Tuoretta hunajaa on myynnissä ja sitä voi myös pakastaa

Viime perjantaina kyläilin Pohjois-Karjalassa liperiläisen Matti Luostarisen luona. Hänellä on ollut mehiläisiä 1980-luvulta, joten kokemusta sekä mehiläisistä että hunajakaupasta on runsaasti.

Yksi hunajan myyntipiste on Matin kotipihassa. Hunajan itsepalvelupisteestä voi napata purkillisen tai pari hunajaa, tiputtaa maksun lokeroon ja jatkaa matkaa.

Näitä itsepalveluun perustuvia hunajanmyyntipisteitä on myös monilla muilla tarhaajilla. Nyt kesäisessä Suomessa liikkuessa kannattaa siis pitää silmät auki ja havainnoida erilaisten markkinoiden ja torien lisäksi myös mahdolliset itsepalvelukojut ja hunajanmyyntikyltit. Näin pääsee kokeilemaan erilaisia hunajia ja tapaamaan hunajantuottajia.

Tässä vielä muutama vinkki, joita Matti kertoo hunajanostajille:
- Muistathan, että hunajan voi pakastaa ja näin saada juoksevaa hunajaa myös talvella. Jos nyt ostaa juoksevaa hunajaa, niin se on sulaessaan taas juoksevaa. Normaalisti kotimainen, juokseva hunaja kiteytyy ajan myötä, joskus hyvinkin nopeasti. Myös lasipurkin voi pakastaa.
- Säilytä hunaja huoneenlämmössä. Älä laita hunajaa jääkaappiin.
- Kiteytyneen hunajan voi varovaisella lämmityksellä esim. vesihauteessa muuttaa takaisin juoksevaksi.
- Pidä hunajapurkki esillä, jotta myös muistat käyttää hunajan.

Matti Luostarinen kuuluu niihin mehiläistarhaajiin, jotka ovat allergisia mehiläismyrkylle. Mutta silti mehiläishoito on niin kiehtovaa, ettei  hän ole malttanut luopua mehiläisistä.

Tallensin Matin mietteitä hunajasta ja mehiläistarhauksesta myös videolle.


PS. Matin hunajaa olen syönyt jo ennen kuin tajusin mitään mehiläishoidon hienoudesta. Vanhempani ovat nimittäin vuosikausia ostaneet hänen hunajaansa. Eli nyt ikään kuin vedin hieman kotiinpäin videoimalla tätä liperiläistä herraa.

Muutoksia liitossa: Mari Koistinen palasi töihin, Tuula Lehtosesta tutkimuskoordinaattori

Reilu vuosi sitten jäin äitiysvapaalle. Sillä välin sijaiseni Tuula Lehtonen on mm. ylläpitänyt tätä blogia. Nyt olen taas työn äärellä, mutta onneksi Tuulastakaan ei tarvitse luopua. Hän nimittäin jatkaa Suomen Mehiläishoitajain liiton tutkimuskoordinaattorina ja tiedottajana.

Minä vastaan ensisijaisesti kuluttajaviestinnästä, kuten hunajasta ja muista mehiläistuotteista. Tuulan viestintävastuuna on mehiläishoito ja pölytys.

Äitiyslomalla oli hienoa nähdä, että mehiläiset ja hunaja kiinnostavat yhä useampia. Sen verran usein silmiini sattui juttuja, joissa aiheita käsiteltiin. Monien kanssa myös keskustelin pörriäisistä.

Alan uudet harrastajat näkyvät myös netissä. Vilkaiskaapa vaikka Helmi Haatajan Pikku emännän mehiläisblogia tai Janne Tammisen Mehiläistarhaa.

Tästä on helppo jatkaa kuluttajien kysymyksiin vastaamista ja tiedon jakamista sekä muiden työhöni liittyvien tehtävien hoitamista.

Siinä sivussa tietysti kokkailen hunajaa hyödyntäen. Kuten Pappilan mummo totesi, niin myös marjat makeutuvat mukavasti hunajalla. Nettisivujemme tiedotteesta saa lisätietoja ja ohjeita marjojen pakastukseen, valkosipulisiin hunajakurkkuihin ja säilöttyihin kantarelleihin.

Pakastaminen säilyttää hunajan juoksevana

Tämän kesän hunajasadon korjuu on käynnissä jo monessa paikassa. Vaikka hunajan määrän pelätään jäävän pieneksi sateiden ja kylmyyden vuoksi, nyt on saatavilla vastalingottua herkkua. 

Tuore hunaja on aina juoksevaa. Juoksevakin hunaja kuitenkin kiteytyy ajan myötä, etenkin jos sen säilyttää viileässä.

 

 

Tässä kuvassa hunaja vielä kimaltelee kennon pohjalla.

Hyvä keino säilyttää hunaja juoksevana on pakastaminen: jos hunaja on pakastaessa juoksevaa, ominaisuus säilyy koko pakastamisen ajan. Sulattaessa hunaja muuttuu jälleen juoksevaksi.

Pakastaminen pysäyttää hunajan kiteytymisprosessin ja hidastaa muutenkin tuotteen vanhenemista ilman että laatu kärsii. Suosittelenkin siis laittamaan uuden sadon hunajaa pakkaseen tulevan talven varalle!

Huomioi, että hunajan kiteytyminen jatkuu sulattamisen jälkeen normaalisti pikkuhiljaa.

Rypälesokeri kiteyttää hunajan

Hunajan kiteytyminen tapahtuu kiteiden kasvaessa hitaasti suuremmiksi. Kiteytyminen johtuu hunajan sisältämästä rypälesokerista. Sen ja hedelmäsokerin välinen suhde määrää, kuinka nopeasti tuote kiteytyy. Runsaasti rypälesokeria sisältävä hunaja kiteytyy nopeasti, hedelmäsokeripitoinen hunaja kiteytyy sen sijaan hitaammin. Paljon hedelmäsokeria sisältävä hunaja voi säilyä juoksevana parhaimmillaan jopa vuosia. Hunajan sokeriominaisuudet riippuvat meden alkuperäkukasta, koska eri kasveilla on erilaisia sokeripitoisuuksia.

Kiteytyminen ei vaikuta laatuun

Moni on mieltynyt juoksevaan hunajaan. Kiteytynyt hunaja on kuitenkin aivan yhtä laadukasta kuin juoksevakin. Itse käytän kumpaakin, ja jos jostain syystä täytyy saada kiteytynyt hunaja juoksevaksi, lämmitän sitä hieman, jolloin se muuttuu takaisin notkeaksi.

Lämmittäminen kannattaa tehdä mahdollisimman miedolla lämmöllä, jotta hunajan sisältämät entsyymit ja muut tärkeät aineet eivät tuhoudu. Paras keino on lämmin vesihaude.

Ei muuta kuin nauttimaan "kennotuoreesta" hunajasta!