Hyönteispölyttäjät vaikuttavat merkittävästi ruokakaupan valikoimaan

Viime viikolla minä ja kollegani Tuula toteutimme pitkään mielessä muhineen idean. Kävimme merkitsemässä pieneen ruokakauppaan kaikki ne tuotteet, jotka jollain lailla hyötyvät hyönteispölytyksestä.

Tempauksen myötä M Kaartin Kotikaupan hyllyillä on edelleen pieniä mehiläiskuvia. Kahvit, suklaat, monet mehut ja hillot, useat hedelmät, tomaatti, kurpitsa, avokado, sinapit, porkkana, chilit, kaneli, minttu, manteli, rypsiöljy, tattarihiutaleet, härkäpapurouhe ja vaikkapa lasten mustikkasmoothie ovat esimerkkejä tuotteista, joita laputimme.

Kävimme läpi myös esimerkiksi eineksiä ja keksihyllyä, joten sen myötä esimerkiksi basilikapesto, falafel-paketti ja suklaamuffini saivat mehiläismerkinnät.

Kyseinen, Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva kauppa on kooltaan pieni, mutta valikoima on silti laaja. Aivan helppoa laputtaminen ei ollut, sillä hyönteispölytyksen merkityksen määrittäminen eri tuotteille ei ole yksiselitteistä.

Esimerkiksi kahvin kohdalla kaikki kahvilajikkeet eivät välttämättä hyödy samalla tavalla hyönteispölytyksestä: joillekin merkitys on suuri, toisille vähäinen.

On myös tärkeää muistaa, että pölyttäjiä on paljon muitakin kuin tarhamehiläinen. Pölyttäjä voi siis olla vaikka kukkakärpänen, perhonen tai jopa muurahainen. Ja tietysti pölyttäjien merkitystä kannattaa miettiä laajemminkin kuin suoraan meitä hyödyttävien elintarvikkeiden kautta: koko ekosysteemille erilaiset pölyttäjät ovat todella iso asia.

Mehiläiskuvat löytyvät edelleen Kaartin Kotikaupan hyllynreunoista. Aivan jokaista tuotetta emme laputtaneet, sillä pelkästään erilaisia suklaapatukoita oli todella runsaasti. Nämä tuotteet merkittiin hyllyittäin.

Lisäksi kaupassa pidettiin perjantaina hunajamaistiaiset. Valikoimissa on paljon hienoja hunajia ympäri Suomea. Jos siis kaipailet erilaisia kotimaisia hunajia ja asut Helsingissä, niin kannattaa käydä katsastamassa Kaartin Kotikaupan hyllyt.  

Alla olevalta videolta saa lisätietoja pölytyksen merkityksestä ja kauppameiningistä. Lista pölytyksestä hyötyvistä raaka-aineista on Pölytys.fi -sivuilla.

Akaan Hunajahulinoilla vietettiin makea päivä

Akaan Hunajaviikkojen päätapahtumaa, Hunajahulinoita, vietettiin lauantaina Toijalan torilla. Olin itse paikalla puhumassa tällä viikolla julkaistavasta Hunaja-kirjastani. Samalla ehdin kiertää tapahtumaa ja jutella monen hunajakauppiaan kanssa.

Kuten aiempinakin vuosina, niin myös nyt julistettiin Vuoden kuhnuri. Tänä vuonna tunnustuksen sai kansalaisopiston pitkäaikainen rehtori Risto Nieminen. Kuhnurin määritelmänä on ollut positiivinen taustatyö sekä yhteishengen luominen kaupungissa.

Toijalan Eräveikkojen partiolaisryhmästä löytyy myös vankkaa
mehiläishenkeä. Mehiläinen-joukko pörräsi myös
Hunajahulinoilla. Kuvassa keskellä Akaan kaupunkitarhauksen
kehittäjä Risto Niilimäki ja puolisonsa Marita. Marita on
myös neulonut kuvassa näkyvät hienot päähineet.

Toijalan torilla oli lauantaina
myynnissä runsaasti hunajaa.
Akaalaisen Kuhavuoren tilan
(Facebook-sivu)
tiskiltä löytyi niin hunajaa
kuin muita tuotteita. Perheen tytär
oli tehnyt myyntiin myös suloisia
mehiläismagneetteja.

Mehiläisteemaa näkyi myös monissatorilla vierailijoiden asuissa.

Kalevi Mettälä oli yksi monista hunajaa myyneistä tarhaajista.
Vaikka hunajan keskisato jää tänä vuonna tavallista pienemmäksi,
niin Tampereen seudulla kuulemma monet saavat silti kohtuullisen sadon.

Akaa arvostaa pölyttäjiä

Suomen Hunajapääkaupungiksi julistautuneessa Akaassa käynnistyvät tänään Hunajaviikot. Siellä on siis
tarjolla paljon hunajiin ja mehiläisiin liittyvää menoa ja tapahtumaa.

Hunajaviikkojen päätapahtuma, Hunajahulinat, järjestetään lauantaina 29. elokuuta Toijalan torilla. Siellä on markkinameininkiä ja monenlaista ohjelmaa.

Kannattaa tulla paikalle esimerkiksi hankkimaan hunajaa ja moikkaamaan minua, sillä olen puhumassa tapahtumassa ainakin n. klo 12. Tällöin toivottavasti pidän käsissäni myös painotuoretta Hunaja-kirjaani: kirjan virallinen julkistaminen on siirtynyt syyskuun alkuun, mutta pidetään peukkuja, että saan kirjaa edes pari kappaletta tällä viikolla.

Hyvä vihersuunnittelu ja -hoito tukevat kaupunkialueen pölyttäjiä

Akaassa siis pörrää iso joukko hunajamehiläisiä. Mehiläiset ovat tulleet jo paikkakuntalaisille tutuiksi ja Akaan hunajainen imago saanut mainetta ja kunniaa. Mehiläisten pölytysalueet kattavat kaikki kolme keskustataajamaa (Viiala, Toijala, Kylmäkoski). Eri tarhaajien mehiläistarhoja on noin 40 ja niissä asuu yli 20 miljoonaa mehiläistä.

Toki myös luonnon pölyttäjillä on tärkeä rooli niin Akaassa kuin muualla. Akaassa pölyttäjiä ja muita hyönteisiä palvelevat esimerkiksi hoitamattomat niityt ja Terisjärven luonnonsuojelualue.  

Kaupunginpuutarhuri Heli Laineen mielestä esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden ja hyönteismyrkkyjen minimointi on osa järkevää viheralueiden hoitamista.

”Lähtökohtana on tietysti se, että valitaan sellaisia istutuksia, jotka eivät ole alttiita tuhohyönteisille tai kasvitaudeille. Jos ötököistä tulee harmia, niin ei niitä sitten myrkyilläkään ryhdytä torjumaan.”

Akaassa kasvinsuojeluaineita joudutaan käyttämään jättiputkien torjuntaan. Sen sijaan esimerkiksi tiealueiden kiveysten hoidetaan harjaamalla.

”Torjunta-aineiden käyttö maksaa aikaa ja rahaa. Lisäksi aineiden minimointi on myös luonnon kannalta järkevää", Laine toteaa.

Kuvat: Akaa.fi

 

Mehiläisnuorten tapahtumassa napattiin parvi

Lauantaina järjestettiin ensimmäinen Mehiläishoitajain liiton tapahtuma erityisesti nuorille. Kymmenkunta 11 - 18-vuotiasta kokoontui Helsinkiin Annalan puutarhaan, jossa on myös Hyötykasviyhdistyksen mehiläispesät.

Päivän ohjelma sai kiinnostavan yllätyskäänteen, kun Annalan pesiä hoitava Auli Kontinen sai puhelun mehiläisparvesta. Nuoret halusivat lähteä katsomaan, miten parvi napataan, sillä kukaan ei ollut sitä nähnyt aiemmin.

Parvi oli jäänyt roikkumaan matalalle kuuseen. Nuoret seurasivat,
miten parvi saadaan talteen ja siirrettyä pois sieltä, mihin se ei kuulu.

Parven kiinniottopuuhissa Stanislav Jas ja Auli Kontinen.

Parvi saatiin napattua turvallisesti. Siitä twiittaili kuvien kera myös parven havainnut Jaakko Viitanen.

Ennen parvikokemusta nuorten kanssa ehdittiin jo käydä paljon muuta mehiläisiin ja hunajaan liittyvää.

Auli Kontisen johdolla pohdittiin, mitä kaikkea mehiläispesään menee ja mitä mehiläispesä tuottaa. Meden muuttaminen hunajaksi ei suinkaan ole mehiläisten ainoa tehtävä, vaikka siitä paljon puhutaan.

Lisäksi maistelimme erilaisia hunajia ja pohdimme, millaiset tekijät vaikuttavan sekä hunajan tuotantoon että hunajan laatuun.

Lauantain auringonpaisteessa mietittiin, mitä kaikkea
mehiläispesä tarvitsee ja mitä se tuottaa joko tarkoituksella
tai mehiläisten toiminnan ja mehiläishoidon sivussa.

Mehiläispesä tarvitsee mm. vettä, mettä, siitepölyä, talviruokaa ja
tautitorjuntoja.
Pölytys on mehiläisten tärkeä tuote. Pesästä tulee hunajan lisäksi myös
esimerkiksi siitepölyä, propolista, pergaa, kuolleita mehiläisiä ja kuhnuritoukkia.

Ryhmäkuvaa varten kokoonnuttiin Annalan pesille.
Ehkä ensi vuonna saadaan kasaan vielä isompi porukka
nuoria mehiläisistä kiinnostuneita ympäri Suomea! Ja
kenties sitten tulevaisuudessa muutama nuori matkaa
myös kansainväliseen nuorten mehiläistaitokisaan IMYB:iin.

Kiitos kaikille päivään osallistuneille ja sen mahdollistaneille!

Ja jos video parven kiinniotosta kiinnostaa, niin sen näkee Facebookissa Mehiläishoitajain Liiton ryhmässä.

Kuvat: Hannu Torkkel ja Mari Koistinen

Timjami-hunajakeksit ja muuta mukavaa Ravintolapäivässä

Leena ja minä kahvilan
auringossa.Työasunani
feresi eli karjalainen kansanpuku.

 Viime lauantaina Mehiläishoitajain liiton toimiston sisäpiha muuttui Feel-good Food Cafeksi. Siinä sivussa minä jaoin hunajamielihyvää eli tarjoilin sekä ilmaisia hunajamaistiaisia että timjami-hunajakeksejä.

Tietysti tärkeää oli jutella ihmisten kanssa mehiläisistä ja hunajasta. Maailmalta kantautuneet mehiläiskatouutiset ovat selvästi jääneet monien mieliin. Siksi kerroin esimerkiksi siitä, miten yhdysvaltalainen, pölytyspalvelun myymiseen keskittyvä mehiläisbisnes poikkeaa suomalaisesta hunajantuotannosta. 

Lisäksi selostin, miksi hunajat ovat rakenteeltaan ja maultaan erilaisia. Ja tietysti vastailin kysymyksiin laidasta laitaan.

Vaikka timjami kuulostaa yllättävältä mausteelta hunajakekseissä, niin on se ehdottomasti kokeilemisen väärti. Moni Ravintolapäivän maistelija yllättyi positiivisesti keksien makuyhdistelmästä.

Kahvilan tuotteet myytiin Mehiläishoitajain Liiton
toimiston ikkunasta.

Nämä keksit maistuvat sellaisenaan kahvin tai teen kanssa, mutta sopivat varmasti myös esimerkiksi juustolautaselle.

Timjami-hunajakeksit (n. 30 kpl) 

100 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
0,5 dl sokeria
1 dl kaurahiutaleita
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 tl kuivattua timjamia*
110 g (n. ¾ dl) hunajaa

Vaahdota voi ja sokeri, lisää kaurahiutaleet. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, suola ja timjami. Lisää seos taikinaan. Lisää hunaja ja sekoita hyvin. Taikina jää murumaiseksi. Muovaa taikinasta käsin pieniä palloja ja paina litteäksi pellille leivinpaperin päälle. Keksit leviävät hieman paistaessa. Paista 200 asteessa noin 8 minuuttia.

Sisäpihalle ilmestyi myös katutaidetta.

*Timjami, kuten myös monet muut tutut yrtit, ovat myös pölyttäjille hyödyllisiä kasveja ja timjami siis myös tarvitsee pölyttäjiä. Esimerkiksi Kreikassa mehiläiset voivat myös valmistaa timjamihunajaa eli kerätä timjamista niin paljon mettä, että siitä syntyy omanlaistaan lajihunajaa.

Ohje hieman muokattu Rakkaudella Kiku -blogin ohjeesta.

Aiheuttaako hunajan fruktoosi ongelmia herkkävatsaiselle? Mikä ihmeen FODMAP?

Jokin aika sitten törmäsin epäilyyn, että osa hunaja-allergikoiksi itsensä kokevista olisi herkistynyt hunajan sisältämälle fruktoosille (yleensä hunajan aiheuttamat oireet liittyvät siitepölyallergioihin).

Leena Putkonen tuntee herkkävatsaisten elämää
niin ravitsemusterapeutin koulutuksen kuin oman suolistonsa
kautta. Lauantaina Leenan pitämässä kahvilassa
pääsee nauttimaan FODMAP-herkkuja, tervetuloa!

Otin yhteyttä ystävääni ja osaavaan, laillistettuun ravitsemusterapeuttiin Leena Putkoseen. Hän itse kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä, joten tuntumaa vatsaongelmiin on runsaasti myös oman elämän kautta.

Leena ei uskonut, että hunajan fruktoosi tuottaisi kovin monille ongelmia. Hän totesi, että hunajan käyttö maustamiseen ja esimerkiksi juomien makeuttamiseen on turvallista myös herkkävatsaisille. Ylettömästi hunajan kanssa ei silti kannata läträtä etenkään silloin, jos tunnistaa itsensä ongelmavatsaiseksi.

"Käytännössä ylimääräfruktoosi on imeytymiselle ongelma kaikilla. Eli jos ruoassa on tasamäärin glukoosia, eli rypälesokeria, fruktoosi imeytyy fasilisoidun imeytymisen kautta (omat transportterit suolessa), mutta jos sitä on ylimäärin glukoosiin nähden, imeytyminen vaikeutuu ja yleensä sitä kulkeutuu silloin paksusuoleen, jossa bakteerit hyödyntävät ne ravinnoksi. Tämä aiheuttaa ilmavaivoja, ripulia ja kipua, kun suoli venyy", Leena totesi.

Toki joukossamme on myös joitakin niitä, joilla on perinnöllinen fruktoosin imeytymishäiriö. Tämä on kuitenkin melkoisen harvinaista.

Tule Ravintolapäivänä tutustumaan herkkävatsaisten herkkuihin ja hunajaan!

Leena järjestää huomenna lauantaina Feel-good FODMAP Cafen Helsingissä klo 12 alkaen. FODMAP on herkkävatsaisten ruokavalio (kts. lisätietoja), jossa vältetään huonosti imeytyviä hitaita hiilihydraattiyhdisteitä. Leena on FODMAP-sapuskan ehdoton osaaja.

Kahvila järjestetään Mehiläishoitajain Liiton toimistolla tai oikeastaan sen talon sisäpihalla, jossa toimisto sijaitsee (Kasarmikatu 26 C). Tästä syystä myös minä olen paikalla ja vastaan mieluusti kysymyksiin hunajasta ja mehiläisistä.

Tarkoitukseni on myös leipoa tarjolle keksejä. Eilinen koe-erä meni ns. pipariksi, koska unohdin reseptin kaurahiutaleet, mutta ehkä uusi yritys onnistuu paremmin!

Katso myös kahvilan Facebook-tapahtumasivu! Siellä ovat hinnat ja tarjoilut eli kympin tasarahalla saa maistaa montaa herkkua. 

(Minun leipomani hunajakeksin saa kaupan päälle, jos vain saan keksit tarjoilukelpoisiksi...)

"FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka fermentoituvat paksusuolessa, mikä aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymälle tyypillisiä oireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Joillain ihmisillä on suolistossa metaania tuottavia bakteereja, mikä altistaa ummetukselle. Ärtyvän suolen oireet ovat aina yksilöllisiä ja ne voivat aaltoilla. 

FODMAP-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fermentable Oligo-, Di and Monosaccharides And Polyols.Tällaisia huonosti imeytyviä, fermentoituvia hiilihydraatteja ovat fruktaanit, galakto-oligosakkaridit, polyolit (sokerialkoholit), fruktoosi (hedelmäsokeri) ja laktoosi (maitosokeri)."
Lähde: Leena Putkonen

Fruktoosin imeytysmishäiriöstä on lisätietoja Ravitsemustieteen kertaus -sivulla.

Mehiläiset täyttävät vanhan linja-autoaseman seinän

Viikonloppuna voi ihailla mehiläisiä Helsingin keskustassa vanhan linja-autoaseman seinälle heijastettuna. Eilen käynnistynyt Media Facades -festivaali loi hienon Human beeing -teoksen, jossa videoprojisointi tuo näkyviin mehiläisten kennonrakennustyön.

Eilen torstaina oli teoksen ensiesitys Taiteiden yön yhteydessä. Pitkin seinää kulkevat mehiläiset ja vähitellen rakentuva kennosto olivat komea näky. Teosta voi katsoa iltaisin hämärän saavuttu (pe-la klo 22-02, su 24.8. klo 21-00).

Videota varten rakennettiin vanhan linja-autoaseman mallinen pienoismalli. Tähän pienoismalliin mehiläistarhaaja Heimo Varonen asetti mehiläiset. Malli tuotiin Lasipalatsin katolle, jossa Varonen ja Goethe-Instituutin johtaja Mikko Fritze hoitavat paria mehiläispesää.

Heimo Varonen ja Mikko Fritze antoivat
mehiläishoidollisen panostuksen Human beeing -teokseen.

Mehiläisten työskentelyä kuvattiin päivittäin noin 20 minuuttia kolmen viikon ajan. Näistä videoista koostettiin lopullinen teos.

Varosen mukaan projekti oli mielenkiintoinen. Mehiläisten kanssa toimiminen tuottaa tietysti aina pieniä yllätyksiä.
"Toin pienoismallin ensin kotiini, sillä halusin nähdä, asettuvatko mehiläiset sinne. Ensimmäinen tekoparvi ei oikein rauhoittuneet: kun menin aamulla katsomaan, niin pesä oli tyhjä", Varonen kertoo.
Toinen porukka sen sijaan viihtyi ja jäi rakennuspuuhiin.

Teoksen kuvausta varten rakennettiin pienoismalli
vanhasta linja-autoasemasta. Mehiläiset asuivat pienoismallissa
kolmen viikon ajan ja rakensivat sinne kennostoa. Kennoston
rakentumista ja mehiläisten touhua kuvattiin päivittäin.

Videon loppuvaiheessa näkyy, miten kennostoa on jo valmiina paljon.

Taiteiden yössä tuntemattomiksi jääneet miehet esittivät
yllätysnumeron. Alastomat vartalot toki sopivat
hienosti yhteen mehiläisten kanssa!

Human Beeing Lasipalatsin aukiolla to-la 21.-23.8 klo 22-02, su 24.8. klo 21-00. Lasipalatsin aukio

500 000 kuollutta mehiläistä levittäytyy taiteeksi

"Kuolleet mehiläiset haisevat enemmän
kuin kuvittelin", taiteilija Timo Wright
naurahtaa. 

Miltä näyttää ja tuoksuu 500 000 kuollutta mehiläistä, jotka on levitetty lattialle noin sentin kerrokseksi? Ja mitä ajatuksia tällainen teos herättää?

Tämän voi kokea Kaapelitehtaan MUU-galleriassa, jossa on toukokuussa nähtävillä taiteilija Timo Wrightin Nemesis-installaatio.

Wright aloitti teoksen suunnittelun pari vuotta sitten, kun hän oli havahtunut mehiläiskatoa käsitteleviin uutisiin. Lisäksi hän pohtinut jo pitkään pohtinut ja myös teoksissaan käsitellyt ihmisten toiminnan vaikutusta sekä meihin itseemme että luontoon.

"Kun vielä näin Ei pelkkää hunajaa (More than honey) -dokumentin, niin idea alkoi hahmottua", Wright kertoo. "Erityisen vaikuttava kohtaus dokumentissa on se, kun kiinalaiset pölyttävät käsin hedelmäpuita, koska pölyttäjiä ei kyseisellä alueella enää ole."

Aluksi Wright oli suuunnitellut teosta, jossa olisi viherhuone, tyhjä mehiläispesä ja kuolleita mehiläisi lattialla.
"Muut elementit kuitenkin tiputin pois, ja jätin vain mehiläiset."

Puolen miljoonanan menehtyneen mehiläisen hankkiminen ei suju aivan helposti. Wright sai mehiläishoitoa harrastavalta tuttavaltaan kehotuksen ottaa yhteyttä Komppa-Seppälän tilaan. Kahden talven aikana siellä kerättiin monta paperikassillista luonnollisen kuoleman kohdanneita mehiläisiä.

Kesällä kuolleita mehiläisiä ei voi suuremmin kerätä. Vaikka mehiläispesässä on kesällä paljon enemmän porukkaa kuin talvella, niin kesällä mehiläiset kuolevat lähinnä jonnekin luontoon. Ovathan ne mehiläiset, jotka keräävät mettä, elinkaarensa loppuvaiheessa ja siis todennäköisesti menehtyvät kesken lentoreissun.

Kuolleita mehiläisiä ei ole Wrightin teosta varten käsitelty millään aineella.
"Ne ovat pysyneet yllättävän hyvässä kunnossa", taiteilija kertoo.

Haastattelupäivänä eli vapunaattona Wrightin
oli ryhtynyt levittämään mehiläisiä lattialle.
Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 2. toukokuuta. 

Timo Wrightilla ei ole mehiläishoitoon omakohtaista kosketusta, mutta hänellä on useita kavereita, joilla on mehiläiskokemusta. Teosta valmistellessaan Wright on hankkinut paljon taustatietoa esimerkiksi mehiläisiin liittyvästä mytologiasta, mutta elävien mehiläisten luona hän ei varsinaisesti ole vieraillut.

"Näiden kuolleiden kanssa on tosin tullut mieleen, että entä jos joukossa olisi elävä", Wright nauraa.

Vaikka eläviä mehiläisiä ei joukosta ole kömpinytkään, niin oma yllätyksensä on ollut kuolleiden mehiläisten tuoksu.

"Varastotilassa huomasi, että näistähän lähtee omituinen haju. Ehkä se sama haju leijailee myös valmiin teoksen ympärillä."

Mikäli mikään taho ei osta Wrightin teosta, niin suunnitelmissa on kerätä mehiläiset talteen ja kenties tuoda ne näytille jossain toisaalla.
"Ehkä myös haalin lisää mehiläisiä. Jos saisi vaikka miljoona kuollut mehiläistä", Wright miettii.

Timo Wright: Nemesis

MUU Kaapeli 3.5.–25.5.2014

Avoinna ma–pe 10–19, la–su 12–16

PS. Kuolleita mehiläisiä ja myös muuta taidetta on parhaillaan myös Ritva-Liisa Virtasen Viimeinen lento -näyttelyssä (Galleria Johan S., Iso-Roobertinkatu 1, 29.4. -  18.5., ti-pe 11 - 17, la-su 12 - 16). Virtasella itsellään on ihan eläviäkin mehiläisiä. Hänen edellisestä näyttelystään kirjoitin blogiin.

Kaupunkimehiläispäivä tutustutti Helsingin pörrääjiin

Lauantaina vietimme Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry:n sekä Innocent-smoothien kanssa kaupunkimehiläispäivää Pauligin huvilalla Töölössä.

Kolea sää piti takapihan mehiläiset pesässään, mutta onneksi sentään jonkinlainen joukko ihmisiä löysi paikalle ihmettelemään mehiläisiä ja mehiläistuotteita. Lasipesässä olleet mehiläiset kiinnostivat tietysti monia.

Kysymyksiä sateli laidasta laitaan: miten erottaa mehiläisen ampiaisesta, montako mehiläistä on yhdessä pesässä, mikä merkitys on savuttimella, miten juokseva hunaja eroaa kiinteästä, voiko siitepölytuotteella ehkäistä siitepölyallergiaa, kuinka paljon mehiläispesä maksaa, mikä on mehiläisten merkitys viljelykasvien sadolle, miten yleisiä mehiläiset ovat Helsingissä.

Onneksi paikalla oli myös minua asiantuntevampia mehiläistarhaajia, joten vastauksiakin löytyi.

Innocent-smoothien lahjoittamat pesät sijaitsevat
Pauligin huvilalla. Mehiläiset tosin eivät taida arvostaa pesiltä
avautuvaa merinäköalaa. Sibeliuspuisto on aivan vieressä,
ja Stadin tarhaajien Merja-Riitta Laurilan (oik.) mukaan erilaisia mesikasveja riittää runsaasti.
Kuvassa myös Innocentia edustava Tommi Tervanen ja minä.

Myös mehiläisvahakynttilöiden tekemistä sai kokeilla. Kolea sää
tosin jähmetti vahan hieman vaikeammin käsiteltäväksi.

Merja-Riitta kertoo siitepölystä ja propoliksesta.
Lasipesän, jota käytetään tällaisissa esittelytarkoituksissa;
avulla sai tutkailla mehiläisiä aivan läheltä. Lasipesän mehiläiset
palautettiin tapahtuman jälkeen omaan pesäänsä Espooseen.

Mehiläispesän rakenne ja mehiläistenhoidossa käytettävä
välineistö kiinnosti monia.

Ja sitten vielä minun poseeraukseni työasussa!

New Yorkin kaupunkimehiläiset televisiossa, seminaareja toukokuussa Helsingissä

Eilen katsoin Yle Areenalta Kiehtova maailma: Ihmisen planeetta -ohjelmasarjan jakson, jossa käsiteltiin eläinten ja ihmisten yhteiseloa kaupungissa. Ohjelman lopussa (noin kohdassa 40.50) vieraillaan myös New Yorkin kaupunkimehiläisten parissa. Siellä pesiä voi löytää mm. pilvenpiirtäjien katoilta. Ohjelma on katsottavissa tämän viikon ajan.

Vielä muutama vuosi sitten kaupunkimehiläisten pitäminen oli New Yorkissa kiellettyä. Nyt se on suosiotaan kasvattava harrastus. Ihmiset haluavat tiivistää luontosuhdettaan sekä tuottaa itselleen ruokaa.

Seminaareja kaupunkimehiläisistä

Helsingissä kaupunkimehiläisten keskellä tapahtuu nyt toukokuussa paljon.Goethe-Instituutti ja ympäristöjärjestö Dodo ry järjestävät nyt lauantaina 5. toukokuuta bzzzz! - Mehiläisiä kaupungissa -seminaarin. Dodolla on jo aiemmin ollut pesiä Helsingissä, ja nyt niitä on myös Dodon Kääntöpöydän nimellä tunnetulla kaupunkiviljelypalstalla.

Seuraavan viikon lauantaina eli 12. toukokuuta klo 10 - 14 on sitten se kaupunkimehiläispäivä Töölön takamailla eli Pauligin huvilalla, jota olen jo aiemmin täällä mainostanut. Sinne voi siis vapaamuotoisesti tulla tutustumaan kaupunkimehiläisiin koko perheen voimin. Samalla voi kyselemään hunajasta ja muista mehiläistuotteista. Luvasa on myös pieniä hunajaisia yllätyksiä.

Aalto-yliopiston Melliferopolis-projektin tiimoilta on 15. toukokuuta englanninkielinen seminaari. Melliferopoliksen puuhanaisiahan tapasin talvella. Mehiläishoidon lisäksi siellä on mukana myös kirjailija Johanna Sinisalo, jonka Enkelten verta -teoksesta kirjoitin viime vuoden puolella.

Eli nyt on Helsingissä helppoa saada tuntumaa kaupunkimehiläisiin, hieno homma!

Itse suuntaan huomenna torstaina ensimmäistä kertaa elämässäni pesien äärelle. Kyseisistä helsinkiläispesistä on siis juttua luvassa, samoin kuin tietysti noista muista tapahtumista, joihin yritän ehtiä mukaan edes osittain.

Kaupunkimehiläiskuhina kiihtyy: Akaassa blogi, Helsingissä kaupunkimehiläispäivä

Akaan kaupungin aktiivisesta toiminnasta mehiläistarhauksen suhteen olen kertonut jo aiemmin. Tänä kesänä kyseistä toimintaa voi seurata myös Makea kaupunki -blogin kautta.

"Tällä hetkellä Akaan alueelle on sijoiteltu 22 mehiläistarhaa, joista vastaa viisi tarhaajaa. Kussakin tarhassa on kymmenkunta pesää, ja mehiläisten toimintasäde on noin kilometrin tai kaksi. Karttaa apuna käyttäen mehiläisten lentoalueet on suunniteltu niin, että ne kattavat koko Akaan kaupungin alueen. Kaupunkimehiläishoito vaikuttaa oleellisesti alueen hedelmäpuiden ja marjojen sadon laatuun sekä määrään."

Kaupunkimehiläispäivä lauantaina 12. toukokuuta Helsingissä

Helsingissä on mahdollisuus lauantaina 12. toukokuuta tutustua kaupunkimehiläisiin, mehiläistuotteisiin, hunajantuotantoon ja Innocent-smoothieen Pauligin huvilalla klo 10 - 14.

Tervetuloa siis sinne kyselemään ja katselemaan lasipesän mehiläisiä: luvassa on pieniä yllätyksiä ja mahdollisuus askarrella mehiläisvahakynttilä vaikka äitienpäivälahjaksi.
Lasipesän avulla mehiläisiä pääsee katsomaan aivan läheltä, vaikka varsinaisten kummipesien lähiympäristö rauhoitetaan mehiläisten käyttöön.

Katso tarkemmat tapahtumatiedot Facebookista. Samana päivänä vietetään myös Siivouspäivä - koko kaupunki kirppikseksi -tapahtumaa (Facebookissa), joten Helsingissä riittää hulinaa.

Talvitappioista Yle Uusimaan uutisissa

Kaikissa mehiläispesissä ei valitettavasti talven jäljiltä ole kuhinaa. Eilisissä Yle Uusimaan uutisissa mehiläistarhaaja, Uudenmaan mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Hannu Torkkel kertoi omista talvitappioistaan, joihin on syynä varroapunkki. Kyseinen pätkä on nyt katsottavissa Yle Areenalta, ja se alkaa kohdasta 7.02.