Brittiläinen Plan Bee on tehnyt esimerkkikuvat paikalliseen jouluruokaan liittyen: mitä jäisi joulupöytään, jos pölyttäjät eivät olisi osaltaan tuottamassa raaka-aineita?
Brittiläisestä pöydästä katoaisivat esimerkiksi karpalokastike, porkkanat, ruusukaali, palsternakka, neilikat ja kirsikat (kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla).
Suomalainen joulupöytä on tietysti vähän erinäköinen, mutta monta ruokalajia puuttuisi myös meiltä, jos pölyttäjät eivät olisi tekemässä työtään.
Rosollia emme saisi, koska porkkanan ohella esimerkiksi punajuuren ja omenan tuotanto hyötyy pölyttäjistä. Kaakaokin tarvitsee ötököitä: emme siis pääsisi herkuttelemaan suklaalla.
Koska herukat hyötyvät pölyttäjistä, niin herukkamehupohjaista glögiä emme saisi. Emme myöskään voisi lisätä siihen manteleita. Luumukiisseli ei pääsisi jälkiruuaksi.
Riisipuuron riisit eivät tarvitse pölyttäjiä, mutta päälle emme voisi ripotella joulun tärkeää maustetta, kanelia. Jos oletetaan, että kinkuksi päätyvä possu voitaisiin kasvattaa ilman hyönteisiä kasvavalla rehulla, niin kinkku kuitenkin jäisi ilman sinappihuntua. Sinapinkin tuotannossa ötököillä on oma roolinsa. Vaikka saisimme kaloja, niin emme voisi maustaa niitä tillillä.
Tietysti koko ekosysteemin kannalta on mahdotonta tietää, miten pölyttäjien katoaminen todella vaikuttaisi ruoan tuotantoon. Eri kasvit ja niiden lajikkeet hyötyvät eri tavoin pölyttäjistä, joten joillakin vaikutus olisi erittäin suuri ja toisilla vähäisempi. On myös hyvä muistaa, että pölyttäjiä on tietysti tarhamehiläisen ohella paljon muitakin, muurahaisista lepakoihin.
Meille tutut kasvit, jotka hyötyvät hyönteispölytyksestä tavalla tai toisella, on listattu Pölytys.fi -sivulle.
keskiviikko 16. joulukuuta 2015
torstai 3. joulukuuta 2015
Kuuma muovaa mehiläisvahan joulukorttiin
Kävin viime viikonloppuna Koskella mehiläisvahamaalauskurssilla. Minulla
ei ollut oikein ennakkokäsitystä, mitä kaikkea mehiläisvahasta voi
maalata, mutta kylläpä yllätyin! Noin vain näppärästi sulasta mehiläisvahasta luotiin talvisia maisemia, joulukuusia, kynttilöitä jne...
Mehiläisvahataiteessa, enkaustiikassa, maalataan siis värjätyllä mehiläisvahalla. Kuuman raudan avulla vaha työstyy upeisiin muotoihin
vaikkapa korteissa tai tauluissa.
Alkuun pääsee väreillä ja lämpöraudalla, kertoo Sini Persson. |
Suomessa laji on vielä harrastuksena uusi mutta Persson uskoo, että kiinnostus nousee ehdottomasti lähitulevaisuudessa. Esim. Saksassa tekniikka on hyvin suosittu.
Tekniikkalaji
Värjättyä mehiläisvahaa työstetään maalin tapaan kuuman raudan, lämpökynän, lämpöpuhaltimen tai -levyn avulla. Mehiläisvaha sulaa noin 65 asteessa, jolloin sitä on helppo työstää.
Tulitikkuaskit saivat vahasta kauniin koristuksen. |
Itsekin huomasin, että enkaustiikka on oikeastaan
tekniikkalaji, mutta myös yllättävän helppoa vasta-alkajalle. Lopputulos riippuu tosi paljon raudan käsittelystä. Vahaa voi työstää melkein mille pinnalle vain.
Tällä hetkellä maalaamisessa käytettävä mehiläisvaha tulee ulkomailta. Värien on oltava korkealaatuisia, valoa kestävää, puhdasta ja huolella valmistettua. Tuotteiden väripigmentit ja muu materiaali ovat myrkyttömiä. Kauniita värejä löytyy kymmenittäin.
Puhdasta väritöntäkin mehiläisvahaa käytetään: encaustic-harrastajat
käyttävät väritöntä mehiläisvahaa raudan puhdistukseen. Tätä vahaa
kuuluu eniten, koska rautaa täytyy puhdistaa usein työvaiheiden välillä. Väritöntä
vahaa käytetään myös muiden värien ohentamiseen ja kuvien kiinnitykseen.
Väritöntä mehiläisvahaa voi käyttää liimana, näissä korteissa terälehtiä. |
Mehiläisvahakursseja järjestetään eri puolilla Suomea muun
muassa kansalaisopistoissa. Tällä hetkellä Suomesta löytyy noin 30 tekniikkaa
opettavaa kouluttajaa.
”Parasta encausticissa on värien loisto, innostavuus ja
nopeus. Luodakseen näyttäviä, yksityiskohtaisia ja persoonallisia maalauksia ei
tarvitse osata edes piirtää", kouluttajaSini Persson iloitsee.
- Tuula
Lisätietoja ja
videoita löytää netistä esim. hakusanalla ”encaustic art”.
Mehiläisvahamaalaus
Facebookissa: www.facebook.com/EncausticArtFinland
Hyvää joulun odotusta! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)