Hunajaan päätyy muovia, joka voi olla peräisin vaikka hammastahnasta

Deutshes Bienen Journal 1/2014

Meriin päätyy muovijätettä, jota ei voi poistaa. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi planktonit popsivat ns. mikromuoveja. Mikromuovia kertyy jatkuvasti lisää eri lähteistä, esimerkiksi keinokuituvaatteista, ihonkuorintavoiteista tai hammastahnoista.

Saksalaisen mehiläisalan lehden mukaan mikromuoveja on myös hunajassa. Professori Gerd Liebezeitin löysi kaikista 19 näytteestä keskimäärin noin 90 muovihiukkasta. Useimmat purkit olivat Saksasta, mutta hunajaa oli myös Ranskasta, Espanjasta ja Meksikosta sekä Italiasta. Näytteet oli joko ostettu kaupoista tai suoraan tuottajilta.

Sinänsä mikromuovilöydöksilä ei ole hunajan kannalta merkitystä. Mutta tutkimus tietysti vahvistaa sen, että muovit ovat levinneet kaikkialle ympäristöömme.

Mitä tälle sitten voi tehdä? Ainakin sen, että ei osta niitä kosmetiikkatuotteita, joissa on mikromuoveja. Saksalaisen ympäristönsuojelujärjestön Bundin listauksessa (PDF) nimetään suuri joukko erilaisia kosmetiikkatuotteita, jotka sisältävät mikromuoveja.

Listalta löytyy suomalaisellekin tuttuja merkkejä, kuten Elmex, Colgate, Nivea, Adidas, Clinique, Garnier, Neutrogena, Yves Rocher, Vichy, Maybelline, Maxfactor ja jopa ekologisena itseään markkinoiva Body Shop. Joukossa on tuotteita huulipunista hammastahnoihin, suihkusaippuoista ihorasvoihin, ripsiväreistä poskipuniin. 

Nyt, kun mikromuoviongelmaan on havahduttu, niin myös vaaditaan kosmetiikan mikromuovien kieltämistä EU:ssa.

Jos haluat kuoria ihoasi, tee se esimerkiksi hunajakuorinnalla. Elintarvikkeista tehty kosmetiikka ei ainakaan suoraan lisää mikromuovien määrää.

Lue lisää:
Suomen Luonto: Muovijäte valtaa meriä 27.1.2014
YLE: Mikromuovi on Itämeren uusin uhka 31.7.2013
Scinexx: Mikroplastik im Honig nachgewiesen 18.11.2013

Mehiläispölytys on vähintään puoli ruokaa ja vähän Einsteinia

Albert Einsteinin väitetään sanoneen, että jos mehiläiset häviäisivät maapallolta, niin ihmisillekin koittaisi tuho neljässä vuodessa.

Todellisuudessa Einstein ei kuulemma ole moista sanonut, mutta kerrankos sitä kuuluisien älyköiden suuhun pannaan sopivia lauseita.

Samoin kiistellään siitä, miten nopeasti ruoka meiltä oikeasti loppuisi, jos mehiläiset eivät olisi pölyttämässä kasveja. Toki esimerkiksi monet viljat menestyvät tuulipölytyksellä, mutta sen sijaan monet marjat, hedelmät ja vihannekset hyötyvät suuresti, jos niissä pörrää mehiläisiä.

Eli se on totta, että mehiläispölytys on ruokataloudellemme erittäin tärkeää.

Vaikka minä täällä blogissa vouhkaan hunajasta ja muista mehiläistuotteista, niin maailmantaloudellisesti ja ympäristön kannalta hunaja on pikkujuttu verrattuna pölytyksen merkitykseen ja rahalliseen arvoon.

Sen ovat käytännön kautta todenneet niin ammattiviljelijät kuin kotipuutarhurit.

Oma äitinikin sanoi, että silloin aikoinaan esimerkiksi kotimme marjaviljelmät tuottivat parempaa ja laadukkaampaa satoa, koska lähellä oli mehiläispesiä. (Tosin itse en lapsena tätä varmasti suuresti arvostanut, koska esimerkiksi mansikoita sai poimia ihan tarpeeksi joka kesä.)

Mehiläispölytyksen arvo on tutkitusti todistettu

Maatalous-metsätieteellisestä aivan lähiaikoina valmistuva Tuula Lehtonen teki juuri gradunsa mehiläispölytyksen arvosta. Eilen liitosta julkaisimme aiheesta tiedotteen.

Mehiläispölytyksen ansiosta esimerkiksi rypsisato voi nousta neljänneksellä ja omenan sato lähes puolella. Myös mm. mustikan ja puolukan sato lisääntyy, jos läheisyydessä on mehiläispesiä.
Koska pölytyksella on näin suuri merkitys satoon, niin monessa maassa mehiläistarhaajien tarjoamat pölytyspalvelut ovat merkittävä osa tarhaajien toimintaa. Suomessakin kysyntä on kasvanut. Kuuleman mukaan esimerkiksi monilla siirtolapuutarha-alueilla ei todellakaan haluta luopua mehiläispesistä, jos ne on kerran sinne saatu, ja ammattiviljelijätkin arvostavat saatua sadonlisäystä.

Tuula teki gradunsa perusteella aiheesta esitteen (pdf), josta löytää tarkempia tietoja esimerkiksi pölytyksen vaikutuksesta eri kasveihin.