita
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 tl kuivattua timjamia*
110 g (n. ¾ dl) hunajaa

Vaahdota voi ja sokeri, lisää kaurahiutaleet. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, suola ja timjami. Lisää seos taikinaan. Lisää hunaja ja sekoita hyvin. Taikina jää murumaiseksi. Muovaa taikinasta käsin pieniä palloja ja paina litteäksi pellille leivinpaperin päälle. Keksit leviävät hieman paistaessa. Paista 200 asteessa noin 8 minuuttia.

Sisäpihalle ilmestyi myös katutaidetta.

*Timjami, kuten myös monet muut tutut yrtit, ovat myös pölyttäjille hyödyllisiä kasveja ja timjami siis myös tarvitsee pölyttäjiä. Esimerkiksi Kreikassa mehiläiset voivat myös valmistaa timjamihunajaa eli kerätä timjamista niin paljon mettä, että siitä syntyy omanlaistaan lajihunajaa.

Ohje hieman muokattu Rakkaudella Kiku -blogin ohjeesta.

Hunaja pehmentää sipulin maun

Sipulikasvit tarvitsevat pölyttäjiä siementuotantoa varten.
Kuva: Teppo Johansson

Sipuli on tämän vuoden Vuoden vihannes. Terveellinen ja maukas sipuli  on monipuolinen raaka-aine, joka sopii melkeinpä ruokaan kuin ruokaan. Ja tietysti hunaja sopii erinomaisesti sipulin kaveriksi sen makua pehmentämään. Omasta mielestäni hunajaiset sipulit ovat supermaukkaita esimerkiksi osana hunajamarinoituja uunijuureksia. 

MTK kertoo sipulin marinnoinnista seuraavasti: "Marinoituna sipulin ärhäkkyys leppyy, ja esimerkiksi marinoitu punasipuli on loistovalinta moniin eri tarkoituksiin."

Entä tarvitseeko sipuli pölyttäjiä? Sipuli ei sinänsä tarvitse mehiläistä syötävän osuuden kehittymiseksi. Siementen muodostukseen pölyttäjät ovat kuitenkin välttämättömiä. Suomessa ei tällä hetkellä tuoteta sipulin siementä, vaan kaikki Suomessa tuotetut sipulit kasvatetaan ulkomailta hankituista siemenistä tai istukkaista. Eli ulkomailla, missä siemenet tuotetaan, pölytys on välttämätöntä.

Sillä sipuli, tässä vielä pari SML:n toimiston testaamaa sipulireseptiä, joiden makua hunaja ihanasti pehmentää: sipulipiirakka ja ranskalainen sipulikeitto.

 

Sipulipiirakka

Mehevä sipulipiirakka vie nälän.

 

Pohja: suolainen pakastepiirakkapohja tai itse tehty.

• 4 dl vehnäjauhoja (puolet täysjyväjauhoja)
• 50 g emmentaljuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 100 g voita
• 3 rkl vettä

Täyte

• 1000 g sipulia **
• 3 valkosipulinkynttä **
• 3 rkl rypsiöljyä **
• 2 dl keski- tai ykkösolutta
• 1 rkl hunajaa
• 2 tl kuivattua timjamia **
• 1 tl  rosmariinia (hienonnettuna) **
• 1 tl suolaa
• 1/2 tl mustapippuria**
• 3 kpl munaa
• 2 dl kuohukermaa
• 100 g emmentaalijuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)

Ota pakastepiirakkapohja sulamaan tai tee pohja itse:

Mittaa jauhot, juustoraaste, leivinjauhe, suola ja voi monitoimikoneen kulhoon. Aja ainekset leikkuuterällä muruiksi. Lisää kylmä vesi koneen käydessä ja sekoita tasaiseksi.Vuoraa irtopohjavuoka (Ø 26 cm) leivinpaperilla. Kauli taikina jauhotetulla alustalla levyksi (Ø 35 cm). Nosta levy vuokaan kaulinta apuna käyttäen. Taputtele taikina kiinni reunoihin. Anna taikinapohjan jähmettyä jääkaapissa noin tunnin ajan. 

Kuori, halkaise ja leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita oliiviöljyssä paistokasarissa noin 10 minuuttia.

Lisää olut, hunaja ja mausteet. Kypsennä miedolla lämmöllä ilman kantta noin 15 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmenneet, ja ylimääräinen neste haihtunut.

Pistele haarukalla piirakkapohjaa. Esipaista sitä 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 10 minuuttia. Vatkaa munat, kerma ja juustoraaste keskenään. Sekoita puolet muna-kermaseoksesta sipulitäytteeseen.

Kaada sipulitäyte vuokaan ja loppu juusto-kermaseos täytteen pinnalle. Jatka sipulipiirakan paistamista 200-asteisen uunin keskitasolla 30–35 minuuttia.

Ranskalainen sipulikeitto (4 annosta)

•        500 g sipulia (esim. tavallinen ruokasipuli, salottisipuli jne.) **
•        2-3 valkosipulinkynttä **
•       1-2 rkl rypsiöljyä**
•      1 tl kotimaista hunajaa
•       ripaus suolaa 
•        rkl vehnäjauhoa
•      1 l vettä 
•        (1 dl valkoviiniä)
•     1 kasvisliemikuutio
•       0,5 tl mustapippuria **
•      2 rkl timjamia hienonnettuna**
•      2 viipaletta paahtoleipää
•      2 dl emmental-mozzarellajuustoraastetta

Kuori ja viipaloi sipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota sipulit ja valkosipulit pehmeiksi. Mausta hunajalla ja suolalla. Lisää vehnäjauhot kattilaan ja sekoita joukkoon vesi sekä halutessasi valkoviini. Laita joukkoon liemikuutio ja anna hautua noin 1/2 tuntia. Mausta pippurilla ja timjamilla, tarkista maku.

Jaa ranskalainen sipulikeitto neljään uuninkestävään annoskulhoon. Paahda leivät ja nosta ne keiton pinnalle. Lisää juustoraaste leipien päälle ja kuorruta 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

 ___________________________________________________

** Moni raaka-aine tarvitsee hyönteispölytyksen tuottaakseen satoa tai siemeniä.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt, asiantuntijat ja viljelijät. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967.