Hunajapipareiden historiasta löytyy mm. hedelmällisyysriittejä

Joskus käy niin, että kiinnostavaan sesonkiruokareseptiin törmää vasta silloin, kun sen toteuttaminen on jo liian myöhäistä. Näin kävi tänään, kun lueskelin Kantria ja Kristiina Hurmerinnan kolumnia sekä hänen kertomaansa perinteistä Torunin hunajapipareiden reseptiä.

"Reseptin juuret ulottuvat aina 1200-luvulle saakka. Eikä historia toki siihen tyssää vaan hunajaleipiä on käytetty uhrileipinä ja hedelmällisyysriittien osana kautta aikojen."

"Keskiajalla Nürnberg ja Torun taistelivat Euroopan piparkakkuherruudesta. Hunajaleipurit pistivät parastaan. Reseptejä ja niksejä varjeltiin kuin valtiosalaisuuksia. Vakoilijat kiertelivät leipomoiden ympärillä."

Hurmerinnan vinkkaama resepti ei ole mikään pikapipariohje: "Anna taikinan seistä viileässä paikassa vähintään viikon. Mielellään viikkoja."

Ehkä siis ensi vuonna muistan tuon ohjeen.Tämän vuoden joulupiparileivonnan suoritin vanhalla tutulla hunajapipareiden reseptillä.

Tosin oleellisinta tässä piparisessiossa on koristeellisten pipariluomusten tekeminen yhdessä kavereiden kanssa.

Tänä vuonna käytin piparimuotteina
myös lapsen lelulaatikon tuotteita.

Hunajapiparit

200 gr hunajaa
200 gr sokeria
50 gr voita/margariinia
2 rkl piparkakkumaustetta (tai vastaava määrä itse sekoitettuja mausteita:kardemummaa, kanelia, neilikkaa, inkivääriä...)
1/4 tl suolaa
1 muna
0,5 dl maitoa
2 tl soodaa
n. 600 gr vehnäjauhoja

Kiehauta kattilassa hunaja, sokeri, rasva ja mausteet. Jäähdytä seos ja lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä maito ja muna. Anna taikinan kovettua kylmässä (miel. seuraavaan päivään).

Ja lopputuloksena oli kavereiden
kanssa luotua värikästä piparitaidetta.

Kaaviloi taikinasta ohut levy. Ota siitä muotilla piparkakkuja.
Paista 175-asteen lämmössä n. 10 minuuttia. Paistoaika vaihtelee uunin ja piparkakkujen paksuuden mukaan, joten muista tarkkailla paistumista, jotta piparit eivät pala.
Jäähtyneet piparit voi koristella sokerivesikuorrutuksella ja esimerkiksi makeisilla.

Hunajapiparit, joista syntyy vaikka Juha Mieto

En ole mikään suuri joulupipareiden ystävä, mutta pidän leipomisesta ja pipareiden tuomasta joulutunnelmasta. Siksi tartuin hunajapipareiden ohjeeseen.

Lopputulos oli onnistunut: piparit olivat maistuvia ja rakenteeltaan miellyttäviä. Leivontaa tietysti piristi se, ettei tarvinnut häärätä yksin.

Ensi kerralla tosin taidan kokeilla Petruksen julkaisemaa Lukkarin Liisan piparkakut -ohjetta, johon tulee mm. fariinisokeria, mantelijauhoa ja maustepippuria.

Taikinasta tuli ainakin viisi pellillistä pipareita. Jos siis vähempikin riittää, niin reseptin voi puolittaa. Viimeiset piparit voi onneksi helmikuussa käyttää runebergintorttuihin.

Itse tein taikinasta laktoosittoman käyttämällä laktoositonta margariinia ja kauramaitoa.

Hunajapiparit

200 gr hunajaa
200 gr sokeria
50 gr voita/margariinia
2 rkl piparkakkumaustetta (tai vastaava määrä itse sekoitettuja mausteita:kardemummaa, kanelia, neilikkaa, inkivääriä...)
1/4 tl suolaa
1 muna
0,5 dl maitoa
2 tl soodaa
n. 600 gr vehnäjauhoja

Kiehauta kattilassa hunaja, sokeri, rasva ja mausteet. Jäähdytä seos ja lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä maito ja muna. Anna taikinan kovettua kylmässä (miel. seuraavaan päivään).
Kaaviloi taikinasta ohut levy. Ota siitä muotilla piparkakkuja.
Paista 175-asteen lämmössä n. 10 minuuttia. Paistoaika vaihtelee uunin ja piparkakkujen paksuuden mukaan, joten muista tarkkailla paistumista, jotta piparit eivät pala.
Jäähtyneet piparit voi koristella sokerivesikuorrutuksella ja esimerkiksi makeisilla.

Kuten kuvasta näkyy, niin hunajapipareiden taikina on vaaleampaa kuin tavallinen, siirapilla höystetty taikina.

Yleisesti leivonnassa kannattaa muistaa, että hunaja on makeampaa kuin tavallinen sokeri, eli jos sokeria korvaa osittain tai kokonaan hunajalla, niin hunajaa riittää pienempi määrä kuin sokeria.

Jos luovuutta riittää, niin pipareita voi koristella yhtä värikkäästi kuin mieheni. Kuvassa on miehen teos "Juha Mieto hiihtää havun yli".

Itse tyydyin hieman helpompaan koristelumalliin.