The Wonders -elokuva vie italialaisen hunajantuotannon maailmaan

Espoo Cine -festivaaleilla oli viikko sitten The Wonders -elokuva, joka sijoittuu mehiläistarhauksella elantoaan tienaavan italialaisperheen elämään. Tietysti halusin varata lipun ja käydä ihmettelemässä, miten hunajantuotannon maailma sopii elokuvan tapahtumien kehykseksi. 

Minulta on turha pyytää syvällistä kritiikkiä elokuvasta. Mehiläisiä ja hunajaa oli elokuvassa tarjolla niin runsaasti, että huomioni kiinnittyi paljon muuhun kuin esimerkiksi draaman kaareen tai henkilöhahmojen uskottavuuteen. 

Sen sijaan sain nauttia mm. pesillä työskentelystä, parven kiinniotosta, mehiläisenpistoista, hunajan linkouksesta ja pakkaamisesta sekä torimyynnistä. 

Ongelmia byrokratian ja kasvinsuojeluaineiden kanssa

Moni muukin teema oli tuttu. Tarhaajaperhe tarvitsi rahaa, jotta voisivat uudistaa linkoomo- ja pakkaustilansa uusien määräysten mukaiseksi, sillä esimerkiksi viemäröinti puuttui. 

Yhdessä kohtauksessa pesät olivat hiljentyneet. Syyksi paljastui naapurin omilla pelloillaan käyttämä uusi kasvinsuojeluaine. 

Millaisin silmin tätä elokuvaa olisi sitten katsonut, jos ei olisi tätä mehiläistaustaa ja sitä, suhteellisen vähäistä, tietämystä, jonka olen ehtinyt mehiläisistä hankkia? Ainakin olisin ollut hämmästyneempi kohtauksesta, jossa tyttö päästää suustaan mehiläisen kasvoilleen kulkemaan. Nythän sitä vain hymähti, että helppo homma, kunhan vain nappaa kuhnurin (kuhnurilla ei ole pistintä, joten ei se voi pistääkään). Kasvoilla olevat mehiläiset vilahtavat myös alla olevassa trailerissa. 

Alice Rohrwacherin The Wonders -elokuva voitti Cannesin elokuvajuhlilla toiseksi korkeimman palkinnon. Sitä on Suomessa esitetty tänä vuonna leffafestivaaleilla.

Ohjaaja itse on kasvanut keskellä isänsä mehiläistarhausta Italiassa, joten ei ihme, että mehiläiset ja hunaja saavat niin merkittävän osan elokuvasta.

Söisitkö sinä kuhnuritoukkia? Kokeile vaikka munakkaan muodossa

Hiipivätkö hyönteiset ruokapöytiin myös länsimaissa?

Mehiläisistä on moneksi. Saamme niiltä hunajaa, siitepölyä, propolista, pölytystä. Voimme myös syödä mehiläisten kuhnuritoukkia. Proteiinirikasta ruokaa, jota FAO:kin suosittelee.

Ymmärrän, että nyt joku kauhistuu siitä, että syömme mehiläisiä, vaikka niiden vähenemisestä muutenkin uutisoidaan. Ei kuitenkaan kannata huolestua. Kuten jo aiemmin blogissa kerrottiin, kuhnuritoukkia poistetaan mehiläispesästä yhtenä hoitotoimenpiteenä varroapunkkeja vastaan. Tarhaajat eivät siis syömisen iloksi toukkia pesistä poimi. Normaalisti poistetut kuhnurikennot jätetään esim. lintujen syötäväksi tai heitetään roskiin, mutta jotkut tarhaajat (minä mukaan lukien) syövät kuhnurit itse. Moni mehiläistarhaaja onkin edelläkävijä tässä hyönteisten syömisessä, koska moni kokenut tarhaaja kertoo syöneensä kuhnureita jo iät ja ajat.

Sokkomaistaja piti eniten

Teimme viime viikolla pakastamistamme kuhnureista munakasta. Kuhnurimunakas jakoi raadin kahtia: osa tykkäsi, osa ei. Maku on kieltämättä erilainen, kuin mihin olemme tottuneet. Luoksemme syömään tuli myös ”sokkovieras”, jolle emme kertoneet, mitä munakkaassa on (onneksi hän ei pahastunut). Yllätykseksemme hän piti munakkaasta meistä kaikista eniten ja halusi lisääkin. Kuulemma toukkien koostumus sopi munakkaaseen hyvin. Vieraamme arvaus oli, että munakkaassa on maksaa. Itse en sitä makua havainnut, mutta makuasioista ei sovi kiistellä.

Kuhnurintoukkareseptejä ei ole vielä paljon liikenteessä, joten ilomielin kuulemme vinkit ja kommentit.

Kuhnuritoukat katoavat muun aineksen joukkoon munakaspannulla.

Kuhnurimunakas

• voita
• 4 munaa
• 0,5 dl maitoa tai kermaa
• kourallinen kuhnurintoukkia (tuoreita tai pakastettuja)
• tomaattia viipaloituna
• 1 sipuli
• juustoa raastettuna
• valkopippuria
• basilikaa ja muita haluamiasi mausteita

Erottele kuhnurintoukat kennosta. Pakastetusta kennosta ne popsahtavat helposti irti. Pienet kennonmuruset seassa ei haittaa.
Viipaloi sipuli ja tomaatti. Sekoita munat, maito ja mausteet. Paista toukkia ja sipulia voissa teflonpannulla. Lisää munamaitoseos ja ripottele tuoretta basilikaa  ja juustoraastetta munakkaan päälle. Lisää myös viipaloidut tomaatit. Laita kansi päälle ja anna kypsyä miedolla lämmöllä. Voit halutessasi taittaa munakkaan kaksin kerroin. Syö esim. salaatin kera.

Hyönteisproteiinista vaihtoehto?

Miksi hyönteissyönnistä on viime aikoina puhuttu niin paljon? Maatalousmaan vähetessä ja väestön kasvaessa on etsittävä vaihtoehtoisia proteiininlähteitä. Hyönteisistä kaavaillaan yhtä mahdollisuutta: niitä on helppo kasvattaa suuria määriä, niiden hyötysuhde on hyvä (tarvitsevat vähän rehua, tuottavat paljon proteiinia) ja hyönteiskasvatuksessa päästöt ovat pieniä.

Mitään uutta hyönteiset syömisessä ei sinänsä ole. Jo nyt arviolta 2 miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravintonaan. Syötäviä lajeja tunnetaan noin 1900.

Hyönteisten syönti on juuri nyt ajankohtaista Suomessakin. Tulevana perjantaina Pasilan kääntöpöydällä on Haarukanjäljen tapahtuma ”Ovatko hyönteiset tulevaisuuden ruokaa?”. Siellä keskustellaan hyönteisten ravintokäytöstä. Tilaisuudessa on myös ruokanäytöksiä: kuhnurintoukkia ja muita hyönteisiä eri ruokien muodossa. Valitettavasti hyönteisiä ei saa julkisissa tilaisuuksissa tarjoilla EU:n elintarvikelainsäädönnön vuoksi. Siihen hätään jokainen voi kokeilla itse ötökkäruokaa.

-Tuula

Kuhnurintoukat ovat proteiinipitoista ravintoa.

• Haarukanjälki: Ovatko hyönteiset tulevaisuuden ruokaa?  Perjantaina 22.8. klo 17:30 Kääntöpöytä, Pasilan vanhat veturitallit, Tallikatu

• Linkkejä hyönteisruokaan: 

          -Fao http://www.fao.org/forestry/edibleinsects/en/ 
          -Suomalaisen Santtu Vekkelin kirjoittama hyönteissyöntiblogi:                    http://hyonteistalous.blogspot.fi/ 

Maistuisiko pariloitu kuhnuritoukka?

Eilen täällä toimistolla havahduimme uutiseen, jonka mukaan Evira oli kieltänyt sirkkojen myymisen ruuaksi eräässä Helsingin tapahtumassa. Syötävät hyönteiset ovat erityisen lähellä työtoverini Tuulan sydäntä, sillä hän oli reilu vuosi sitten järjestämässä Ravintolapäivässä ravintola Ötökkää.

Tuula on siis vanha tekijä ötökkäsyöjänä. Mutta ei hän ole ainoa työtoverini, joka tällä saralla on kunnostautunut.

Mehiläishoidon neuvojana työskentelevä Ari oli perheensä kanssa juhannuksena nauttinut omien mehiläispesien antimia. Siis parilalla paahdettuja, valkosipulilla maustettuja kuhnuritoukkia.

Rakenteeltaan toukat ovat kuulemma katkarapumaisia. Suurin ja aikaavievin työ oli näiden parin-kolmen viikon vanhojen toukkien ottamisessa pois kennoista. Kuhnuritoukkia poistetaan pesistä osana normaalia mehiläishoitoa, joten ihmisravintona ne pääsevät hyötykäyttöön.

Saksalaisten mehiläislehdessä, Deutsches Bienen Journalissa (7/13, s. 20), oli myös ohje toukkaruokaan. Toukat paistetaan öljyssä ja ne voi syödä sellaisenaan maustettuna tai lisätä esimerkiksi munakkaaseen.

Viime aikoina ötökkäruuasta on puhuttu mahdollisena tulevaisuuden proteiiniravintona myös länsimaissa. Ylen uutisessa (13.5.2013) todettiin:

"FAO:n mukaan kaksi miljardia ihmistä eli kolmasosa maapallon väestöstä jo syö hyönteisiä, koska ne ovat herkullisia ja ravinteikkaita. FAO:n raportin mukaan hyönteisten kasvattaminen on yksi keino ravinnon saamiseksi ja ruokaturvan parantamiseksi tulevaisuudessa. Hyönteiset lisääntyvät ja kasvavat nopeasti, ja ne aiheuttavat pienen hiilijalanjäljen.

Raportissa kuitenkin myönnetään, että "kuluttajien vastenmielisyys on yksi suurimpia esteitä hyönteisten muodostumisessa tärkeäksi proteiininlähteeksi länsimaissa". Raportti ehdottaa, että ruokateollisuus auttaisi hyönteisten maineen nostamisessa. Niitä voisi muun muassa tarjoilla ravintoloissa."

Lisäys klo 14.44: Facebookin kautta tuli Pietalta vinkki, että toukat lähtevät pakastettuina  kennoista melko vaivattomasti ,kun kennot rikkoo käsin. Pienet vahanpalat eivät seassa haittaa. Pietan mukaan toukat toimivat kananmunan tapaan kasvispihvien valmistuksessa tai (uppo)paistettuna.