Makuhunajaa moneen makuun - kerro parhaat vinkkisi

Mehiläishoitajien Talvipäivät ovat onnellisesti takana. Hämeenlinnassa pidetyssä seminaarissa oli ennätysmäärä väkeä, yli 200 kuulijaa. Hienointa oli, että paikalla oli sekä vuosikymmeniä tarhanneita, että myös paljon vasta-alkajia. Keskustelua ja neuvoja suuntaan jos toiseen riittikin! Luennoilla kuulimme mm. kuinka saada mahdollisimman suuri hunajasato vähillä työtunneilla, mikä on mehiläisten tautitilanne jne.

Huippukokki Markus Maulavirta toi aloittevan mehiläistarhaajan  ja ravintola-alan ammattilaisen näkulmaa kertoessaan, kuinka pesien hoito ensimmäisenä kesänä sujui. Rohkeutta piti kerätä pariin otteeseen, mutta lopulta Markus pääsi sinuiksi mehiläistensä kanssa ja hieno hunajasato tulikin (ja myös meni samantien innokkaille ostajille). Kerron myöhemmin lisää, kuinka kokki suhtautuu hunajaan raaka-aineena.

Vuoden tarhaaja tekee makuhunajia

Lauantaina julkistettiin myös Vuoden Mehiläistarhaaja 2013. Hän on Erkki Lappi Lapinlahdelta. Onnittelut hänelle ansiokkaasta työstä mehiläistarhaajana!

Erkki Lappi on erikoistunut makuhunajien valmistukseen. Lapin yritys, Hunajalähde, tekee niitä melkein maussa kuin maussa. Listalta löytyy mansikkaa, vaniljaa, rommia, eukalyptusta, toffeeta - vaikka mitä! Makuhunajat ovat hunajavalmisteita, eli hunajaan lisätään makuaromia tai esim. mehutiivistettä. Niitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää vaikka leivonnassa tai jäätelön päällä.
Hunajalähde myy tavallista hunajaa, makuhunajia, siitepölyä jne. nettikaupassa ja markkinoilla ympäri Suomea. Kuopion paikallisyhdistys kehuu Lappia erityisesti avoimuudestaan ja innostavasta työstä mehiläishoitajana. Lappi on hoitanut mehiläisiä pian 40 vuotta. Yrityksen pyörittäminen ja messuilla kiertäminen on tarhaajalle myös mieluista. Hunajalähteellä on yli 60 tuotemerkkiä - miten ne on kehitetty?  "Asiakasta on kuunneltava. Kysyttävä mistä makuhunajasta he pitävät eniten."

Kuulemma ehdottomasti suosituin makuhunaja on rommilla maustettu.

Kerro parhaat vinkkisi makuhunajan käyttöön

Itse olen käyttänyt makuhunajia leivonnassa. Minttu-suklaa Cup Cake -reseptissä tarvittiin minttuaromia. No, eihän minulla sellaista ollut, mutta onneksi kaapista löytyi minttuaromilla maustettua hunajaa. Loistavaa! Sain yhdellä iskulla makeutettua ja maustettua taikinan.

Mihin sinä olet käyttänyt makuhunajia? Makuja löytyy paljon - syötkö sellaisenaan vai käytätkö aromina ruuanlaitossa? Laitapa kommentteihin parhaat vinkkisi :)

Oppia ikä kaikki - ainakin mehiläishoidon kursseilla

Mehiläiset pysyvät pesissään mutta tarhaajille riittää kursseja.

Suunnataanpa katse hetkeksi ensi vuoteen. Tammikuuhun on enää pari viikkoa – miten tämä vuosi onkaan taas juossut...! Mehiläiset ovat nyt talviteloillaan mutta mehiläistarhaajille (sekä ammattilaisille että harrastajille) tämä on hyvä aika kouluttautua ja kehittää osaamistaan eri keinoin. Meillä SML:ssä on tulossa tammikuussa (26.-27.1) vuoden tärkein seminaari, Talvipäivät. Hämeenlinnassa pidettävään tapahtumaan tulee puhumaan mm. useita ammattitarhaajia, huippukokki/aloitteleva mehiläistarhaaja Markus Maulavirta sekä paljon muita alan osaajia. Ja seminaarin ohessa tietenkin opitaan paljon uutta myös muilta tarhaajilta. Kannattaa tutustua ohjelmaan ja ilmoittautua mukaan - kaikki ovat tervetulleita!

 

Ilmoittaudu ajoissa peruskursseille

Alkuvuosi on myös aloittelijoille oikea aika aloittaa mehiläishoidon peruskurssinsa. Moneen on ilmoittautuminen jo käynnissä. Kursseja on tarjolla ympäri Suomen: kansalaisopistot, paikalliset mehiläishoitajain yhdistykset ja muut tahot järjestävät koulutusta. Kannattaa katsoa esim. oman kansalaisopiston kurssitarjonta tai kysyä paikallisyhdistykseltä, josko sieltä löytyisi itselle sopiva kurssi. Listaamme kursseja myös SML:n Tapahtumat –sivuille, joten tarkkailkaapa sieltäkin.

Vaikka ensi kesänä ei pesiä vielä hankkisikaan, pohjatieto on kurssin myötä tulevaisuutta varten hankittu :) Eli mikset vaikka antaisi peruskurssia joululahjaksi! Itse kävin kurssin pari vuotta sitten ja siitä jäi kyllä kaiken kaikkiaan hyvä fiilis – opin paljon ja jäi suuri into oppia lisää! Aluksi ihmettelin, että tuleekohan tästä yhtään mitään, kun taustatietoa ja käytännön kokemusta ei ollut, mutta sen takia se onkin peruskurssi: asiat käydään huolellisesti läpi ammattilaisten avulla.

 

Mehiläishoidon ammattitutkinto

Mehiläishoito on hieno harrastuksena, mutta onpa Suomessa mahdollista suorittaa myös mehiläishoidon ammattitutkinto. Kävin viime viikolla Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluvan Mustialan maatalousoppilaitoksen ammattimehiläistarhaajien valmistujaisissa. Sieltä valmistui yhteensä 24 tarhaajaa, mukana sekä vuosikausia tarhanneita että vasta tarhauksen aloittaneita. Tämän ensimmäisen vuosikurssin koulutus alkoi maaliskuussa 2011. Nyt Mustialassa on jo käynnissä toinen vuosikurssi ja kolmannelle on parhaillaan haku käynnissä. Myös Saarijärveltä (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta) valmistui marraskuun lopussa 12 ammattitarhaajaa ja Pohjois-Karjalan Aikuisopistolta syyskuussa 16 opiskelijaa. On hienoa saada alalle lisää asiantuntevia ja suunnitelmallisia ammattilaisia. Yrittäminen ei mehiläisalallakaan ole aina niin hunajaista, joten uskon että koulutuksesta on suurta hyötyä. Moni opiskelija kommentoi, että kurssilla oppi ennen kaikkea oppimaan. Sitä tarvitaan, koska mehiläistarhaus on jatkuvaa oppimista. Toivottavasti koulutuksille löytyy rahoitusta jatkossakin.

Onnea vielä kertaalleen kaikille valmistuneille!

Lisätty 17.12. Pohjois-Karjalan Aikuisopistolta valmistuneet.

Netti kertoo kuluttajien hunajakokemuksia ja tarjoaa yrittäjille markkinointikanavan

Tammikuun lopulla puhuin Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivillä sosiaalisesta mediasta. Mielestäni netti on käyttökelpoinen kanava kaikille, jotka kauppaavat mehiläisiin liittyviä tuotteita kuluttajille. Tietysti osa hunajantuottajista saa tuotoksensa myytyä ilman kummempaa markkinointia, mutta jos kaipaa lisää asiakkaita tai haluaa vahvistaa nykyisiä asiakassuhteita, niin netti voi toimia hyvin.

Eikä verkko ole vain mainosväline, vaan myös tiedonlähde siitä, mitä kuluttajat ajattelevat hunajasta, siitepölytuotteista tai vaikka luomutuotannosta.

Jututin ennen Talvipäiviä puhelimitse Hunajapilvin Pilvi Mansikkaviitaa. Olin tutustunut hänen tapaansa käyttää nettiä (nettisivun ja -kaupan lisäksi mm. Facebook, Twitter, YouTube ja blogi), ja se vaikutti mielestäni toimivalta.

Mansikkaviita vahvisti, että hänelle esimerkiksi Facebook-sivut tuovat sekä myyntiä että näkyvyyttä. Netissä hän voi kertoa tulevat markkinapaikat tai kysellä kiinnostusta uudenlaisiin tuotteisiin.

Esittelin Talvipäivillä myös muutamia googlauksen kautta paljastuneita hunajakommentteja. Suurin osa mehiläistuotteisiin kohdistuvasta verkkokirjoittelusta on myönteistä, mutta joukkoon mahtuu myös negatiivisia kokemuksia.

Näytin esimerkiksi kirjoitusta, jossa henkilö kehui saaneensa mehiläistuotteista apua siitepölyallergiaansa:

"... olen jo viisi kuukautta nappaillut päivittäin orgaanisia bee polleneita eli siitepölyrakeita ruokalusikallisen päivässä ilman oireita ja hunajaakin menee useampi purkki kuussa. Käytän lisäksi ajoittain propolista eli antiseptista mehiläiskittivahaa ihonhoidossa."

Sama henkilö raportoi kirjoituksestaan, että oli saanut tietystä hunajasta iho-oireita. Yleisö kommentoi, että eihän se välttämättä ole juuri tuon hunajantuottajan vika, vaan syynä voi olla se, että käyttäjä on herkistynyt kyseisen hunajan sisältämälle siitepölylle. Totta, mutta eihän se kuluttajan harmia vähennä.

Siis joskus voi olla niin, että itsensä hunaja-allergiseksi luuleva onkin allerginen tietyille siitepölyille, jolloin osa hunajista voisi sopia hänelle.
Ylipäätään hunajavalmisteen avulla tehdyllä siedätyshoidolla voi saada helpotusta myös siitepölyallergiaan, osoitti Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinsituutin tutkimus.

Juuri tällaisten seikkojen vuoksi mielestäni on tärkeää, että etenkin laajemmin hunajavalmisteita myyvät joskus tutkailevat, mitä netissä puhutaan. Silloin saa vinkkejä, kuluttajakokemuksia sekä näkemyksiä siihen, mistä kannattaisi kertoa. Kaikki kuluttajat eivät jaa kokemuksiaan nettiin, mutta erityisesti tietty edelläkävijäjoukko on varsin aktiivista.
Minulle, hunajan kuluttajaviestintää tekevälle, kirjoitukset ovat tärkeä lähde hahmotellessani, mistä pitäisi tiedottaa tai kirjoittaa esimerkiksi tänne blogiin.

Joku sanoi, että eihän sitä sitten jää muuta aikaa kuin roikkua netissä. Nooh, googlausta ei tarvitse suorittaa kovin usein (kerran kuukaudessa riittää pienelle tekijälle). Omalle nettisivulle suuntautuvia linkityksiä voi seurata, jos asentaa esim. ilmaisen Google Analytics -ohjelman.

Alussa nettielämä tietysti vie aikaa. Kuten Mansikkaviita totesi, niin ei hänelläkään heti ollut helppoa, vaan kokeilujen ja hetkittäisten tuskailujen kautta homma lähti rullaamaan. Nyt Facebook ei vie kuin muutaman minuutin päivässä. Siihen päälle sitten tulevat muut nettihommat.
Kun netin luonteen ja merkityksen ymmärtää, niin siitä saa hyötyjä, jotka voivat näkyä myös rahallisesti.

Tässä vielä muutama alan toimijan, mukana sekä pienempiä että isompia tekijöitä, Facebook-sivusto (näitä saa vinkata ja linkata lisää: lukijan toiveesta yritän kerätä jossain välissä laajempaa linkkilistaa):

Voi hyvin -hunaja
Kirkkonummen mehiläistuote
Korpiahon hunaja
Hunaja-aitta
Hunajayhtymä
Hunajalaituri
Kiurun hunaja 

Ja tietysti tähän blogiinkin linkittyvä Hunaja-sivusto.
Hunajantuottajat-sivustolta voi yrittää löytää lähimmät tuottajat. Mesimestarin ylläpitämä sivusto ei vielä ole mitenkään kattava, mutta on siellä jo varsin monet yhteystiedot.

Minun esityskalvoni Talvipäiviltä:

Moninaisuus on tärkeää myös mehiläisille

Mehiläisiä kuljetetaan nykyisin ympäri maailmaa. Se ei ole välttämättä hyväksi mehiläiskannoille, sillä tarvitsemme paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita mehiläisiä.

Näin totesi tohtori Ralf Büchler Mehiläshoitajain Talvipäivillä. Luonnon monimuotoisuuden merkityksestä puhutaan, mutta helposti unohtuu, miten tärkeää se todella on. Jos maailmassa olisi vain muutama mehiläislaji, niin se heikentäisi selvästi mehiläisten kykyä selvitä erilaisissa ja myös muuttuvissa olosuhteissa.

Perinnöllinen monimuotoisuus on luonnon vastaus vaihteleviin olosuhteisiin. Se on voimavara myös tulevaisuudessa.

Büchler totesi, että Suomeen parhaiten sopeutuvat mehiläiset voidaan jalostaa vain Suomessa. Lisäksi Büchler peräänkuulutti elinvoiman merkityksen entistä parempaa huomioimista jalostuksessa.

Terveysongelmia on hoidettu lääkkeillä, mutta se on luonnolle vierasta, koska luonto hoitaa taudit valinnalla. Lääkinnän ansiosta mehiläiset selviävät hengissä ja tuottavat kuhnureita, joiden perimä ei ole niin elinvoimainen kuin se olisi luonnonvalinnan kautta.

Büchlerin mukaan taudit lisääntyvät varmasti, jos ei jalosteta paremmin tauteja sietäviä kantoja.

Saksalaisen Ralf Büchlerin (oik.) puheenvuoron tulkkasi  Lassi Kauko.

Viestintää hunajasta ilman mehiläiskokemusta

Viikonloppuna olin mukana Jyväskylässä Mehiläishoitajain Talvipäivillä. Opin taas paljon lisää mehiläistenhoidosta ja mikä parasta: juttelin monen alan ammattilaisen tai harrastajan kanssa.

Ehkä yleisin minulle esitetty kysymys käsitteli sitä, millainen on oma kokemukseni mehiläisistä.

Vastaus on yksinkertainen: kokemusta ei ole yhtään.

En ole koskaan esimerkiksi käynyt mehiläispesällä tai lingonnut hunajaa. Onneksi liitossa on muita asiantuntijoita, joilta voin kysyä kaikkea mahdollista mehiläisiin  tai hunajaan liittyen.

Hain tähän tehtävään, koska mielestäni hunaja on mahtava tuote. Suuri osa kuluttajistakin sen tietää, mutta harvempi on tietoinen kaikesta siitä, mitä hunajan tuotantoon liittyy ja miten monipuolisesti hunaja on mahtavaa.

Mitä enemmän luen ja kuuntelen, sitä enemmän arvostukseni mehiläishoitajiin nousee. Kyseessä on osaamista ja myös aikaa vaativaa hommaa.

Lisäksi mehiläistenhoito tuottaa paitsi hunajaa, niin myös kasvien pölytystä, jonka arvo on huikeasti hunajan arvoa suurempi. Näin totesi myös pro gradu -työnsä aiheesta tehnyt Tuula Lehtonen.

"Jos arvostaa omaa hunajaa, siitä saa kunnon hinnan"

Hyväksi mehiläistenhoitajaksi harva tulee yhdessä kesässä. Talvipäivillä Vuoden 2012 mehiläistarhaajana palkitulla kokkolalaisella Soini Koskella on takanaan 30 vuoden kokemus mehiläisten parissa.

Kokemuksen ja alan kehittämisen lisäksi hänestä henki ylpeys omasta tuotteestaan. Ei siis ihme, että Kosken hunaja on saanut parikymmentä vuotta hyllytilaa paikallisessa kaupassa, eikä sitä ole tarvinnut myydä polkuhintaan.

Kuten Soini Koski kertoi:

"Hunajat saa myytyä halvalla nopeasti pois. Kalliimmalla hitaammin, mutta tarvitaan sitä rahaa juhannuksenakin. Minulla kotimyynnissä 450 g purkin hinta on 6 €. Kauppa maksaa 450 g purkista 4,60 € (alv 0%), joten kilohinnaksi tulee 10,22 (alv 0 %). Hyvää hunajaa on turha myydä 3 purkkia 10 eurolla ja 10 purkkia 35 eurolla. Jos arvostaa omaa hunajaa, siitä saa kunnon hinnan. Alennusmyynti on aina alennusmyyntiä, josta on vaikea päästä oikeaan hinnoitteluun."

Vuoden 2012 Mehiläishoitajan tunnustuksen saanut Soini Koski on tehnyt mm. Langstroth-pesäpiirrustuksista kirjan. Langstroth on Suomessa yleisimmin käytetty mehiläispesä. Kuva: Tarja Ollikka