keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ekologinen mehiläisvahakynttilä myös tuoksuu hyvälle

Viime joulun tienoilta jäi mieleeni, kun Allergia- ja astmaliitto toivoi tuoksukynttilöille
myyntikieltoa. Vaikka en itse ole tuoksuille herkkä, niin en erityisemmin pidä tuoksukynttilöiden ympärilleen levittämistä hajuista.

Sen sijaan mehiläisvahakynttilän tuoksu on aivan eri asia. Se on mieto ja miellyttävä. Onhan se sentään aitoa tuoksua, eikä mitään esanssista vaniljaa tai havua.

Mehiläisvahaa saadaan hunajantuotannon ohessa. Se on siis ekologinen kynttilämateriaali, ja sillä on pitkä historia. Esimerkiksi keskiajalla luostareiden yhteydessä olleiden mehiläispesien tärkeä tehtävä oli tuottaa vahaa.

Kynttilät olivat silloin tietysti tärkeitä vahan käyttökohteita, mutta vahaa käytettiin myös moneen muuhun tarkoitukseen.  Kansalliskirjasto kertoo esimerkiksi keskiajan kirjoitusmateriaaleista:
"Arkisessa kirjoittamisessa ja kirjoitusharjoituksissa käytettiin usein vahatauluja. Kyse oli puulevyistä, joiden pinnalle oli levitetty mehiläisvahaa ja mahdollisesti pihkaa tasaiseksi kerrokseksi, jolle oli hyvä kirjoittaa terävällä puikolla, styluksella."
Mehiläisvaha sopi myös ruumiin muumiointiin, kuten YLEn uutinen kertoo:
"Verisuoniin on kaadettu punaista ainetta, jolla estettiin ruumiin mätänemistä. Tutkimuksissa aine osoittautui mehiläisvahan, kalkin ja helakanpunaisen elohopeasulfidin sekoitukseksi."
Mehiläisvahan satoja vuosia sitten tapahtunut käyttö auttaa myös nykypäivän tutkijoita Turun tuomiokirjon pyhäinjäännösten äärellä:
"Esimerkiksi sineteistä voidaan selvittää, missä ja mikä mehiläislaji on tuottanut niissä käytetyn mehiläisvahan." 
Mehiläisvahakynttilöitä myydään valmiina, mutta niitä voi tehdä vaivatta myös kotona. Koostin pienen videon, jolla näytän kynttilän tekemisen valmiista levystä.

Muoteissa tehtävät kynttilät vaativat jo hieman enemmän taitoa. Ehkä ensi jouluna ahkeroin niitä?




Tiedoksi muuten vielä, että pienet mehiläisvahakynttilöiden jämät voi heittää biojätteisiin.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Erottuvat pakkaukset voittivat Kaunein hunajapurkki -kisan

Purkkikisaan osallistui 27 ehdokasta.
Seminaariyleisön äänien perusteella valittu
kärkikolmikko poikkesi perinteisimmistä hunajapurkkien
väreistä ja kuvituksista.
Suomen Paras Hunaja -kisan yhteydessä järjestettiin tänä vuonna myös Kauneimman hunajapurkin valinta. Yleisöäänestyksen voittajaksi nousi niukasti Pohjois-Karjalan mehiläishoitajien yhteiskäytössä oleva pakkaus.

Kakkossijan vei tuusulalainen Havulinnan hunaja. Kolmanneksi sijoittui Jouko Piipon Saimaan suvi -purkki.

Pohjois-Karjalan mehiläishoitajien purkki on käytössä yli kymmenellä tarhaajalla. Purkissa on iltaruskoinen kuva Kolin maisemista. Itärajan läheisyys näkyy myös venäjänkielisenä tekstinä.

Pohjoiskarjalalaisten purkki on
jo toinen alueen hunajantuottajien
yhteispakkauksista. Tarhaajat
lisäävät pakkaukseen tarran,
joka kertoo, kenen hunajaa purkissa on.
Purkkikisan kakkoset, tuusulalaiset Antti ja Saija Havulinna aloittivat mehiläistarhauksen viime vuonna. Tänä vuonna noin 250 kilon sato pakattiin uuteen purkkiin.

”Halusimme oman etiketin, joka poikkeaa perinteisestä hunajapurkista esimerkiksi värimaailmaltaan. Tuttava teki viisi etikettiluonnosta. Niistä valitsimme tämän, jossa on tyylitelty mehiläinen sekä Havulinnaan viittaavat havut”, kertoo Antti Havulinna.


Havulinnan hunajan tämän vuoden
sato on jo myyty. Hieno purkki
sopii hyvin myös lahjaksi.
 
Kisan kolmanneksi sijoittuneeseen Saimaan suvi -pakkaukseen oli liitetty erillinen tekstiosio, jossa kerrottiin mm. näin:
"Tässä hunajassa on häivähdys kevään ensikukkasista, metsämarjojen antimista. Sitten alkukesä antaa oman vivahduksensa vadelman muodossa ja loppukesän horsma kruunaa kaiken."


torstai 21. marraskuuta 2013

Neonikotinoidijäämät löydetään tarkoilla laitteilla



Moni mehiläisistä huolestunut huokaisi helpotuksesta viime keväänä, kun EU-komissio päätti kieltää väliaikaisesti kolmen mehiläiselle vaarallisen neonikotinoidin käytön. Nämä aineet ovat kasvinsuojeluaineissa käytettyjä tehoaineita, joiden on todettu aiheuttavan mehiläisille mm. suunnistusvaikeuksia. Olen tästä aiheesta aiemminkin kirjoittanut, voitte virkistää muistia täältä. Kielto on voimassa pari vuotta, joten sillä välin asiaa tutkitaan lisää.


Aihe on herättänyt suuria tunteita. Hyönteisten hermojärjestelmään vaikuttavat aineet ovat todella tehokkaita - mehiläisellekin suun kautta saatuna tappava annos imidaklopridia on vain 0,000000004 grammaa. Pienet ovat pitoisuudet kasvinsuojeluaineissa ja lopulta kasveissakin. Voidaanko tällaisia pitoisuuksia löytää? Koska mehiläisistä ollaan huolissaan, MTT:llä ja Eviralla on meneillään Neomehi-hanke, joka tutkii jäämäpitoisuuksia kotimaisilla öljykasvikasvustoilla ja mehiläisnäytteillä. Kävin Eviran laboratoriossa katsomassa, kuinka näytteitä tutkitaan.



Pienetkin pitoisuudet ilmi

Jäämänäytteitä etsitään hunajasta, pergasta, siitepölystä ja mehiläisistä. Eviran Kemian ja toksikologian yksikön tutkija Mari Kukkola tutkii näytteet ja etsii mahdollisia jäämiä nestekromatokrafian avulla. Käytetyn menetelmän etuna on luotettavuus ja herkkyys.

”Jäämät saadaan määritettyä hyvin tarkasti. Voidaan löytää jopa 0,05 nanogramman pitoisuuksia grammasta.” 


Tämänkaltaisesta kuvasta tutkija lukee tiedon jäämistä.
Kukkola kertoi myös, että yhdellä analyysillä voidaan löytää myös muita jäämiä – tarkka laite voi löytää satojakin aineita.


Eri näytteet on kerätty neljältä eri tavoin käsitellyltä lohkolta. Osa lohkoista oli peittauskäsitelty neonikotinoideilla, osa taas ruiskutettu tai peittaus-ja ruiskukäsitelty. Mukana on myös täysin käsittelemätön kontrollilohko. Muistutuksena, että peittaus on siemenen käsittelyä kasvinsuojeluaineella, jolloin pieni taimi saa suojan esim. kirppoja vastaan. 


Kukkola tutkii mehiläisnäytteitä yli 200 kappaletta tämän vuoden puolella. Odotan suurella kiinnostuksella tuloksia.Neomehi-hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun. Olen todella tyytyväinen siihen, että asiaa tutkitaan perinpohjin. Mehiläisten katoamiset ja erilaisten kemikaalien vaikutus niihin on hyvin monimutkaista ja aiheesta soisi olevan vieläkin enemmän tutkimusta. Aihe ei ole lainkaan yksikertainen, ja haluan muistuttaa, että rypsi on myös mehiläiselle tärkeä mesikasvi. Mehiläistarhaajat eivät halua, että rypsin viljely kaikkoaa Suomesta, mutta ei myöskään haluta mehiläiselle vaaraa.

Hankkeen tuloksista tuloksista tiedotamme aikanaan. Nyt toivon, että mehiläisyhteiskunnat lähtivät vahvoina talvehtimaan ja että ensi keväänä on vahvat kaverit taas pörisemässä mahdollisimman turvallisessa ympäristössä.

-Tuula

tiistai 19. marraskuuta 2013

Vuoden paras hunaja on tummaa ja voimakasaromista

Esiraati valitsi loppukilpailuun jokaisesta
kolmesta sarjasta viisi hunajaa.
Näistä seminaarin yleisö äänesti voittajat.
Lauantaina oli yksi mehiläisalan vuoden kohokohdista, kun Mehiläishoitajain liiton Sadonkorjuuseminaarissa valittiin vuoden parhaat hunajat. Tiukkaan kisaan osallistui 88 hunajaa.

Lajihunajasarjan ja samalla koko kisan voittajaksi nousi joensuulainen mesikastehunaja.

Mesikastehunaja on monin tavoin erikoista hunajaa, jota mehiläishoitajakaan ei välttämättä osaa odottaa. Tämän vuoden voittajille, Heikki Härköselle ja Christiana Harlelle, oli yllätys, kun mesikastehunajaa löytyi Joensuun kasvitieteellisen puutarhan pesistä elokuun alussa.

Mesikastehunaja syntyy kirvojen avustuksella

Mesikastehunaja syntyy niin, että kirvat imevät kasvien siivilänestettä. Mehiläiset nauttivat puiden lehdiltä kirvojen eritettä. Mesikaste on huomattavasti mineeraalipitoisempaa kuin kukkien mesi, joten myös mesikastehunajan mineraalipitoisuus on korkeampi kuin muiden hunajien.

Mesikastehunaja on tummaa ja voimakasaromista.

Heikki Härkösen ja Christiana Harlen tuotteita myydään mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman Eat&Joy -myymälässä. Myös voittoisaa mesikastehunajaa päätynee sinne jossain vaiheessa myyntiin.

Ensikertalainen voitti juoksevien hunajien sarjan

Härkösellä on ollut mehiläispesiä 29 vuotta. Mutta juoksevien hunajien sarjan voittajan, Sini Riihiahon, esimerkki osoittaa, että hunajakisassa voi pärjätä ensikertalainen: mehiläisethän hunajan valmistavat, ja mehiläishoitaja kerää sadon ja käsittelee sen.

Haapavedellä asuvalla Riihiaholla oli nimittäin takanaan ensimmäinen kesä omien mehiläisten kanssa. Vaikka hunajasato, 15 kiloa, ei huikean suureksi noussutkaan, niin laatu oli siis erinomaista.

Kiteytettyjen hunajien voittaja: villivadelma tuo makua

Kiteytettyjen hunajien sarjassa oli eniten osallistujia. Voittajaksi nousi hollolalainen Leo Rainala, jota voi yli 40 vuoden mehiläiskokemuksella kutsua alan konkariksi. Hänen mukaansa laadukas, kiteytetty hunaja syntyy hellävaraisella ja mahdollisemman vähäisellä käsittelyllä. Hyvää makua antaa metsävadelmien mesi, kertoo Rainala. Rainalan pesät tuottivat tänä vuonna noin 1 200 kiloa hunajaa.


Kaikki viisitoista loppukisaan päässyttä hunajantuottajaa ovat esillä tiedotteessa. Loppukilpailuun pääsy on osoitus siitä, että kyseessä on huippuhunajaa.

Katso myös vuoden 2010 juttu Joensuun kaupunkihunajista.


Juoksevien hunajien sarjan voitti Sini Rihiaho (vas.).
Kitetettyjen hunajien voiton vei Leo Rainala.
Lajihunajien ja samalla kaikkein parhaimman
hunajan arvon sai Heikki Härkönen yhdessä puolisonsa
Christiana Harlen kanssa.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Mehiläishoidon peruskurssit järjestetään talvella

Oletko suunnitellut mehiläishoidon aloittamista? Nyt kannattaa ryhtyä tarkkailemaan kansalais- ja työväenopistojen kurssitarjontaa, sillä uudet kurssit käynnistyvät yleensä tammi-maaliskuussa. Kursseistaan ilmoitellaan myös liittomme nettisivuilla.

Opistot järjestävät kursseja yhdessä Mehiläishoitajain Liiton paikallisyhdistysten kanssa.

Kursseilla käydään läpi mehiläishoidon ja hunajantuotannon perusteet: mitä mehiläishoito vaatii, millainen on mehiläisten vuosi, kuinka tauteja torjutaan, mikä on pölytyksen hyöty ja miten hunaja saadaan purkkeihin. Kursseihin voi liittyä myös vierailuja mehiläispesillä.

Kurssin jälkeen voi hankkia omat mehiläispesät. Aloittajalle suositellaan kahden tai kolmen pesän hankintaa. Yhden pesän hinta on noin 350 euroa. Lisäkustannuksia kertyy erilaisista mehiläishoidon varusteista.

Millaista se aloittelevan mehiläisharrastajan arki sitten on? Onneksi on blogeja, joista voi lukea ja katsoa kuvia tuoreista mehiläisintoilijoista. Tänä vuonna harrastuksen tosissaan aloittaneita ovat ainakin Pikku emännän mehiläisblogi, Jonin ja Kaisan mehiläistenhoitoblogi, Mehiläispäiväkirja ja WannaBee.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Hunaja on trendikästä myös kosmetiikassa

"Hunaja – uusvanha kauneushitti!"
Näin kertoo Me Naisten nettijutun otsikko. Tähän hunajan ilmaantumiseen isojen kosmetiikkafirmojen tuotteisiin jopa minä havahduin, kun käväisin pikaisesti kauppakeskuksesssa. Mainoskuulutuksesta korviini tarttui tieto Body Shopin hunajaisesta tuotesarjasta.

Myös kaikille tuttu Yves Rocher markkinoi parhaillaan omia hunajatuotteitaan.

Suomalainen Lumene tiedotti pari vuotta sitten Koivu ja hunaja -tuotteita. Ehkä niitäkin vielä jostain löytyy? Samoin pari vuotta sitten Suomen markkinoille tuli iso Burt's Bees -merkki, jossa mehiläiset pörräävät läpi tuotekavalkadin.

Tietysti hunaja on vanha kosmetiikkatuote, jota voi käyttää sellaisenaan niin kuorintaan kuin kosteutukseen. Lisäksi yksi kosmetiikan raaka-aine on mehiläisvaha.

Itse en ole niin innossani isojen firmojen tarjonnasta, vaikka tietysti kaikki mehiläisiin liittyvä on plussaa. Nykyisin on nimittäin helppoa ostaa myös suomalaisten pienten yritysten tuotteita. Tällöin esimerkiksi raaka-aineketjusta ja valmistuksesta on vaivatonta kysellä, ja samalla saa sitä kuuluisaa hyvää omaatuntoa kotimaisen yrittäjyyden tukemisesta.

Tässä en nyt tohdi linkkailla (ettei nyt kukaan ajattele, että näin työyhteyksissä suosisin yhtä pientä ja jättäisin jonkun toisen huomioimatta), mutta kannattaa haeskella vaikka netistä tarjontaa: kosteuttava voide voi sisällöltään olla hyvin yksinkertainen eli esimerkiksi mehiläisvahaa, öljyä ja vettä.

Kosmetiikan tekeminen itse on tällä hetkellä suosittua, ja erilaisia ohjeita on netissä runsaasti. Itse en ole vielä kokeillut, mutta onhan kotikosmetiikka houkuttelevaa. Hyvältä  kuulostavat esimerkiksi Saippua.netin ohjeet kiinteästä parfyymista tai huulirasvasta, joihin molempiin käytetään mehiläisvahaa.

Kommenttiosio on vapaa teidän muiden kehuille hunajaa tai mehiläisvahaa sisältäville kosmetiikkatuotteille, tai jos jollakin on kokemuksia oman kosmetiikan tekemisestä, niin myös siihen voi antaa vinkkejä!