Hunajantuotannossa vuodet eivät ole veljeksiä - viime kesänä kertyi hyvä sato

Suomen Mehiläishoitajain Liitto teki loppusyksystä jäsenilleen satokyselyn, jotta saisimme mahdollisimman tarkan arvion menneen kesän hunajasadosta, hinnoista ja mehiläispesien määrästä.
Verrattuna viime vuoden satokyselyyn huomasi, että vuodet eivät todellakaan ole veljeksiä. Kotimaisen hunajantuotannon ero vuonna 2013 ja 2014 oli miljoona kiloa. Tänä vuonna oli hyvä hunajavuosi.

Yhdestä pesästä keskimäärin 55 kiloa

Mehiläiset ahkeroivat viime heinäkuussa myös kesäkuun edestä.

Yhteensä hunajasatoa kertyi tämän vuoden kesänä huimat 2,6 miljoonaa kiloa. Edelliskesänä sato oli reilusti alle puolet tuosta, eli 1,6 miljoonaa kiloa. Pesäkohtainen keskisato oli tänä kesänä hyvä, 55 kiloa hunajaa/pesä. Yhdestä pesästä riittää siis yllin kyllin omaan käyttöön.

Suomi on pitkä maa ja sadon määrä vaihtelee paitsi vuosittain, myös alueellisesti. Suurin hunajasato tuli Itä-Suomen lääniin (keskimäärin 58 kiloa/pesä) ja alhaisin Lappiin (31 kiloa/pesä). Lapissa muuten tämän vuoden sato oli yli kolminkertainen viime vuoteen verrattuna.

Mikä sitten aiheuttaa tällaista vaihtelua? Sää, mehiläisten talvehtiminen, kasvien kukinta jne. Mehiläishoidossa on niin monta muuttuvaa tekijää, että tilanne saattaa muuttua äkkiäkin. Kuten esim. tänä vuonna heinäkuun alussa: Hunajasato näytti epätoivoisen huonolta kesäkuun lopussa juhannuksen räntäsateessa, kunnes heinäkuussa sää kirkastui ja mehiläisillä oli mettä mitä kerätä. Ja sitähän sitten kerättiinkin, yli 2 miljoonan hunajakilon edestä.

Myös viime talvi meni mehiläisten kannalta otollisesti.Tänä vuonna talven aikana kuoli 7,4 prosenttia mehiläispesistä. Viime vuonna luku oli jopa 16 prosenttia. Toivotaan hyvää talvea myös nyt.

Tässä vielä lyhyesti SML:n tekemästä satokyselystä:

-Kokonaissato kesällä 2014 yhteensä 2,6 miljoonaa kiloa
-Hunajaa tuottavia mehiläispesiä on Suomessa tällä hetkellä noin 47 000
-Kesällä 2014 keskisato oli 55 kiloa/pesä
-pitkän aikavälin keskisato on noin 39 kiloa/pesä
-Pienin talvikuolleisuus sitten talven 1997-1998: viime talven aikana kuoli 7,4 prosenttia pesistä
-Tarhaajien keski-ikä: 57 vuotta
-Satokysely lähetettiin 233 tarhaajalle (10 prosenttia SML:n jäsenistä)
-Vastausprosentti oli 69.

Nyt on siis kotimaista hunajaa tarjolla. Ei muuta kuin suomalaista suosimaan, sen avulla tuet myös suomalaista pölytystä!

 -Tuula

 Ps. Tulevana lauantaina järjestetään SML:n Sadonkorjuuseminaari ja Suomen Paras Hunaja -kilpailu. Pian siis tiedämme myös sen, missä tuotetaan Suomen parasta hunajaa. Kilpailuun on tullut jo runsaasti hunajanäytteitä ja odotamme lauantaina paljon lisää!

Euroopassa on tarve 14 miljoonalle mehiläispesälle

Mehiläispölytys on äärettömän arvokasta, sen jo moni tietää. Mutta onko mehiläisiä tarpeeksi pölyttämään nykyisiä satomääriä? Tuoreimman tiedon mukaan ei ole. 

Viime perjantaina julkaistu Euroopan laajuinen tutkimus selvitti, että tarve mehiläispölytykselle kasvaa viisi kertaa nopeammin kuin mitä tarhattujen mehiläisten määrä. Mehiläispesiä tarvittaisiin Euroopan mittakaavassa lisää lähes 14 miljoonaa yhdyskuntaa.
 

Englantilaisen Readingin yliopiston tutkimus kattoi 41 Euroopan maata. Yli puolella maista mehiläisten määrä ei riitä nykyisellään maatalouskasvien pölyttämiseen. Suomessa pölytystä tarvitsevien kasvien pinta-ala nousi kaikista nopeiten. Muun muassa energiakasvien viljely lisää pölytystarvetta meillä ja koko Euroopassa.

Suurin mehiläisvaje on tutkijaryhmän mukaan Englannissa, jossa mehiläisiä on vain neljännes pölytykseen tarvitusta määrästä. Tällä hetkellä meillä on Suomessa noin 50000 pesää pölyttämässä peltojamme ja kotipuutarhojamme.  

Totta kai myös luontaiset pölyttäjät pölyttävät viljelykasvejamme, mutta niiden kannat vaihtelevat alueellisesti ja vuosittain.   

Kysy tarhaajilta pölytyspalvelua

Mehiläispölytyksen arvo Suomessa on tärkeimpien viljelykasviemme ja kotipuutarhojen osalta arviolta 60 miljoonaa euroa. Useat suomalaiset mehiläistarhaajat tarjoavat mehiläispesiä pölyttämään viljelykasveja. 

Pölyttävistä pesistä kannattaa maksaa tarhaajalle korvaus, koska pölytysarvon näkee sadon määrässä ja laadussa. Esimerkiksi marjoista ja hedelmistä tulee kookkaampia ja kauniin muotoisia, öljykasveilla öljypitoisuus kasvaa ja sato kypsyy tasaisemmin pölytyksen ansiosta. 

Tarhaajalle maksettu korvaus kattaa mm. hoitotyön kustannuksia, polttoainekustannuksia ja muita kuluja. 

Eron huomaa. Pölytys tekee marjoista suuria ja meheviä (vas.). Ilman tehokasta pölytystä marjasta kehittyy toispuoleinen ja pieni (oik.)

Kannattaakin olla ajoissa keväällä liikkeellä, jos haluaa omille tiluksilleen mehiläispesiä lisäämään satoa. Lue nettisivuiltamme lisää pölytyspalvelusta ja sitä tarjoavista tarhaajista.

Tutkimuksessa verrattiin 41 Euroopan maata vuosina 2005-2010. Kunkin maan mehiläisyhdyksuntien määrä vertailtiin maiden viljelykasvitilastoihin. Koko tutkimusartikkeli on luettavissa Plos One -verkkojulkaisussa.

Helsingin Lasipalatsin pesillä korjattiin hunajasatoa

Tänään pääsin katsomaan Helsinkiä Lasipalatsin katolta, jossa on kesän ajan ollut kaksi mehiläispesää. Nyt aamulla Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ry:n Heimo Varonen ja Goethe-instituutin Mikko Fritze korjasivat sadon eli ottivat hunajakakut pois pesistä.




Mikko Fritze on innoissaan painavasta hunajakakusta.
Kokenut mehiläistarhaaja Heimo Varonen valvoo työskentelyä.
Mehiläiset poistetaan kakulta harjaamalla.

 

Yöllä satoi, mutta onneksi aamulla aurinkokin pilkisti.
Mehiläiset eivät jää talveksi Helsingin keskustaan, vaan ne
muuttavat muihin maisemiin lähipäivinä.

Nämä mehiläiset ovat varsin lauhkeita, kuten
kaupunkioloissa pitää olla. Hunaja, jota pesistä kertyi Varosen arvion
mukaan noin 80 kiloa, menee Goethe-instituutin käyttöön.

Haastavin vaihe oli raskaiden hunajalaatikoiden siirtäminen
pois Lasipalatsin katolta. Kulkureitti katolle on ahdas ja hankala,
joten Varonen oli päättänyt siirtää laatikot alas köyden ja säkin
avulla. Homma sujui yllättävän hyvin, ja hunajakakut saatiin autoon.
 

Hunajasato jää keskimääräistä huonommaksi

Viime viikolla täältä Mehiläishoitajain Liitosta tiedotimme, että hunajaa saadaan tänä vuonna normaalia vähemmän.

Vaihtelut eri puolilla Suomea ovat kuitenkin suuria, joten toiset tarhaajat sentään iloitsevat hyvästä hunajasadoista.

Suurin syyllinen tavallista heikompaan hunajamäärään on se, että tänä vuonna kasvit kukkivat pari viikkoa normaalia aikaisemmin. Mehiläiset sen sijaan elivät normaaliin tahtiin, joten silloin, kun kukinta oli kiivaimmillaan, niin pesissä ei ollut tarpeeksi mehiläisiä keräämässä mettä.

Monet tarhaajat ovat siis nyt purkittaneet hunajaa, joten uutta satoa on jo kaupan. Koska hunajan kokonaismäärä jäi alhaiseksi, niin ensi keväänä kotimaisesta hunajasta on taas pula.

Tässä vielä kesän mittaan tapahtunutta uutisointia hunajasadosta eri puolilta Suomea. Otsikoista huomaa paikkakuntien ja tarhaajien satonäkemyseroja.

Ylöjärven uutiset 21.6.
Sateet kohensivat odotuksia hunajasadosta

Yle Keski-Suomi 25.6.
Mehiläisten kesätyöt loppuvat kohta

Yle Päijät-Häme 5.7.
Mehiläisillä täysi tohina – tänä vuonna saadaan hunajaa

Yle Pohjois-Karjala 8.7.
Hunajasato vielä arvoitus

Yle Savo 10.7.
Kesä hämmensi mehiläiset – hunajan tuotanto ehtyy aikaisin

Keskipohjanmaa 17.7.
Kesän hunajasato jäämässä pieneksi

Yle Keski-Pohjanmaa 18.7.
Huonoin hunajasato miesmuistiin

Yle Lappi 18.7.
Hunajasatoa uhkaa kato

Uutisalasin (Tohmajärvi) 24.7.
Hunajasato pieni tai keskinkertainen

Warkauden lehti 28.7.
Kukat ja mehiläiset eivät kohdanneet