keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Halloumi ja hunaja – hieno makupari

Hunaja sopii tunnetusti hyvin yhteen erilaisten juustojen kanssa. Yksi omista suosikeistani on paistetun halloumin maustaminen hunajalla: makea sipaus sopii hyvin yhteen suolaisen halloumin kanssa.

Viikonlopun salaattiin yhdistin halloumin punajuurten kanssa. Kuva on pikainen räpsy kännykällä, joten kuva ei tee oikeutta makujen yhdistelmälle.



Halloumi-punajuurisalaatti (kolmelle)

3 punajuurta*
suolaa, mustapippuria*
1 punasipuli*
n. 2 rkl rypsiöljyä *
1 pkt halloumia (200 gr)
salaattisekoitusta (itse käytin pussillisen Lempi-annossalaattia)
siemeniä tai pähkinöitä (esim. auringonkukansiemenet) *
balsamicoa
1 - 2 tl pehmeää suomalaista hunajaa*


Leikkaa punajuuret ohuiksi siivuiksi. Paista siivut rypsiöljyssä kypsiksi (n.10 minuuttia). Mausta kevyesti mustapippurilla ja suolalla.
Leikkaa halloumi siivuiksi ja paista öljyssä pannulla niin, että halloumi saa myös väriä.
Asettele lautasille haluamasi salaatit ja punasipulista leikatut ohuet renkaat.
Lisää päälle punajuuret, paistettu halloumi sekä siemenet ja pähkinät.
Valuta halloumin päälle hieman balsamicokastiketta ja hunajaa.

Tähdellä (*) merkityt raaka-aineet hyötyvät hyönteispölytyksestä eli pölyttäjiä tarvitaan sadon tai siementen muodostamiseen. Lue lisää pölyttäjistä ja pölytyksen merkityksestä Pölytys.fi -sivulta

maanantai 27. huhtikuuta 2015

"Kasvot kuin selvä hunaja", sanailee Volter Kilpi

Tunnustan: en ole koskaan edes yrittänyt lukea Volter Kilven klassikkoteosta Alastalon salissa (1933). Mutta nyt, kun teoksen etenemistä ja pitkiä virkkeitä voi seurata Twitterissä, olen huomannut, että myös Kilpi on tykännyt hunajasta. Tai ainakin on mielellään käyttänyt sitä vertauskuvana.


Tosin en ole varma, kuinka moni nykynainen olisi imarreltu, jos hänen kasvojensa kerrottaisiin olevan kuin "selvä hunaja".

Alastalon salissa on  tarjolla hunajaa enemmänkin.
"kuinka kaksi silmäparia, joilla on tie tuttu toisiinsa, kerkiävät nopeasti aivan kuin lennosta sieppaamaan toisiltaan jotakin ja palaamaan muille toimituksilleen takaisin ikäänkuin eivät olisi missään käyneet, vaikka selvästi ovat lastissa ja täysillänsä kuin' messiäinen hunajan pisareen apilaan torvilta persottuaan."
Ja vielä yksi esimerkki saman teoksen hunajasanailusta:
"Minäkin, mies keinutuolilla ja otsalla vako, kuin olisi laki kulmillani ja tuomion vasama ohauksilla, minullakin on mieli kimalaisena ja sykkärä kärsänä hunajan haulla, kun vain on mettä haisteltavana ja kukkasen maljaa torolla karvatukun kömpiä!"

torstai 23. huhtikuuta 2015

Mehiläisihmisen silmissä kevään etenemisestä kertoo esimerkiksi paju

Kävin tiistaina Helsingin Viikissä. Heti bussipysäkillä pysähdyin kuvaamaan pajua ja twiittamaan.

Noin paju nyt kukkii! Ja aurinko lämmittää, tänään mehiläiset lentävät varmasti!

Ennen mehiläistyötä pajun kukinnalla ei tainnut olla minulle juurikaan merkitystä. Nyt näen nuo kukinnot aivan toisella tavalla: siinä on pölyttäjille tärkeää ravintoa.

Paju ei ole ainoa kevään mehiläiskasvi, mutta sen merkitys on suuri.
Mehiläiset saavat pajusta runsaasti mettä ja siitepölyä. Siksi mehiläispesille on eduksi, jos lähellä on kukkivia pajuja.

Martti Röyskön videolla voi katsella lisää kevään kukkia. Lisäksi videolla näkyy, millaisiksi palloiksi mehiläinen kerää siitepölyn takajalkoihin. Siellä siitepölyvasuissa arvokas aine pääsee pesään varastoitavaksi ja 5 - 12 vuorokauden ikäisten mehiläisten ravinnoksi.





maanantai 20. huhtikuuta 2015

Hunajasima sopii kevään ja kesän juhlajuomaksi

Merja-Riitta Laurilan hunajasiman
hunaja on peräisin omista
mehiläispesistä. Simaa on nyt
myynnissä esimerkiksi Helsingin
vanhassa kauppahallissa, jossa
sitä saa kahvilassa myös laseittain.
Raikas hunajasima sopii paitsi vappuun, niin myös muihin kevään ja kesän juhliin. Pikasiman valmistus kotona on varsin helppoa, mutta maistuvaa, kotimaisesta hunajasta valmistettua juomaa voi ostaa niin alkoholittomana kuin alkoholillisena.

Mehiläistarhaaja Merja-Riitta Laurila valmistaa Mesijuomaa reseptillä, joka on peräisin vuonna 1849 julkaistusta kokkikirjasta.

”Periaatteessa resepti on yksinkertainen. Aineosia ovat vesi, hunaja eli mesi, humala, käytös eli hiiva, sitruunankuoret ja rusinat. Mutta koska tämä ei ole pikasimaa, niin valmistus vie kokonaisuudessaan kuutisen viikkoa. Taustalla on monta työvaihetta, kunnes sima on valmiina pullossa”, Laurila kertoo.

Laurilan Mesijuoma on raikas ja herkullinen juoma, joka sopii esimerkiksi alkumaljaksi.

”Tässä on hunajan ja humalan liitto: humala taittaa hunajan makeutta”, Laurila kertoo.

”Minulla siman valmistus alkoi oikeastaan siitä, että kaipasin vaihtoehtoa juhlaviin, alkoholittomiin juomiin.”

Tällä hetkellä Mesijuomaa saa esimerkiksi muutamista pienmyymälöistä Helsingistä. Lisäksi Laurila valmistaa simaa isompia eriä tilausten mukaan.

Alkoholillista simaa pienpanimoista


Mats Bergströmin ja Laura Husun Simapajan tuotteita
on nyt keväällä tullut Alkon tilausvalikoimiin.
Yhtenä kimmokkeena alkoholillisen siman valmistukseen
toimi pariskunnan yhteinen keskiaikaharrastus.

Nyt Suomessa on pienpanimo, Simapaja oy, joka on erikoistunut alkoholilliseen hunajasimaan. Myös muutamat muut pienpanimot, esimerkiksi Plevna, valmistavat toisinaan simaa. 

Simapajalla on toistaiseksi Alkon tilausvalikoimissa kaksi eri tuotetta: makea Innkeeper's Daughter ja kuiva Wandering Minstrel. Molemmissa käytetään lähihunajaa. 

”Suomalaisen hunajan maku ja laatu ovat aivan toista luokkaa kuin ulkomaalaisten, halpojen hunajien. Siksi niistä syntyy myös parempaa simaa”, Simapajan tuotantopäällikkö Mats Bergström sanoo. 


Tee itse hunajasimaa

Hunajasimaa voi valmistaa myös itse. Alkoholittomaan simaan kannattaa valita varsin mieto hunaja, jollaisia ovat useimmat kotimaiset hunajat.  

Hunasima on aidosti hyvää: esimerkiksi Sauvajyvänen kertoi vuosi sitten blogissaan, että kun kerran on hunajasiman makuun päässyt, niin enää ei ole paluuta vanhaan sokerisimaan.


Halutessasi voit kokeilla myös sitä, että vaihdat tavallisesta vappusimareseptistä osan sokereista hunajaksi. Muista silloin, että koska hunaja aistitaan sokeria makeammaksi, niin hunajaa riittää vähemmän: 3 sokeria = 2 hunajaa.

4 litraa vettä
450 g kotimaista hunajaa
2 sitruunaa
ripaus hiivaa
(rusinoita)

Kiehauta osa vedestä ja kaada se hunajan päälle. Lisää loput vedestä sekä sitruunoiden mehu. Lisää haaleaan seokseen hiiva, n. 1/5 tl. Anna käydä huoneen lämmössä seuraavaan päivään. Siivilöi ja pullota sima. Lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja halutessasi muutama rusina.
Sima valmistuu viileässä paikassa noin viikossa, huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä.
 
Huom! Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia. Säilytä sima viileässä ja nauti noin viikon kuluessa.
 

 

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Viisi mehiläisfaktaa, joita ei aina tiedetä

Mehiläiset keräävät kukista yhteiskunnan ravinnoksi
sekä mettä että siitepölyä.
Silti ne tarvitsevat myös vettä.
Työssäni törmään varsin usein mehiläisiin, mehiläistarhaukseen ja hunajaan liittyviin väärinkäsityksiin. Nämä väärinkäsitykset eivät minua ihmetytä: miksi tavallinen kaduntallaaja olisikaan sen suuremmin perehtynyt mehiläishoitoon?

Harvempi on edes päässyt tutustumaan mehiläistarhalle, joten omakohtaista kokemusta ei voi olla.

Päätin nyt silti oikoa näitä harhaluuloja ja vääriä tietoja parin blogitekstin verran. Tässä ensimmäisessä osassa keskityn mehiläisiin ja kerron viisi tosiasiaa, joita ei aina tiedetä.

1. Mehiläinen on eri olento kuin ampiainen 

Kun loppukesästä ampiaispesät ovat kasvaneet suuriksi ja ampiaiset lähtevät usein lentelemään myös ihmisten lautasille ja juomalaseihin, niin mehiläiset saavat valitettavan usein syyt niskoilleen. Yksi suuri väärinkäsitys on siis tulkita kaikki lentävät, raidalliset pörriäiset mehiläisiksi.
Mehiläiset eivät myöskään koskaan rakenna pallomaista pesää. Ne pesät ovat ampiaisten tekosia. 
Kannattaa siis opetella tunnistamaan ampiainen, kimalainen ja mehiläinen.

2. Tarhamehiläinen ei elä Suomessa luonnonvaraisesti

Hunajaa tuottava tarhamehiläinen, Apis mellifera, on  Suomessa kotieläin. Suomen luonnossa elää erakkomehiläisiä, mutta ei näitä hunajaa tuottavia yhteiskuntamehiläisiä. Toki parveillut mehiläisyhteiskunta joskus voi rakentaa kennostot suojaisaan paikkaan ja selvitä ilman ihmisen hoitoa myös yli talven. Mutta koska kyseessä on kotieläimiin verrattava porukka, niin hunajamehiläisten paikka on osaavan tarhaajan hoidossa.

3. Mehiläiset talvehtivat talvipallossa: ne eivät ole esimerkiksi horroksessa

Mehiläiset ovat hereillä myös talvella, ja tästä syystä ne myös esimerkiksi tarvitsevat pesässään ravintoa. Mehiläiset ovat ns. talvipallossa, jonka keskellä eli lämpimimmissä ja turvallisimmassa paikassa on tietysti kuningatar.

4. Mehiläinen kakkaa ja tarvitsee myös vettä

Mehiläiset eivät elä pelkästään kukkien medellä ja siitepölyllä. Ne tarvitsevat myös vettä. Siksi joskus kesäisin mehiläiset ovat päätyneet esimerkiksi uima-altaisiin. Tämän vuoksi tarhaajan on huolehdittava, että mehiläisille on juomapaikka.
Mehiläiset tietysti myös ulostavat. Kevään ensimmäistä mehiläisten ulkoilupäivää poissa pesästä kutsutaan puhdistuslennoksi, koska tällöin läpi talven pidätelleet mehiläiset pääsevät tyhjentämään suolensa pesän ulkopuolelle. Jos pesien edessä on esimerkiksi lumihankea, niin siinä voi selvästi nähdä ruskeita pilkkuja eli mehiläisten ulostetta.

5. Albert Einstein ei ole puhunut mehiläiskadon vaikutuksista ihmiskuntaan

Viime vuosina erittäin suosittu hokema on ollut "Jos mehiläinen katoaisi, niin ihmiskunnalla olisi vain neljä vuotta elinaikaa". Lausunto on pistetty Albert Einsteinin suuhun. Ei kuitenkaan ole mitään todisteita siitä, että Einstein olisi sanonut tällaista. Kyseessä siis lienee tyypillinen tapaus, jossa kiva lausahdus on väitetty tunnetun tiedemiehen lausunnoksi, koska se nyt vain kuulostaa hyvältä.
Totta kai mehiläisillä ja muilla pölyttäjillä on iso rooli luonnon monimuotoisuuden ja ruuan tuotannon kannalta. Mutta mehiläisen katoamisen vaikutusten arviointi on todella haastavaa. Moni viljelykasvi pärjää ilman pölyttäjiä, mutta miten luonto lopulta tilanteen selvittäisi?


Jos sinulla on jokin mehiläisiin tai hunajaan liittyvä kysymys tai askarruttava asia, niin laita kommentteihin tai kysäise Facebookissa tai Twitterissä. Vastaan myös sähköposteihin, osoittteeni on mari.koistinen(AT)hunaja.net.