Hunaja ei "tuhoudu" lämpimässäkään juomassa

Monen hunajan ystävän mieleen on tarttunut ajatus, että yli 40-asteiseksi lämmennyt eli esimerkiksi teehen sekoitettu hunaja menettäisi välittömästi kaikki hyvät aineensa. Tämä uskomus on kuitenkin väärä, sillä hunajan laatuun vaikuttaa ratkaisevasti lämpötilan lisäksi aika.

Myös hunajan kasvialkuperällä näyttää olevan merkitystä, toteaa dosentti, tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Tikkanen-Kaukasen tutkimusryhmä selvitti yksikukkahunajien antimikrobisista vaikutuksista.

”Lämpökäsittely 68 asteessa 15 minuutin ajan laski joidenkin hunajien aktiivisuutta, mutta ei kaikkien. Erityisen aktiivisten horsma-, tattari- ja kanervahunajien aktiivisuus säilyi myös kuumentamisen jälkeen”, Tikkanen-Kaukanen kertoo.

”Hunajan perinteinen käyttö teessä tai muussa kuumassa juomassa ei näyttäisi vähentävän ainakaan näiden hunajien vaikutusta.”

Hunaja kannattaa lisätä kuppiin juuri ennen juoman nauttimista, jolloin neste ei ole enää kiehuvan kuumaa ja hunaja on lämpimässä nesteessä mahdollisimman lyhyen ajan.

Oikein säilytetty hunaja säilyy vuosia laadukkaana

Hunajiin liittyvää lämmön ja ajan vaikutusta on seurattu monissa tutkimuksissa. Hunajien laadun tarkkailussa mitataan tiettyjen entsyymien määrää.

Hunajan laatu heikkenee erittäin hitaasti esimerkiksi 14 asteen säilytyksessä. Tässä lämpötilassa esimerkiksi normaali kukkaishunaja täyttää hunaja-asetuksen hydroksimetyylifurfuraalin (HMF) vaatimuksen noin kahdeksan vuotta.

Kun lämpötilaa nostetaan 50 asteeseen, säilyvyysaika lyhenee muutamaan päivään. Mutta siis minuuteissa tämäkään arvo ei romahda edes vähän kuumemmassa nesteessä.

Vastaavasti hunajan laatu heikkenee 60 asteessa vuorokaudessa yhtä paljon kuin kolmessa kuukaudessa 30 asteessa. Pitkäaikainen säilytys liian lämpimässä voi siis olla hunajan laadulle selvästi haitallisempaa kuin hunajan käyttö lämpimässä juomassa.

Kotona hunaja kannattaa säilyttää huoneenlämmössä ja kuivassa paikassa. Vaikka jääkaappi on viileä, niin jääkaapin kosteus voi vaikuttaa hunajan laatuun merkittävästi. 

Entsyymeistä, hunajan laadun arvioinnista ja hunajan mahdollisten lämpökäsittelyjen vaikutuksista olen kirjoittanut blogiin aiemminkin.

Hunaja taltutti flunssaa ja siivitti Nezirin ennätysjuoksuun

Pika-aituri Nooralotta Nezirin teki eilein maanantaina uuden Suomen ennätyksen 60 metrin halliaidoissa Tampereen Tähtien kisoissa.

Mutta olisiko tätä tapahtunut ilman hunajaa? Neziri nimittäin kertoo  Helsingin Sanomien uutisessa  flunssanhoidostaan:

"Eilen oli vielä ääni painuksissa. Olen syönyt nyt vissiin purkin verran hunajaa. Se tuntuu toimivan", Neziri nauroi."

Onnittelut Nezirille, näin hunaja auttaa ennätysten rikkomiseen!

Käypä hoito -ohje suosittaa yli yksivuotiaiden
lasten lyhytaikaisen yskän hoitoon
hunajaa. Flunssan jyllätessä hunaja
maistuu niin pienille kuin isoille potilaille.

Flunssakausi on saanut myös meidät hieman hitaammin juoksevat hyödyntämään ahkerasti hunajaa. Lasten lyhytaikaisen yskän Käypä hoito -suosituksen muutos ja siihen liittynyt uutisointi on myös ilmeisesti lisännyt yhä useamman tietoisuutta hunajan mahdollisista hyvistä vaikutuksista.

Omassa perheessäni flunssa jylläsi tammikuussa. Vaikka hunajaa kuluu aina paljon, niin lapsen sairastaessa hän sai hunajaa tavallista enemmän. Ruoka ei oikein maistunut pienelle potilaalle, mutta hunaja kelpasi. Näin lapsi sai myös energiatankkausta.

Ja nyt, kun lapsi on terve, niin vauhti on taas melkein yhtä luja kuin Nezirillä.  
 
Flunssakaudella ei kannata unohtaa myöskään mehiläisten tuottamaa propolista.  Sunnuntaina Twitterissä Christina Forsgård kertoi käyttävänsä propolista heti, jos meinaa flunssa iskeä. Ehkä siis pitäisi lähettää Nezirille myös propolista testattavaksi.

Helpota flunssaa: testatuissa hunajaniksessä maistuvat myös mm. inkivääri, sitruuna ja kaneli

Lämmin juoma, jossa on hunajaa ja sitruunaa, on monen
käyttämä flunssanhelpotus. Juomassa voi olla myös
esimerkiksi inkivääriä, chiliä, valkosipulia, kanelia, tyrniä tai
pakuria. Joku tekee juoman maitoon ja lisää vielä voita
joukkoon. (Kuva: Emma Nagle/Flickr)

Tällä viikolla muistutimme tiedotteella, että hunaja tutkitusti helpottaa yli yksivuotiaan lapsen yskää ja hunajavinkki on päässyt myös viralllisiin terveydenhuollon suosituksiin.

Tiedotteen julkaisun yhteydessä kysyin Facebook-sivullamme, millaisia hunajaisia flunssanhoitokeinoja ihmiset käyttävät. Kommenttien perusteella tyypillistä on tietysti lisätä hunajaa lämpimään juomaan, mutta juomien muut maustajat vaihtelevat: yksi lisää inkivääriä, toinen sitruunaa, kolmas vannoo valkosipulin tehoon.

Kira kertoi: "Kurkkukipuun lämmintä juomaa jossa on hunajaa, kuumaa vettä ja sitruunamehua.Uppoaa meillä lapsillekkin."

Siihen Riikka jatkoi: "Aikuisille tuohon Kiran lämpimään juomaan voi lisätä 2 cl rommia. Jos ei muuta niin onpahan sairastaminen mukavampaa." 

Terhin juomassa on kanelinen lisä: "Mä laitan kuumaan veteen hunajaa, palan tuoretta inkivääriä sekä kanelitangon pätkän."

Pirjo nosti esiin hieman erikoisemman ainesosan eli voin: "Hunajaa 1 rkl, inkivääriä 1 tl, voita 1 rkl sekoitetaan mukilliseen kuumaa maitoa. Tehoaa ja helpottaa flunssaista oloa. Voi helpottaa kurkun karheutta ja nielemistä ja siinä on sitä tärkeää D-vitamiinia!"

Heidin terveyssmoothie kuulostaa paitsi terveelliseltä, niin myös hyvältä:
"1 tl hunaja,1cm tuore inkivääri, banaani, puolikkaan sitruunan mehu, tuoreita mintunlehtiä 15- 20, loraus omenamehua ja 1 dl Asidifilusta sisältävää luonnonjugurttia. Nauti väh. 1 iso muki päivässä."

Sanna vinkkasi: "Mies tekee tytölle aina limestä ja hunajasta "siirappia", jota lusikallinen iltaisin yskään/flunssaan. Limen kohkoja ja hunajaa pieneen kulhoon ja höyrystymään kattilaan."

Myös Twitterissä jaetaan neuvoja. Irinan vinkissä yhdistyy monta tehoainetta:
"Flunssankarkoittajavinkkejä: chili, valkosipuli, inkivääri, hunaja ja tyrni. Jos ei yksin niin yhdessä! Tepsii."

Mikko Kärnä nappaa joukkoon pakuria: "Järeät lääkkeet flunssaan. Pakuria ja inkivääriä, sitten vielä hunajaa joukkoon."

Tunnetko propoliksen?

Mehiläispesistä saadaan myös prolista eli mehiläisten kittivahaa. Propolis on mehiläisten oma tehotuote, joka monien mielestä toimii myös esimerkiksi ihmisten kurkkukivun lievittäjänä. Tällöin kannattaa hankkia propolisuuttetta, jota on helppo lisätä tipottain vesitilkkaan ja sitten kurlata nestettä nielussa ja lopulta nielaista koko aine.

Propoliksen maku muistuttaa pihkaa, joten yhtä herkullista se ei ole kuin hunaja.  
 

Hunajaa korville. Kirjaimellisesti?

Olette varmaan joskus törmänneet sanontaan, että jokin on hunajaa korville. Mutta voisiko sanonta "hunajaa korville" toteutua tulevaisuudessa ihan konkreettisesti? Ehkäpä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan eräillä kotimaisilla lajihunajilla on antibakteerisia ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä esimerkiksi bakteerien aiheuttamien korvatulehdusten ja hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin hunajan vaikutusta hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. Tulokset osoittivat, että hunajilla on kaikkien neljän bakteerin kohdalla antimikrobista aktiivisuutta, eli hunajissa on joitain ominaisuuksia, jotka ehkäisevät mikrobien lisääntymistä ja saattavat pystyä jopa tuhoamaan ne.

Teho myös laimennettuna

Tutkimuksessa oli mukana horsma-, tattari-, puolukka- ja lakkahunaja. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin merkittävää antimikrobista aktiivisuutta. Kiinnostavaa oli myös se, että hunajat tehosivat bakteereihin myös laimeina liuoksina, tattarihunaja vielä niinkin laimeassa kuin 20 %:n liuoksessa.

Uusia väyliä hunajalle?

Uskon, että hunajasta on todella moneen lääketieteen saralla. Jo nyt tiedetään, että hunajalla on antimikrobisia ominaisuuksia noin 60 bakteeria kohtaan, ja Uudesta-Seelannista saatavaa manuka-hunajaa käytetään esimerkiksi sairaaloiden haavanhoidossa.

Hunajasta on selvitetty, että jotkin antimikrobiset ominaisuudet johtuvat vetyperoksidista, alhaisesta pH:sta tai korkeasta sokeripitoisuudesta. Tässä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että antimikrobisuus johtui jostain muusta tekijästä. Mikä se tekijä sitten on, on mielenkiintoista selvittää.

Tämä tutkimus avaa kuitenkin monia uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kotimaisen hunajan käyttöön, joten toivottavasti tutkimusta jatketaan. Bakteereihin tehoavan hunajan käyttö esimerkiksi antibioottihoidon tukena voisi tutkijoiden mielestä vähentää antibioottien käyttöä. Ehkäpä Manuka-hunajatuotteet voitaisiin ehkä tulevaisuudessa korvata kotimaisella tattarihunajatuotteella.

Tutkijat näkevät hyviä mahdollisuuksia myös korva- ja poskiontelontulehduksen hoidossa. "Seuraavaksi olisi tärkeää tehdä kliininen koe, jolla voitaisiin osoittaa hunajan mahdolliset ennalta ehkäisevät vaikutukset pneumokokki-infektioihin", sanoo dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista.

Lääketieteessä matkat ovat pitkiä, mutta odotan suurella kiinnostuksella jatkotutkimuksia.

***********************************************************************

Vain mehiläiset sen osaavat, hunajan valmistuksen.

Ruralia-instituutin yhteistyökumppanina hankkeessa oli Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, Kiantama Oy, Fazer Makeiset Oy, Vip-Juicemaker Oy, Foodfiles Oy ja Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkelin voi lukea osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/apm.12039/pdf.

“Hunaja on tärkeimpiä peruselintarvikkeitani”

Simo Vassisella hunajapurkki hupenee alle kuukaudessa.
Flunssaa hoidellessa kulutus on vielä suurempaa.

Helsinkiläisen Simo Vassisen, 28, hunajasuhde on tiivis mutta hienostelematon.
“Hunaja on minulle peruselintarvike. Käytän sitä ennen kaikkea teehen, jota juon monta kupillista päivässä. Ilman hunajaa tee maistuu oudolta.”

Vassinen ei vertaile eri hunajalaatuja ja -makuja, vaan hän on tyytyväinen oikeastaan mihin tahansa hunajaan.

“Hunaja on jotenkin lämmin tuote, sokeri taas kylmä. Tosin ei hunajaa ja sokeria voi verrata, nehän ovat niin erilaisia tuotteita.”

Hunaja on kiinni luonnossa

Vassisen mielestä hunajassa ja marjoissa on paljon samaa.

“Molemmat ovat kiinni luonnossa. Niissä viehättää tietty ikiaikaisuus ja metsäläisyys.”

Teen lisäksi Vassinen sotkee hunajaa esimerkiksi maustamattomaan jogurttiin.
“Tykkään siitä, kun hunaja ei sekoitu aivan tasaisesti soijamaitoon tai jogurttiin, vaan jää sellaisiksi pieniksi klimpeiksi ja sattumiksi.”

Flunssan parannusjuomaa

Flunssaa parannellessaan Vassinen nauttii sitruunalla, valkosipulilla ja runsaalla hunajalla varustettua juomaa.
“Kipeänä tuntuu siltä, että kroppa haluaa hunajaa, ja sitä kuuntelen. Silloin yksi purkki menee alle viikossa. Mutta en sen suuremmin ole miettinyt hunajan terveysvaikutuksia.”
Normaalisti Vassisella kuluu purkki hunajaa kolmessa-neljässä viikossa. Vuosistasolla hän siis syö hunajaa kiloittain, kun keskivertosuomalaisen hunajakulutus jää reiluun puoleen kiloon.

Ulkomailta on jäänyt mieleen juhlavin hunajakokemus.

“Berliinissä hotelli Adlonissa oli aamiaisbuffetin yhteyteen rakennettu pöytä, jossa oli varmaan viisitoista eri hunajaa ja keskellä valtava kenno. Se oli hieno näky.”

- - -

Tunnetko sinä jonkun mehiläistuotteiden käyttäjän, joka mielestäsi ansaitsisi tulla esitellyksi blogissa? Vinkkaa minulle! mari.koistinen(at)hunaja.net

Hunaja lievittää flunssan oireita

Kun netistä hakee vinkkejä flunssaisen olon helpottamiseen, niin levon ja lämpimän juotavan ohella törmää usein valkosipuliin. Mutta varsin usein vinkataan myös hunajasta.

Itse asiassa moni aktiivinen hunajankäyttäjä vannoon myös hunajan ennaltaehkäisevään vaikutukseen. Toisaalta ihan samaa sanovat myös valkosipuliin hurahtaneet.

Hunajan kohdalla vaikutuksen epäillään perustuvan bakteereja tuhoavaan glukoosioksidaasi-entsyymiin.
Ihmismieleen ja omiin fiiliksiin en osaa täysin luottaa, sillä kriittistä tarkastelua ne eivät kestä. Flunssan ennaltaehkäisyssä pidän tärkeimpinä käsihygieniaa ja hyvää peruskuntoa, jotta pöpöt eivät heti nujerra.

Ja tietysti nautin hunajaa päivittäin esimerkiksi aamupuurossa. En tosin flunssaa ehkäistäkseni, vaan maun vuoksi. Jos samalla saan terveysvaikutuksia, niin en valita.

Hesarin nettisivuille on tuotu arkistoista kiinnostava juttu Viimeinen flunssa, joka on julkaistu Kuukausiliitteessä marraskuussa 2003. Juttu painottaa käsihygienian  merkitystä ja mm. kehottaa olemaan niistämättä ainakaan voimakkaasti.

Samalla muistutetaan, ettei flunssaan ole lääkettä. Oireita voi helpottaa, mutta flunssan paraneminen kestää aikansa.

Yksi tapa helpottaa oireita on siis hunaja. Kannattaa kokeilla sekoittaa hunajaa, sitruunamehua ja huoneenlämpöistä vettä. Sekaan voi heittää myös murskattua valkosipulia, jos makuaistit sen sietävät.

Hunaja helpottaa lapsen yskää

Mutta on hunajalla aidosti esimerkiksi yskää rauhoittavia vaikutuksia. Yhdysvaltalaistutkimuksessa teelusikallinen tattarihunajaa lapselle helpotti yskää.

Tutkimuksen tekijät suosittelevat hunajaa lasten ylähengitystieinfektioihin liittyvän yskän hoidossa myös siksi, että yskänlääkkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia. Tämä on tietysti ylipäätään hunajan hyvä puoli verrattuna lääkkeisiin: hunaja on riskitön tapa lievittää oireita (ellei ole hunajalle allerginen).

Jos lukijoilla on omia, hyväksi havaittuja flunssanlievennyskeinoja, niin tietysti ne ovat tervetulleita joko hunajalla tai ilman. En muista, että flunssa olisi vienyt minua petiin asti viimeisen vuoden aikana, mutta eihän sitä tiedä, milloin tauti onnistuu yllättämään.

(Tosin se, etten muista, ei tarkoita, etteikö flunssa olisi saattanut minua jossain välissä nujertaa: tiedostan, että muistini on lyhyt ja valikoiva!)