Mehiläisteko 6: Selvitä pölyttäjien vaikutus ruokalautasiimme

Kaikille lienee jo selvää, että pölyttäjät ovat tärkeitä tekijöitä ruoantuotannolle. Mutta mikä pölyttäjien merkitys lautasilla todellisuudessa on?

Pölyttäjät voivat vaikuttaa esimerkiksi suoraan sadon tuotantoon eli ilman pölyttäjiä ei saataisi kaikkia hedelmiä tai marjoja. Ja vaikka osa kasveista tuottaisikin satoa ilman pölyttäjiä, jäisivät sadot laadultaan ja määrältään selv
ästi heikommiksi. Toki poikkeuksiakin on: esimerkiksi tyrni ei hyödy pölyttäjistä.

Moni kasvi tuottaa satoa ilman pölyttäjiä. Mutta tällöin voi olla, että kasvin siementuotanto vaatii pölyttäjiä.

Pölyttäjinä voivat mehiläisten lisäksi esimerkiksi kimalaiset, kukkakärpäset, perhoset ja muurahaiset.

Alla on pari esimerkkiä siitä, mitkä tuotteet jäisivät lautasillemme, jos pölyttäjiä ei olisi. Kuvat ovat gif-muodossa eli animoituja. Toivottavasti kuvien vaihtuminen näkyy myös koneellasi, mutta jos ei näy, niin yritä esimerkiksi klikata kuvaa.

Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Pölytys.fi -sivuilta.

Manteli on täysin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Myös monet pähkinät ja mausteet tarvitsevat pölyttäjiä.

Kuvan tuotteet: makaroni, mantelit, riisi, tattarihiutaleet, mustapippuri, cashewpähkinät, marjamysli, kaneli, vehnäjauhot.
Ilman pölyttäjiä näistä tuotteista saataisiin makaronia, riisiä ja vehnäjauhoja.

Monet hedelmät ja marjat eivät tuota satoa tai siemeniä ilman pölyttäjiä. Lisäksi onnistunut pölytys parantaa marjojen ja hedelmien määrää ja laatua. Esimerkiksi mansikoista tulee kookkaampia ja muodoltaan hienoja.

Kuvan tuotteet: viinirypäle, appelsiini, banaani, mansikka, vesimeloni, päärynä, lime, omena, puolukka, pensasmustikka. Ilman pölyttäjien apua satoa saataisiin vain viinirypäleistä ja banaaneista.

Sata mehiläistekoa on SML:n 100-vuotisjuhlavuoden kampanja. Sata mehiläistekoa jakaa erilaisia vinkkejä mehiläisten ja muiden pölyttäjien tukemiseen sekä lisää tietoa hunajasta, pölyttäjistä, kasveista ja pölyttäjien merkityksestä ruoantuotannolle. Sata mehiläistekoa julkistetaan Hunajalla höystettyä -blogissa.

Hunaja antaa energiaa retkeilijälle

Markus Maulavirta hyödyntää hunajaa lyhyillä ja pitkillä retkillä.

Pääsiäispyhinä monilla on aikaa ulkoilla. Retkeily  kauniissa kevättalvisäässä on ihanaa, ja ulkoilupäivän voi kruunata hyvillä eväillä. Kyselimme eräopas, kokki, ELO-säätiön villiruokalähettiläs ja mehiläistarhaaja Markus Maulavirralta neuvoja retkieväitä varten.

Kokki vinkkasi perusretkeilijää pitämään eväsretken riittävän yksinkertaisena mutta pakkaamaan silti mukaan laadukkaat eväät. Lyhyelle tai yhden päivän mittaiselle retkelle kannattaa lähteä melko eväspohjaisesti, ettei kaikki aika mene ruuan valmistukseen. Evästauosta kannattaa kuitenkin ottaa ilo irti. ”Jotain pientä on aina mukavaa valmistaa. Kannattaa pakata vaikka pieni kalapala mukaan ja paistaa se nuotiolla”, Maulavirta neuvoo.

Mutta nyt, retkeilijän tärkein neuvo: pakkaa retkelle aina mukaan pieni purkki hunajaa. ”Siitä saa parasta energiaa. Sitä voi käyttää ruuanlaitossa ja syödä sellaisenaan.” Totta kai retkelle voi ottaa mukaan myös hunajaista jälkiruokaa tai makeuttaa hunajalla evästee tai –kaakao. Yksi Maulavirran omista jälkkärisuosikeista on omat pakkaskuivatut marjat ja hunajaa niiden päälle.

Erittäin ahkerasti retkeilevä Maulavirta suosittelee ottamaan metsään mukaan myös palan pakuria ja hunajapurkin. ”Niistä keittää tosi hyvän teen, joka antaa virtaa. Juuri ennen nukkumaanmenoa ei pakuriteetä kannata juoda”, kokki vinkkaa.

Tunnettu kokki Maulavirta on viime vuosina kouluttautunut eräoppaaksi ja järjestää erilaisia eräretkiä. ”Minulle luonto on monimuotoisuutta ja parasta on luonnon tarkkailu”, Maulavirta kuvailee. Hänellä on myös oma mehiläispesänsä. Omat retkihunajat löytyvät siis omasta takaa.

 

Maulavirta julkaisi viime vuonna eräruokakirjan Avotulilla:ruokaa luonnon antimista. Hunaja näkyy monissa kirjan resepteissä. Kirjassa esitellään niin hunajalla makeutettua riekkoa, sorsaa kuin kalaakin. Kirjasta löytyy oma sivunsa myös Maulavirran mehiläisistä.

Hyvää pääsiäistä blogin lukijoille!

Hyönteispölyttäjät vaikuttavat merkittävästi ruokakaupan valikoimaan

Viime viikolla minä ja kollegani Tuula toteutimme pitkään mielessä muhineen idean. Kävimme merkitsemässä pieneen ruokakauppaan kaikki ne tuotteet, jotka jollain lailla hyötyvät hyönteispölytyksestä.

Tempauksen myötä M Kaartin Kotikaupan hyllyillä on edelleen pieniä mehiläiskuvia. Kahvit, suklaat, monet mehut ja hillot, useat hedelmät, tomaatti, kurpitsa, avokado, sinapit, porkkana, chilit, kaneli, minttu, manteli, rypsiöljy, tattarihiutaleet, härkäpapurouhe ja vaikkapa lasten mustikkasmoothie ovat esimerkkejä tuotteista, joita laputimme.

Kävimme läpi myös esimerkiksi eineksiä ja keksihyllyä, joten sen myötä esimerkiksi basilikapesto, falafel-paketti ja suklaamuffini saivat mehiläismerkinnät.

Kyseinen, Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva kauppa on kooltaan pieni, mutta valikoima on silti laaja. Aivan helppoa laputtaminen ei ollut, sillä hyönteispölytyksen merkityksen määrittäminen eri tuotteille ei ole yksiselitteistä.

Esimerkiksi kahvin kohdalla kaikki kahvilajikkeet eivät välttämättä hyödy samalla tavalla hyönteispölytyksestä: joillekin merkitys on suuri, toisille vähäinen.

On myös tärkeää muistaa, että pölyttäjiä on paljon muitakin kuin tarhamehiläinen. Pölyttäjä voi siis olla vaikka kukkakärpänen, perhonen tai jopa muurahainen. Ja tietysti pölyttäjien merkitystä kannattaa miettiä laajemminkin kuin suoraan meitä hyödyttävien elintarvikkeiden kautta: koko ekosysteemille erilaiset pölyttäjät ovat todella iso asia.

Mehiläiskuvat löytyvät edelleen Kaartin Kotikaupan hyllynreunoista. Aivan jokaista tuotetta emme laputtaneet, sillä pelkästään erilaisia suklaapatukoita oli todella runsaasti. Nämä tuotteet merkittiin hyllyittäin.

Lisäksi kaupassa pidettiin perjantaina hunajamaistiaiset. Valikoimissa on paljon hienoja hunajia ympäri Suomea. Jos siis kaipailet erilaisia kotimaisia hunajia ja asut Helsingissä, niin kannattaa käydä katsastamassa Kaartin Kotikaupan hyllyt.  

Alla olevalta videolta saa lisätietoja pölytyksen merkityksestä ja kauppameiningistä. Lista pölytyksestä hyötyvistä raaka-aineista on Pölytys.fi -sivuilla.

Värejä, asettelua ja hyviä reseptejä: näin syntyvät hunajaiset ruokakuvat

Perhon leipiä ja mustikkakukkoa
matkalla hunajaruokakuvauksiin. 

Kesäkuussa olin mukana, kun valokuvaaja Anna Autio ikuisti hunajareseptejä ja muuta hunajaista kamerallaan. Kuvia käytetään Mehiläishoitajain Liiton viestinnässä sekä elokuussa julkaistavassa, kirjoittamassani hunajakirjassa.

Kaltaiseni taviskuvaaja ei ole tietysti voinut muuta kuin ihailla, millaista jälkeä syntyy osaavissa käsissä ja kuinka huolella kuvat mietitään. Millaiset astiat ja koristeet, mikä paikka, millä taustalla, kuinka aseteltuna ja niin edelleen. Yksi kuva ei todellakaan ole vain pikainen räpsy lautasesta.

Ruokakuvien lisäksi Anna Autio on kuvannut kirjaan mehiläishoitoa ja -hoitajia. 

Hunajakirjan reseptejä on saatu kirjaan ravintola Savoysta (aiemmin julkaisin blogissa Savoyn Kari Aihisen videohaastattelun) ja ravintolakoulu Perhosta. Lisäksi kirjassa on myös muita reseptejä.

Perhon puolelta reseptit suunnittelivat ja toteuttivat Maarit Aurasmaa ja Riikka Pulli. Oheisella videolla pääsee kurkistamaa ruokakuvauksen kulisseihin sekä näkemään hieman kuvien toteutustapaa. Aurasmaa vinkkaa videolla, että leipätaikinan pitkä kohotusaika jääkaapissa parantaa sekä leivän rakennetta että makua. Eli kannattaa siis lykätä taikina jääkaappiin vaikka pariksi yöksi, se vain paranee!

Perhon reseptit kuvattiin kalliolla. Riikka Pullin (vas.) ja Maarit Aurasmaan luomat annokset
aseteltiin huolella astioille. Valokuvaaja Anna Autio (oik.) mietti tarkkaan visuaalisen ilmeen jokaista
lusikkaa ja yrttiä myöten.Minä pääsin mm. hätistelemään lokkeja;
joita jossain vaiheessa ilmestyi häiriöksi asti.

Osa kuvauksista toteutettiin minun asuintaoni takapihalla.
Myös kuvaaja otti todellista tuntumaa lähiluontoon.

Ruokakuvausten yksi hieno asia on tietysti syöminen.
Tässä vaiheessa kuvataan hunajaista kosmetiikkaa
Annalan puutarhalla. Minä syön kasvonaamiotarpeita eli
jogurttia, hunajaa ja kaurahiutaleita.

Kari Aihisen vinkit: "Käytä hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla"

Ravintola Savoy on tunnettu paitsi tasokkaasta ruuasta, niin myös siitä, että ravintolan katolla on jo useamman vuoden ajan ollut mehiläisiä. Savoyn mehiläisten hunajaa käytetään tietysti myös ravintolan kokkauksissa.

Keittiöpäällikkö Kari Aihinen, joka tunnetaan myös mm. MTV3:n Kaappaus keittiössä -ohjelmasta, kannustaa käyttämään hunajaa maustamiseen rohkeasti, mutta maltilla. Hänen mielestään ei hunajaa ei kannata ajatella vain makeuttajana, vaan ottaa se osaksi monipuolista ruuanlaittoa.

"Savoyn keittiössä hunaja on mukana todella monissa resepteissä. Hunajan käytölle on vain taivas rajana. Mutta sen verran sanon, että olkaa varovaisia hunajan käytössä. Liikaa sitä ei kannata laittaa", Aihinen toteaa.

"Aloittaa voi vaikka niin, että tiputtaa resepteistä sokerin pois ja laittaa tilalle hunajaa."

Lisää Aihisen mietteitä voi kuunnella videolla, jossa juttelen keittiömestarin kanssa sekä Savoyn hunajaruuista että hunajan käytöstä ylipäätään. Samalla saa vilkaisun Savoyn tiloihin, mehiläisiin ja parvekepuutarhaan.





Aihisen ja Savoyn hunajaisia reseptejä pääsee tutkailemaan ensi elokuussa julkaistavassa hunajakirjassa. Minä teen kirjaan perustietoa mehiläisistä, mehiläistuotteista ja hunajasta, mutta kokkailupuolelle olen siis saanut avuksi todellisia osaajia. Savoyn lisäksi kirja vie esimerkiksi ravintolakoulu Perhon keittiöön.

Kirjan reseptejä odotellessa voi tehdä Aihisen Kaappaus keittiössä -reseptillä kesäaamuihin mainiosti sopivaa tuorepuuroa.

1dl kaurahiutaleita
1dl kaura- tai ohraleseitä
1dl suolaamattomia pähkinöitä (esim. cashew, maapähkinä tai saksanpähkinä)**
3dl marjoja (esim. mansikoita, mustikoita, mustaherukoita, vadelmia)**
1-2 banaania
2-3dl mantelimaitoa**
makeuttamiseen hunajaa oman maun mukaan

Pilko pähkinät, banaanit ja marjat. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään pariksi tunniksi, mielellään yön yli.

**Mantelit sekä monet marjat ja pähkinät tarvitsevat pölyttäjiä sadon tuottamiseksi.

Mirja Priha herkuttelee hunajilla eri puolilta maailmaa

Mirja Priha paitsi käyttää hunajaa joka päivä, niin myös ostaa mielellään erilaisia hunajia niin Suomesta kuin muualta. Pyörämatkailua harrastavalla hunajafanilla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä erilaista hunajaa.

Mirja Priha kehittyi hunajan kohtuukäyttäjästä hunajariippuvaiseksi.
”Varsinainen oivallus tapahtui maailmalla matkustellessa. Sama tuote, mutta aina erilainen!”

Priha on jaotellut hunajansa kolmeen eri kategoriaan: arkihunajat, sunnuntaihunajat ja Ei saa koskea -hunajat. Arkihunajaa menee joka aamu esimerkiksi kahvin kanssa.
”Aloitan aamun espressosta, kuumasta maidosta ja hunajasta tehdyllä kahvilla. Käytän hunajaa myös kaikkeen ruuanlaittoon, sillä hunaja tuo hyvin makuja esiin, oli sitten kyse lihasta, kalasta tai kasviksista. Leivonnassa hunaja on tärkeä erityisesti leivissä ja sämpylöissä. Hunajan ja juuston liitto on suorastaan pyhä, siinähän yhdistyvät lehmät ja mehiläiset.”

Hunajaisia reseptejä, kuten hunajajäätelö, päätyy välillä myös Prihan blogiin asti.

Kahvin lisäksi moni muukin juoma maistuu hunajaisena.
”Viime kesänä tein ”yrttilikööriä” eli yhdistin tölkissä oman puutarhan yrttejä, hunajaa ja luomuviinaa.”

Ei saa koskea -hunajat ovat Prihan hyllyssä esimerkiksi niitä, joihin liittyy vahva tunneside.
"Yksi niistä on esimerkiksi italialaisein kummipoikamme Stefanin, 22, viime kesänä tuottama hunaja. Hän sai hunajaa kylmänä ja sateisena kesänä vähän, mutta säästi yhden meille. "
Toinen tällainen tunnehunaja on peräisin Pohjois-Kyprokselta kotoisen olevalta ystävältä. Hunajan on tuottanut ystävän kotikylän opetteja.

Mirja Prihan laaja hunajavalikoima saa uusia
makuja niin omilta matkoilta kuin ystävien lahjoituksena.
Arkihunajan hän ostaa kotimaiselta tuottajalta ämpärissä.

Hunajaisesta urheilujuomasta voimaa fillarointiin

Prihan arjessa pyöräilyllä on tärkeä osa. Siksi hunajainen urheilujuoma, mehiläisenpisto, on fillarilenkkien virkistäjä ja Prihan blogistakin tuttu tuote.

”Käytän hunajaa varmaankin ihan liikaa, mutta selitän sen pyöräilylläni. Niin kauan, kuin jaksan polkea ja mahdun vaatteisiini, en aio siirtyä ruokalusikasta teelusikkaan: hunaja on niin iloinen asia”, Priha nauraa.

Arkihunajaa ämpärissä, eksotiikkaa purkeissa

Mirja Prihalle hunajien alkuperä on todella tärkeää.

”Jos vain mahdollista, ostan hunajan, jonka tuottaja ja tuotantoalue ovat tiedossa. Suuret tasalaatuiset erät, joita kauppa on pullollaan, eivät useinkaan ole mielenkiintoisia. Arkihunajan ostan mieluusti tuottajalta ämpärissä.”

Innokas pyöräilijä Mirja Priha etsii myös
pyörämatkoillaan paikallisia hunajia.
"Hunaja on osa maisemaa ja haluan maistaa sitä."

Priha pitää erityisesti tummista, vahvoista hunajista, kuten tattari-, kanerva-, metsä- ja kastanjahunajista.

”Olen tosin ihmetellyt idän ja lännen eroa tattarihunajissa.”

Kiinnostavia hunajia löytyy ympäri maailmaa. ”Esimerkiksi kotimainen horsmahunaja on uusi löytö. Yllättäviä ovat olleet esimerkiksi avokadohunaja ja Alppien kirsikankukkien hunajat.”

Ulkomaalaisia hunajia Priha hankkii omilla matkoillaan ja saa tuliaisiksi.

”Pyöräilyreissuilla katson aina ympärilleni ja etsin paikallisia hunajia. Koska purkit painavat, niin en kuljeta niitä mukana, vaan postitan ne kotiin. Myös itse vien ulkomaille suomalaista hunajaa.”



Kuvat: Mirja Priha. Prihan kuvia blogin lisäksi myös Flickr-palvelussa.  

 

Aiheuttaako hunajan fruktoosi ongelmia herkkävatsaiselle? Mikä ihmeen FODMAP?

Jokin aika sitten törmäsin epäilyyn, että osa hunaja-allergikoiksi itsensä kokevista olisi herkistynyt hunajan sisältämälle fruktoosille (yleensä hunajan aiheuttamat oireet liittyvät siitepölyallergioihin).

Leena Putkonen tuntee herkkävatsaisten elämää
niin ravitsemusterapeutin koulutuksen kuin oman suolistonsa
kautta. Lauantaina Leenan pitämässä kahvilassa
pääsee nauttimaan FODMAP-herkkuja, tervetuloa!

Otin yhteyttä ystävääni ja osaavaan, laillistettuun ravitsemusterapeuttiin Leena Putkoseen. Hän itse kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä, joten tuntumaa vatsaongelmiin on runsaasti myös oman elämän kautta.

Leena ei uskonut, että hunajan fruktoosi tuottaisi kovin monille ongelmia. Hän totesi, että hunajan käyttö maustamiseen ja esimerkiksi juomien makeuttamiseen on turvallista myös herkkävatsaisille. Ylettömästi hunajan kanssa ei silti kannata läträtä etenkään silloin, jos tunnistaa itsensä ongelmavatsaiseksi.

"Käytännössä ylimääräfruktoosi on imeytymiselle ongelma kaikilla. Eli jos ruoassa on tasamäärin glukoosia, eli rypälesokeria, fruktoosi imeytyy fasilisoidun imeytymisen kautta (omat transportterit suolessa), mutta jos sitä on ylimäärin glukoosiin nähden, imeytyminen vaikeutuu ja yleensä sitä kulkeutuu silloin paksusuoleen, jossa bakteerit hyödyntävät ne ravinnoksi. Tämä aiheuttaa ilmavaivoja, ripulia ja kipua, kun suoli venyy", Leena totesi.

Toki joukossamme on myös joitakin niitä, joilla on perinnöllinen fruktoosin imeytymishäiriö. Tämä on kuitenkin melkoisen harvinaista.

Tule Ravintolapäivänä tutustumaan herkkävatsaisten herkkuihin ja hunajaan!

Leena järjestää huomenna lauantaina Feel-good FODMAP Cafen Helsingissä klo 12 alkaen. FODMAP on herkkävatsaisten ruokavalio (kts. lisätietoja), jossa vältetään huonosti imeytyviä hitaita hiilihydraattiyhdisteitä. Leena on FODMAP-sapuskan ehdoton osaaja.

Kahvila järjestetään Mehiläishoitajain Liiton toimistolla tai oikeastaan sen talon sisäpihalla, jossa toimisto sijaitsee (Kasarmikatu 26 C). Tästä syystä myös minä olen paikalla ja vastaan mieluusti kysymyksiin hunajasta ja mehiläisistä.

Tarkoitukseni on myös leipoa tarjolle keksejä. Eilinen koe-erä meni ns. pipariksi, koska unohdin reseptin kaurahiutaleet, mutta ehkä uusi yritys onnistuu paremmin!

Katso myös kahvilan Facebook-tapahtumasivu! Siellä ovat hinnat ja tarjoilut eli kympin tasarahalla saa maistaa montaa herkkua. 

(Minun leipomani hunajakeksin saa kaupan päälle, jos vain saan keksit tarjoilukelpoisiksi...)

"FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka fermentoituvat paksusuolessa, mikä aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymälle tyypillisiä oireita, kuten turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Joillain ihmisillä on suolistossa metaania tuottavia bakteereja, mikä altistaa ummetukselle. Ärtyvän suolen oireet ovat aina yksilöllisiä ja ne voivat aaltoilla. 

FODMAP-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Fermentable Oligo-, Di and Monosaccharides And Polyols.Tällaisia huonosti imeytyviä, fermentoituvia hiilihydraatteja ovat fruktaanit, galakto-oligosakkaridit, polyolit (sokerialkoholit), fruktoosi (hedelmäsokeri) ja laktoosi (maitosokeri)."
Lähde: Leena Putkonen

Fruktoosin imeytysmishäiriöstä on lisätietoja Ravitsemustieteen kertaus -sivulla.

Halloumi ja hunaja – hieno makupari

Hunaja sopii tunnetusti hyvin yhteen erilaisten juustojen kanssa. Yksi omista suosikeistani on paistetun halloumin maustaminen hunajalla: makea sipaus sopii hyvin yhteen suolaisen halloumin kanssa.

Viikonlopun salaattiin yhdistin halloumin punajuurten kanssa. Kuva on pikainen räpsy kännykällä, joten kuva ei tee oikeutta makujen yhdistelmälle.



Halloumi-punajuurisalaatti (kolmelle)

3 punajuurta*
suolaa, mustapippuria*
1 punasipuli*
n. 2 rkl rypsiöljyä *
1 pkt halloumia (200 gr)
salaattisekoitusta (itse käytin pussillisen Lempi-annossalaattia)
siemeniä tai pähkinöitä (esim. auringonkukansiemenet) *
balsamicoa
1 - 2 tl pehmeää suomalaista hunajaa*


Leikkaa punajuuret ohuiksi siivuiksi. Paista siivut rypsiöljyssä kypsiksi (n.10 minuuttia). Mausta kevyesti mustapippurilla ja suolalla.
Leikkaa halloumi siivuiksi ja paista öljyssä pannulla niin, että halloumi saa myös väriä.
Asettele lautasille haluamasi salaatit ja punasipulista leikatut ohuet renkaat.
Lisää päälle punajuuret, paistettu halloumi sekä siemenet ja pähkinät.
Valuta halloumin päälle hieman balsamicokastiketta ja hunajaa.

Tähdellä (*) merkityt raaka-aineet hyötyvät hyönteispölytyksestä eli pölyttäjiä tarvitaan sadon tai siementen muodostamiseen. Lue lisää pölyttäjistä ja pölytyksen merkityksestä Pölytys.fi -sivulta. 

Hunaja pehmentää sipulin maun

Sipulikasvit tarvitsevat pölyttäjiä siementuotantoa varten.
Kuva: Teppo Johansson

Sipuli on tämän vuoden Vuoden vihannes. Terveellinen ja maukas sipuli  on monipuolinen raaka-aine, joka sopii melkeinpä ruokaan kuin ruokaan. Ja tietysti hunaja sopii erinomaisesti sipulin kaveriksi sen makua pehmentämään. Omasta mielestäni hunajaiset sipulit ovat supermaukkaita esimerkiksi osana hunajamarinoituja uunijuureksia. 

MTK kertoo sipulin marinnoinnista seuraavasti: "Marinoituna sipulin ärhäkkyys leppyy, ja esimerkiksi marinoitu punasipuli on loistovalinta moniin eri tarkoituksiin."

Entä tarvitseeko sipuli pölyttäjiä? Sipuli ei sinänsä tarvitse mehiläistä syötävän osuuden kehittymiseksi. Siementen muodostukseen pölyttäjät ovat kuitenkin välttämättömiä. Suomessa ei tällä hetkellä tuoteta sipulin siementä, vaan kaikki Suomessa tuotetut sipulit kasvatetaan ulkomailta hankituista siemenistä tai istukkaista. Eli ulkomailla, missä siemenet tuotetaan, pölytys on välttämätöntä.

Sillä sipuli, tässä vielä pari SML:n toimiston testaamaa sipulireseptiä, joiden makua hunaja ihanasti pehmentää: sipulipiirakka ja ranskalainen sipulikeitto.

 

Sipulipiirakka

Mehevä sipulipiirakka vie nälän.

 

Pohja: suolainen pakastepiirakkapohja tai itse tehty.

• 4 dl vehnäjauhoja (puolet täysjyväjauhoja)
• 50 g emmentaljuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 100 g voita
• 3 rkl vettä

Täyte

• 1000 g sipulia **
• 3 valkosipulinkynttä **
• 3 rkl rypsiöljyä **
• 2 dl keski- tai ykkösolutta
• 1 rkl hunajaa
• 2 tl kuivattua timjamia **
• 1 tl  rosmariinia (hienonnettuna) **
• 1 tl suolaa
• 1/2 tl mustapippuria**
• 3 kpl munaa
• 2 dl kuohukermaa
• 100 g emmentaalijuustoa (rasvaa 27-30 %) (raastettuna)

Ota pakastepiirakkapohja sulamaan tai tee pohja itse:

Mittaa jauhot, juustoraaste, leivinjauhe, suola ja voi monitoimikoneen kulhoon. Aja ainekset leikkuuterällä muruiksi. Lisää kylmä vesi koneen käydessä ja sekoita tasaiseksi.Vuoraa irtopohjavuoka (Ø 26 cm) leivinpaperilla. Kauli taikina jauhotetulla alustalla levyksi (Ø 35 cm). Nosta levy vuokaan kaulinta apuna käyttäen. Taputtele taikina kiinni reunoihin. Anna taikinapohjan jähmettyä jääkaapissa noin tunnin ajan. 

Kuori, halkaise ja leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota sipuleita oliiviöljyssä paistokasarissa noin 10 minuuttia.

Lisää olut, hunaja ja mausteet. Kypsennä miedolla lämmöllä ilman kantta noin 15 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmenneet, ja ylimääräinen neste haihtunut.

Pistele haarukalla piirakkapohjaa. Esipaista sitä 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 10 minuuttia. Vatkaa munat, kerma ja juustoraaste keskenään. Sekoita puolet muna-kermaseoksesta sipulitäytteeseen.

Kaada sipulitäyte vuokaan ja loppu juusto-kermaseos täytteen pinnalle. Jatka sipulipiirakan paistamista 200-asteisen uunin keskitasolla 30–35 minuuttia.

Ranskalainen sipulikeitto (4 annosta)

•        500 g sipulia (esim. tavallinen ruokasipuli, salottisipuli jne.) **
•        2-3 valkosipulinkynttä **
•       1-2 rkl rypsiöljyä**
•      1 tl kotimaista hunajaa
•       ripaus suolaa 
•        rkl vehnäjauhoa
•      1 l vettä 
•        (1 dl valkoviiniä)
•     1 kasvisliemikuutio
•       0,5 tl mustapippuria **
•      2 rkl timjamia hienonnettuna**
•      2 viipaletta paahtoleipää
•      2 dl emmental-mozzarellajuustoraastetta

Kuori ja viipaloi sipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota sipulit ja valkosipulit pehmeiksi. Mausta hunajalla ja suolalla. Lisää vehnäjauhot kattilaan ja sekoita joukkoon vesi sekä halutessasi valkoviini. Laita joukkoon liemikuutio ja anna hautua noin 1/2 tuntia. Mausta pippurilla ja timjamilla, tarkista maku.

Jaa ranskalainen sipulikeitto neljään uuninkestävään annoskulhoon. Paahda leivät ja nosta ne keiton pinnalle. Lisää juustoraaste leipien päälle ja kuorruta 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

 ___________________________________________________

** Moni raaka-aine tarvitsee hyönteispölytyksen tuottaakseen satoa tai siemeniä.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt, asiantuntijat ja viljelijät. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden Vihannes on valittu ensimmäisen kerran vuonna 1967.